Maailman värittäjä – Tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen 21.12.2019–1.3.2020

Maailman värittäjä – Tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen

Näyttely Suomen käsityön museon Aulagalleriassa 21.12.2019–1.3.2020

Tapahtumia näyttelyyn liittyen

Kudottu kuva -seminaari
la 11.1.2020

Seminaarissa sukelletaan suomalaisen tekstiilitaiteen maailmaan Kudottu kuva -näyttelyn taiteilijoiden sekä Sirkka Könösen värimaailman kautta. Sitovat ennakkoilmoittautumiset 3.1.2020 mennessä. Seminaarimaksu 20 euroa. 

Muistelutapaaminen: Tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen
pe 14.2.2020

Ystävänpäivää vietetään museolla Sirkka Könösen muistelutapaamisen merkeissä klo 12–15. Tervetuloa Könösen neulepaitojen kutojat, käyttäjät ja ystävät!
 

Lisätietoja

Seija Hahl, amanuenssi, Suomen käsityön museo
p. 050 311 8886, seija.hahl [at] jyvaskyla.fi

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo 
p. 050 553 3880, mikko.oikari [at] jyvaskyla.fi 

Värikkäistä eläin- ja kasviaiheisista neuleistaan tunnetun tekstiilitaiteilija Sirkka Könösen (1947–2018) tuotantoa esitellään Suomen käsityön museon Aulagallerian Maailman värittäjä – Tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen -näyttelyssä 21.12.2019–1.3.2020. Könösen elämä tekstiilitaiteilijana, käsityöyrittäjänä ja taiteilijana oli kokonaisvaltainen ja sen runsautta pyritään tuomaan esiin, kun astumme Sirkan värikkääseen satumaailmaan. 

Könösen toimintaa ja tuotantoa ohjasi voimakkaasti ajatus vastuusta luonnosta ja ympäristöstä. Tämä sama viesti näkyy myös hänen suunnittelemissaan neuleissa ja muissa tekstiileissä, joissa luonnosta ja kansansaduista saadut kuviomaailmat ihastuttavat. Monelle tutut värikylläiset villaneuleet, ryijyt ja matot ovat näyttelyssä esillä sulassa sovussa Sirkan irrottelevan ja välillä kirpeästikin kantaaottavan taiteellisen tuotannon rinnalla. Näyttelyn esineet ovat pääosin Suomen käsityön museon kokoelmista, jonne Könösen tuotantoa on kertynyt vuosien mittaan runsaasti.

Könönen oli todellinen monitaituri, jolla oli taiteellisuuden lisäksi laaja käytännön osaaminen. Hän hallitsi neuleen suunnitteluprosessin kokonaisuudessaan luonnoksista lopputuotteeseen, valmiiseen neuleeseen ja sen huoltoon saakka. Tämän laadukkuuden vuoksi Könösen neuleet markkinoivat osin itse itseään – myös kansainvälisesti. Neuleet paitsi jatkoivat suomalaista neuleperinnettä, myös uudistivat sitä kuviointinsa ja värityksensä puolesta. 

Sirkka Könönen

Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteen linjalta vuonna 1979 valmistunutta Sirkka Könöstä kiinnosti erityisesti kankaanpaino ja kudonta, mutta valmistumisen jälkeen neuleet veivät tekstiilitaiteilijan mennessään. 1980-luvun alussa Könösen paidat pääsivät julkisuuteen Savonlinnan oopperajuhlien aikaisessa näyttelyssä, josta hänen suunnittelemansa värikkäät eläinpaidat vietiin lähes käsistä. Värien ja kuvioiden sommittelu ja aikaansa nähden uskaliaat väriyhdistelmät nostivat Könösen tuotannon esiin myös kansainvälisesti. 

Ensimmäisen eläinaiheen, hevosen, jälkeen Könönen herätti henkiin neuleissaan ketut, hirvet, porot, karhut, pilkkasiivet, fasaanit, naalit, riekot ja vähitellen myös kasvimaailman yksityiskohtineen. Uskomattoman värimuistinsa avulla Könönen väritti neuleissaan suomalaisesta luonnosta esille pieniä yksityiskohtia meidän kaikkien nähtäville.

