Hyppää pääsisältöön
Kuva
Onnellisten seppien alasimesta valmistama valaisin, joka roikkuu katosta. Kuva Onnelliset sepät
Pääsisältö

 

Onnelliset sepät Juhani Krappe ja Sami Ryhänen takovat rautaa Karjaalla vanhassa veturitallissa Onnellisen sepän pajalla. Kansainvälisestikin palkittujen seppämestareiden myyntinäyttelyssä Suomen käsityön museon Ikkunagalleriassa on perinteistä sepäntyötä, koruja, koriste- ja käyttöesineitä sekä sisustustuotteita itselle, kotiin ja lahjaksi. Näyttely on esillä 2.9.–5.11.2023 ja siihen on vapaa pääsy. 

Onnellisen Sepän Pajan ensimmäiseen ahjoon Karjaan asemalla syttyi tuli ensimmäisen kerran vuosituhannen alussa yrityksen perustajan, Juhani Krappen toimesta. Ennen kuin pajapaikka ensimmäisen kerran vaihtui, löysi ahjon ääreltä pysyvästi paikkansa myös nykyisistä takojista Sami Ryhänen. Seuraavien vuosien aikana suoritettiin seppämestarin erikoisammattitutkinnot ja siirrettiin pajatoiminta Billnäsin ruukkiin, jossa toiminta jatkui reilun vuosikymmenen ajan. Työt ja niiden seurauksena tilantarve kasvoi, johtaen 2021 pajan muuttoon nykyään käytössä oleviin tiloihin Karjaan veturitalleille. Muuton yhteydessä kahden seppämestarin pajaan tuli osakkaaksi myös seppä Sami Niinilampi.

Onnelliset sepät -näyttely on läpileikkaus pajan tämän päivän tuotannosta, jossa osa-alueiltaan painokkaimpina näkyvät koriste- ja käyttöesineet sekä rautarakenteet. Valikoidut työt antavat kattavan kuvan mahdollisuuksista, joita teräs materiaalina suo, kun hyödynnettävinä ovat sekä perinteiset että nykyaikaiset työstötavat: tilaan on tuotu myyntituotteita, mestaritöitä ja esimerkkejä tilaustöistä.

Seppämestari Juhani Krappe

Krappe kertoo olevansa seppien sukua, vaikkakaan ei suoraan alenevassa polvessa. Toinen Onnellisen sepän Pajan perustajista on toiminut seppänä vuodesta 2004 ja kouluttautui seppämestariksi vuonna 2011. 
Hänet on valittu vuoden taidesepäksi vuonna 2019.  

- Aikakirjat äidinäidin suvusta kertovat, että Ruotsinmaalta tulivat Inhan ruukille veljekset Hammar, nimikin oli enne tai sitten ammatin kautta hankittu. Sukuvika siis takominen ei ole ja oikeastaan ei myöskään mikään vakaasti harkittu ammatti. Isompaa hinkua sepäksi ei myöskään löytynyt, sillä oma mielipide on, että ammatin mystisyys on lajille joskus suurempi haitta kuin ilo. Onnellisen Sepän paja syntyi, kun viestintätoimiston kautta ei taoksia kehdannut laskuttaa! 

Sepän ammatissa Krappea kiehtoo materiaali. Teräkseen on kätketty paljon tarinoita, joita hän on esitellyt vuoden 2020 yksityisissä taidenäyttelyissä: Tarinoita-Berättelser, Lilla Galleriet, Tammisaari ja Tarinoita teräksestä, Tuulikaappi Galleria, Ähtäri.

Seppämestari Sami Ryhänen

Ryhäsen tietä sepäksi ei ohjannut tiukka ahjon palo, vaan pajalle asettuminen alkoi harjoittelujaksosta, jonka aikana myös seppäkisällin ammattitutkinto tuli suoritetuksi. Ryhänen on toiminut seppänä vuodesta 2008, ja Onnellisen Sepän pajan yhtiökumppanina vuodesta 2012. Seppämestarin paperit Ryhänen sai vuonna 2013. 

Myös Ryhäsen kaappiin kuuluu palkintoja. Taonnan Suomenmestaruuden hän voitti 2014 ja Pohjoismaisen taonnan kisassa hän tuli toiseksi 2015. 

Ryhäselle käsillä tekeminen on ollut lapsuudesta saakka helposti lähestyttävä aihe, joten käsityöläisammattiin opiskeleminen ei ikinä tuntunut mitenkään vieraalta ajatukselta. Ja erityisesti plastisesti työstettynä teräs tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, lopputuloksen ollessa jykevä tai herkkä – kuitenkin aina persoonallinen.

Alasivu

Onnelliset sepät

Näyttely Suomen käsityön museon Ikkunagalleriassa 2.9.–5.11.2023
Katutason näyttelyihin vapaa pääsy.

Suomen käsityön museo
Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä.
Museo on avoinna ti-su klo 11-18. Poikkeuksia aukioloissa pyhäpäivinä. 

Lisätietoja

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo, p. 050 553 3880, mikko.oikari@jyvaskyla.fi 

Onnellisen Sepän Paja, p. 0500 475 504, paja@onnellinenseppa.fi 
www.onnellinenseppa.fi

Tietoja näyttelytilasta

Ikkunagalleria on yksi museon näyttelytiloista, joiden näyttelyitä voi ihailla myös museon ollessa kiinni. Ikkunagalleria on n. 10 m2 laajuinen tila museon katutason ikkunoissa Kauppakadun suuntaan ja tilan läpi kuljetaan museon perusnäyttelyihin. Tilassa esitellään jo kannuksensa saavuttaneiden osaajien tuotteita ja teoksia: käsityöalan ammattilaisia ja taiteilijoita, alan osuuskuntia ja muita yhteenliittymiä.