Metsästä käsin 3.6.–30.8.2020

Metsästä käsin 

Näyttely Suomen käsityön museon Luentosalissa 3.6.–30.8.2020

Tapahtumia näyttelyyn liittyen

PERUTTU: Metsäsuhdeklinikka
Pe 3.7. klo 12–15
Suomen käsityön museon eteen Kauppakadulle nousee maksuton Metsäsuhdeklinikka, jossa kuunnellaan, ymmärretään ja tarjotaan apua metsäsuhdeasioiden pohdintaan. Pääset puhumaan oman metsäsuhteesi tilasta ja pohtimaan, miten toimiva metsäsuhde voisi mahdollisesti lisätä hyvinvointiasi. Vastaanoton päätteeksi saat metsäsuhdettasi vahvistavan reseptin. 

Metsäsuhdeklinikka metsäsuhdehoitajineen on Suomen Metsämuseo Luston tuottama. 

PERUTTU: ITE tein - koko perheen nonstop-työpaja puusta ja muusta 
Pe 3.7. klo 15–18
Metsäsuhdetta voi konkretisoida tarttumalla puuhun ja muuhun metsästä saatavaan materiaalin. Maksuttomassa työpajassa metsäistä materiaalia opetellaan tarkastelemaan ja kuuntelemaan, mitä se sanoo ja miksi se haluaa tulla. Ja sitten työskennellään materiaalin ehdoin. 

 

Lisätietoja

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo 
p. 050 553 3880, mikko.oikari [at] jyvaskyla.fi 

Yhteistyössä Taitoliiton kanssa toteutettava Metsästä käsin -näyttely esittelee suomalaisten suhdetta metsään, puuta materiaalina sekä metsää tilana – käsityön näkökulmaa unohtamatta. Näyttely on esillä Suomen käsityön museon 2. kerroksen luentosalissa 3.6.–30.8.2020. Näyttely lähtee kiertämään ja on esillä CraftCornerissa Helsingissä 4.–29.9.2020 sekä Pro Puu -galleriassa Lahdessa 3.–30.10.2020.

Näyttelyn teoksissa viisi eri alojen taitajaa herättää henkiin suomalaisen metsän eri aspekteja – valonheijastuksia, vuodenaikojan vaihteluita, metsänpohjan pienen pieniä kasveja, näreikön tiheyttä ja metsäkokemuksen muuttumista pelottavasta meditatiiviseksi kokemukseksi. Taitoliiton vuoden käsityötekniikaksi valittu vuoleminen näyttelee omaa rooliaan, kun viisi tekijää loivat oman, rajatun kokoisen installaationsa, joka liittyy heidän metsäsuhteeseensa ja metsässä tekemiseen. 

Näyttelyssä on teoksia Koivisto Studion muotoilijoilta Susanna ja Tobias Feuerbacheriltä, puuseppämestari Antrei Hartikaiselta, taidekäsityöläinen Tarja Heikkilältä, taiteilija ja huonekalusuunnittelija Milla Vaahteralta ja Ebonia Designin puusepiltä Ville ja Markku Tonttilalta.

Teoksissa tulee erinomaisesti esiin suomalaisten uniikki metsäsuhde ja kokemukset, jotka värittävät elämää vielä kaupungistumisen aikakaudellakin.  

”Yllättävää, että lapsuuteni pelottava kuusikko on minulle aikuisena mieluisin metsätyyppi; sammaloitunut kuusimetsä, jossa paljasrunkoiset puut kasvavat tiheässä. Luonnossa kulkeminen antaa minulle monin tavoin innoitusta työhöni. Puut, kannot, valon heijastukset ja erilaiset varjot ja jopa vaatimattomat risut tuovat minulle vahvoja esteettisiä kokemuksia”, taidekäsityöläinen Tarja Heikkilä kuvaa oman teoksensa taustoja. 