Könönen vastaanotti Vuoden taideteollisuuspalkinnon vuonna 1992 ja seuraavana vuonna 1993 hän sai vuoden tekstiilitaiteilijan arvonimen. Perusteluissa todettiin, että Sirkka Könösen taidokkaat, rehevät, kansanomaiset neuleet ovat olleet esikuvana ja alullepanevana voimana uudessa neulesuunnittelussamme. Sirkka Könösen neuleissa väreilee arvoituksellinen suomalaismaisema ja luonto, sen kasvit ja eläimet omaperäisinä, mehevinä ja moninaisina kuvioina sekä maalauksellisina ja loistavina väriyhdistelminä. 

Sirkka Könösen neulemaailma

Sirkka Könösen neuleet olivat laadukas monitahoinen suomalaisuuden ja suomalaisen luonnon vientituote ja neuleita vietiin Lapin laskettelukeskuksien ja etelän jälleenmyyjiltä ympäri maailmaa. Könösen villapaitoja annettiin myös lahjaksi monille valtiovieraille ja julkisuuden henkilöille. Muun muassa Iso-Britannian prinssi Charles sai lämpöisen kettupaidan ja oheisviestissä pyynnön lopettaa raaka ketunmetsästys, mikä osaltaan oli jälleen merkki Könösen kantaaottavuudesta. Neuleita esiteltiin vuosikymmenien aikana näyttelyissä muun muassa Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Japanista muodostui Könöselle yksi rakkaimmista neuleiden näyttely- ja vientimaista.

Jo ensimmäisestä silmukasta lähtien Könösen tuotanto noudatti hänen oman etiikkansa mukaista ekologista, eettistä ja kestävää ajattelutapaa. Villa uusiutuvana ja kaikkien tuhansien käyttökertojen jälkeen maatuvana materiaalina miellytti. Neuleet materiaaleineen ja kuvioineen olivat myös kannanottoja luonnon ja ympäristön puolesta. Villapaidat, sukat, kintaat ja hiippalakit olivat tuotannossa alusta lähtien, sillä turhaa ei Könösen mielestä kannattanut tehdä. 

Luonnon kauneuden Sirkka Könönen on luonut värittämällä oman maailmansa ja avannut sen meille kaikille tuotantonsa avulla.

Craftivismia sokerisella muotilla

Kakkujen ja neuleiden ohella Maailman värittäjä – tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen -näyttelyssä on muutamia esimerkkejä Sirkan laajasta taiteellisen tuotannosta. Vuodesta 2000 lähtien Sirkka irrotteli neuleiden ohella vapaamman taiteen parissa sommittelemalla kakkuja erilaisista ainesosista. Vuosikymmenten aikana kirpputoreilta kerätyt lelut, rakennusmateriaalit, pakkaustarvikkeet ja taloustavarat rakentuivat komeiksi kakuiksi. Kakkuihinsa Sirkka leipoi niin naisten kauneusihanteita kritisoivia kirpeitä makuja kuin hulluttelevia hörsykkeitä. Jotkut kakut voisi luokitella täydeksi kitschiksi. 

Ekologisesta elämäntavasta, kirpputorien kiertämisestä ja roskisten tutkimisesta elämäntyönsä koonnut luonnon, eläinten ja ihmisten ystävä Könönen jakaa tuotannossaan myös pientä kuluttamisen kulttuuriin liittyvää pisteliäisyyttä sokeroidussa muodossa. 

Könönen pukee paperitaiteensa mieluusti täytekakun tai naisfiguurin muotoon. Värikkäät teokset houkuttelevat puoleensa, mutta on niillä kerrottavaakin. Nainen on naisen näköinen ilman sotamaalaustakin. Könösen mielestä kauneuden ihailu on ampunut yli jo kauan aikaa sitten. Naisten mallinukkevartaloita ja kasvoja kiristetään ja leikataan, koristellaan ja kiinteytetään. Kauneus on kuin uskonto, joskin ilman lahkoja. Lehden pursuavat meikkimainoksia. Kohta mainosten huulet tulevat ulos paperista ja alkavat pussailla sinua. Kouvolan sanomat 2.6.2006. 