Teoksissa otetaan kantaa myös luonnon tasapainon herkkyyteen ja ihmisen vaikutukseen luonnossa niin sen osana kuin muokkaajanakin. 

”Haluan siirtää luonnon haavoittuvuutta, haurautta ja kauneutta omaan materiaaliini puuhun, tuomalla sen kiehtovimmat ominaisuudet niin rakenteellisesti kuin esteettisesti esiin”, kuvailee teostaan puuseppämestari Antrei Hartikainen. 

Näyttelyn tuottaa Suomen käsityön museo ja Taitoliitto, yhteistyössä on mukana Pro Puu ry.

Näyttelyn tekijät


Ebonia Design: Ville ja Markku Tonttila

Ebonia Designin Näreikkö -installaatio osoitti jo alkuvaiheessa vahvaa omaa tahtoa ja metsän vahvaa voimaa, kun materiaali ei halunnut taipua puuseppien tahtoon. Jokainen näre halusi säilyttää oman yksilöllisen luonteensa, joten niistä koostettiin yksi kokonaisuus, jossa ne yhdistyvät orgaanisten muotojen himmeliksi. ”Kuusennäreille ei ole harvennuspuuna mitään käyttöä, joten päädyimme jalostamaan materiaalia omilla ehdoillamme käsityömenetelmin, kuorien ja puukolla veistäen”, Ville ja Markku Tonttila kuvailevat. 

Lahdessa toimiva Ebonia Design suhtautuu puuhun arvostavasti ja uteliaasti. Kuvanveistäjä-puuseppä Ville Tonttila ja hienopuuseppä Markku Tonttila kuvailevat puuta eläväksi materiaaliksi myös kuoltuaan ja tämä tulee huomioida puuta työstäessä sen rakenteissa ja liitoksissa. Puu on haasteellinen, mutta osaajaansa palkitseva materiaali, jossa rungon yksilöllisyys on aistittavissa vielä valmiissa esineessäkin. Markku Tonttila toimii myös puuseppien ja suunnittelijoiden ammatillista ja aatteellista yhteistyötä lujittavan Pro Puu ry:n puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana.
www.ebonia-design.fi 

Antrei Hartikainen

Nousee niin kuin sieniä sateella -teos pohjautuu Antrei Hartikaisen aiemmin toteuttamiin FOSSUS veistoksiin, mutta nyt esiin tuleva kokonaisuus koostuu kookkaammista ja korkeammista veistoksista. Puuseppämestarina Hartikainen toteutti teoksen pääosin käsin veistämällä. Teosten muodot, mittakaava ja erilaiset pinnat syntyvät tutkimalla ihmisen, ilmaston ja luonnon muokkaamaa maisemaa eri vuodenaikoina eri etäisyyksiltä ja perspektiiveistä. 

Puuseppämestari Antrei Hartikainen (s. 1991) on voittanut lukuisia palkintoja puunkäsittelyn mestarillisella käsittelyllä. Hänen teoksissaan yhdistyy eleganssi, käsillä tekemisen taito ja sensuaalinen materiaalin käsittely ja ne edustavat modernin pohjoismaisen muotoilun kärkeä. Hartikainen haluaa teoksillaan haastaa ja hämärtää jäykkää rajaa käyttöesineen ja taideteoksen välillä. Vuonna 2018 Vuoden nuoreksi muotoilijaksi valittu Hartikainen voitti vuonna 2019 Interior Design Magazinen Best of Year Honoree -palkinnon sekä Dezeen Awardsin Emerging Designer of the Year -nimityksen. 
www.antreihartikainen.fi

 

Tarja Heikkilä

Alkumetsä -installaation lähtökohtana on Heikkilän muisto lapsuudenkodin lähellä sijainneesta kuusimetsästä, joka oli suhteellisen pienestä koostaan huolimatta niin pelottava, ettei sinne uskaltanut yksin astua. ”Alkumetsä-teos on muovautunut muistojeni, kädentaitojeni ja risun ominaisluonteen yhdistelmästä. Työskentelyprosessi on ollut hidas ja teoksen lopullinen muoto on syntynyt prosessin aikana ­– risu risulta, materiaalia kuunnellen ja kunnioittaen. Se on sadunomainen versio lapsuuteni metsästä. Korkean kuusikon keskellä on outo lintuhirviö, joka symbolisoi metsään liittyviä todellisia ja kuvitteellisia vaaroja, salaisuuksia”, Heikkilä kuvaa. 

Vuosien varrella arkiset risut ovat muuttuneet taidekäsityöläinen Tarja Heikkilän (s. 1959) työssä arvokkaaksi raaka-aineeksi. Hänen työskentelynsä risujen parissa on jalostunut kolmeksi koivurisukirjaksi ja lukuisiksi näyttelyiksi ja työpajoiksi. Heikkilän mukaan risu materiaalina sopiikin hyvin aikaamme. 
www.risusta.fi 

 

Koivisto Studio: Susanna ja Tobias Feuerbacher

Metsän salat -teoksen inspiraatio syntyi valonheijastuksista metsässä ja metsämaisemasta eri
perspektiiveistä. Näkymä ja valo muuttuvat, kun teosta katsoo eri suunnista. Selkeät linjat ja sileät pinnat yhdistettynä luonnon muovaamaan rösöiseen pintaan luovat kiehtovan kontrastin. ”Teoksen kolmesta osasta syntyvä lähes sulkeutunut muoto kuvaa metsän salaperäisyyttä ja samalla suojaa, jonka se
tarjoaa. Metsässä on hyvä olla”, Susanna ja Tobias Feuerbacher kuvaavat. 

Muotoilija Susanna Feuerbacher (s. 1986) ja puuseppä-tuotemuotoilija Tobias Feuerbacher (s. 1987) perustivat Koivisto Studion vuonna 2017. Heti seuraavana vuonna heidän Valo & Varjo -korumallistonsa voitti German Association of Arts and Craftsin myöntämän FORM 2018 -palkinnon. Koivisto-maatilalla Karkkilassa toimiva muotoilijapariskunta haluaa suunnitella tuotteita, joilla on pitkä käyttöikä ja siten rasittavat luontoa mahdollisimman vähän. Tuotannossaan he suosivat uusiutuvia materiaaleja. Ympäröivä maaseutu ja luonto tarjoaa heille loputtoman inspiraation lähteen ja rauhan työskennellä.
www.koivistostudio.fi

 

Milla Vaahtera

Helsinkiläinen muotoilija ja taiteilija Milla Vaahtera tulkitsee teoksessaan metsän teemaa luomalla veistoksia lasista ja messingistä. Teoksen inspiraationa on metsäpohjan pieni kasvillisuus. ”Veistoksissa kuvitteelliset minikasvit ovatkin suuria ja ihmeellisiä. Sammaleet, pienet marjat ja kukat kasvavat suuriksi. Tällä lähestymistavalla tavoittelen sitä ihmetyksen kokemusta, minkä pieni lapsi kokee metsässä. Haluan luoda saman kokemuksen uudestaan myös sen usein unohtaneelle aikuiselle. Installaatio koostuu viidestä teoksesta”, Vaahtera avaa teostaan. 

Taiteen maisteri Milla Vaahtera (s. 1981) tutkii työssään sekä kehonkuvaa ja seksuaalisuutta että luovan prosessin toteuttamista improvisaation ja vuorovaikutuksen kautta. Teosten messinkiosat valmistuvat Vaahteran ja hänen hopeaseppä-äitinsä käsissä perinteisillä korusepän työtavoilla mittakaavaa muuttaen. Vaahtera haluaa elvyttää suomalaista lasitaidetraditiota ja tuoda siihen jotakin uutta.
millavaahtera.com

 

Lisätietoja

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo 
p. 050 553 3880, mikko.oikari [at] jyvaskyla.fi