Kestävä kehitys ja ympäristötietoisuus olivat osa Könösen elämänkatsomusta jo kauan ennen kuin ne nousivat kunnolla suuren yleisön tietouteen. Könönen arvosti muun muassa suomalaisen lampaan villaa, josta kudottu paita siirtyy perhekalleutena seuraavalle sukupolvelle kuin ennen vanhaan ryijyt, täkänät tai kansallispuvut. Könösen tekstiileissä yhdistyvät 2000-luvun kulttuurisen ajattelun kaksi valtasuuntausta: kasvava kiinnostus omaa ympäristöä kohtaan ja pienten tarinoiden aika.

Könösen mielestä kierrättäminen oli hyvä asia, paitsi jos takia valmistettiin uusia turhakkeita. Taiteessaankin Könönen peräänkuulutti järjen käyttöä. 

Sivistyksen mittana pitäisi pitää sitä, kuinka ihminen osaa hyödyntää ja lajitella jätteitään. Meille kaupunkiasujille on tehty helpoksi lajitella jätteitä, niin miksi näin ei tehdä. Kierrätys ja lajittelu pitäisi tehdä ihmisille helpommaksi, tietoa pitäisi takoa ihmisten päähän. Tämä on laiskan kuluttajan yhteiskunta. Ostetaan ahkerasti, mutta sen jälkeen loppuu ajattelu. Omat villapaitojen kierron olen ajatellut pitkälle tulevaisuuteen. Niitä voi käyttää kauan ja sen jälkeen ne maatuvat, ne voi vaikka kukkapenkkiin haudata, kun on ensin käyttänyt puskan suojina, Könönen pohti Ylen haastattelussa vuonna 2008. 

Könösen neulojaverkostot kattoivat koko Suomen

Villa arvokkaana materiaalina vaati arvoisensa tekijät. Ensimmäiset neuleensa Könönen valmisti itse, mutta tämän jälkeen hän siirsi tuotantoa vähitellen itse luomaansa kotineulojien ja -kutojien verkostoon, jotka saivat Sirkalta yksityiskohtaiset kuvio- ja väritysmallit. 

Mallin toimintaan hän mahdollisesti sai ollessaan harjoittelijana Pirkanmaan kotityöllä, jolla oli käytössä oma kotikäsityöntekijöiden verkosto. Yhteistyö Pirkanmaan kotityön kanssa jatkui harjoittelun jälkeenkin, sillä heidän langanvalmistajiensa kanssa Sirkka loi oman värimaailmansa, jolla neuleiden maailma saatiin kukoistukseen. 

Könösen kotikäsityöntekijöiden verkosto muodostui vähitellen, kun sana neulojien tarpeesta lähti kantamaan ystävien, tuttavien ja opiskelijatoverien kautta. Taideteollisuuspalkinto vuonna 1992 ja vuoden tekstiilitaiteilijaksi valinta seuraavana vuonna saivat aikaan tilausten tulvan, jolloin kotityöntekijöitä rekrytoitiin myös lehti-ilmoitusten avulla. Pari kotineulojaa kertoi nähneensä pienen ilmoituksen Helsingin sanomissa. 

Könönen piti yhteyttä kotikutojiin tiuhaan. Paketeissa lähetettiin mallineuleita ja lankoja ja Könöselle palautuivat valmiit neuleet. Kotikutojien verkosto kattoi lähes koko Suomen ja neuleet reissasivat Helsinkiä kohti muun muassa Rovaniemeltä, Pohjanmaalta, Tampereelta, Kainuusta ja Etelä-Karjalasta.

Könönen arvosti omia kotityöntekijöitään, sillä tiesi suunnittelemiensa neulemallien olevan haastavia tehdä; olivathan ne kuin päälle puettavaa taidetta. Luottamuksesta työntekijöihin kertoo ote ohjeesta, jonka Sirkka lähetti kaikille käsin kutojilleen: Tee paidastasi kaunis, joustava, mehevä, mukava luontevalla käsialalla kudottu tasalaatuinen ’teos’. 

Työnjako kotikutojien ja -neulojien kanssa oli toimiva, sillä näin Könöselle jäi aikaa neuleiden suunnittelutyöhön. Könösen vastuulla oli kaikki muut työtehtävät neulontaa lukuun ottamatta.

Lisätietoja

Seija Hahl, amanuenssi, Suomen käsityön museo
p. 050 311 8886, seija.hahl [at] jyvaskyla.fi

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo 
p. 050 553 3880, mikko.oikari [at] jyvaskyla.fi