Terällä – Puukkoseppämestarit 7.1.–12.3.2023

Suomalainen puukko on legendojen ainesta ja jokainen veitsi on tekijänsä ja tilaajansa näköinen. Neljä suomalaista puukkoseppämestaria esittelee myyntinäyttelyssä oman ahjonsa tuotoksia. 
Mielikuva puukkosepästä yhdistyy yleensä ahjoon ja pajavasaran kalkkeeseen, mutta työhön liittyy vahvasti myös materiaalien tuntemusta ja suunnittelua. Visuaalisesti miellyttävänkin puukon tai veitsen pitää olla käytettävä. Mitä pelkistetympi puukko, sitä tarkemmin mittasuhteiden tulee olla kohdallaan ja materiaalien tulee sointua yhteen. 

Puukkoseppämestari on erikoisammattitutkintonimike, jota valvoo opetusministeriö. Se eroaa puukkomestarin ammattinimikkeestä, johon on olemassa omat tutkintonsa. Näyttelyn neljä puukkoseppämestaria läpäisivät ensimmäisenä Suomessa puukkoseppämestarin tutkinnon vuonna 2009. Silloin valmistui kaiken kaikkiaan seitsemän puukkoseppämestaria Suomeen. Tällä hetkellä puukkoseppämestareita löytyy Suomesta noin viisitoista.  

Itsenäisen suunnittelutyön lisäksi puukkoseppämestarin työhön kuuluu myös asiakaspalvelua.

”Asiakkaan esittämät toiveet ja ideat pitää kyetä muuttamaan toteuttamiskelpoiseksi ja toimivaksi tuotteeksi niin, että asiakas kokee saavansa mitä haluaa, mutta kuitenkin niin, että työ täyttää myös sepän omat kriteerit”, JT Pälikkö kertoo. 

Näyttelyssä saa kattavan kuvan, millaisia tuotteita puukkoseppämestareiden käsissä syntyy. Esillä on perinteisiksi miellettyjen puukkojen lisäksi myös kääntöveitsiä, keräily- ja taideveitsiä, tikareita, metsästyspuukkoja ja jopa yksi miekka. Myös materiaalien kirjo on laaja. Puukon teriä syntyy niin kirjoteräksestä eli damaskuksesta kuin kierrätetystä hiiliteräksestä tai ruostumattomasta pulveriteräksestä. Puukon kahvaan on tiensä löytänyt erilaiset puulajit ympäri maailman ja puukon tupen nahkaa koristaa erilaiset kuviot. Omaa upeaa ilmettään luovat niin hopeaniitit, poronluut kuin rauskun nahkakin. Jokainen puukkoseppämestarin luoma veitsi on omalla uniikilla tavallaan erilainen ja kaunis ja kertoo omaa tarinaansa tekijän ammattitaidosta. 

Puukkoseppämestarit

Puukkoseppämestari Jukka Hankala oppi käsillä tekemiseen jo Ikaalisissa maatalon töitä tehdessä, jolloin syntyi kaikkea kirvesvarresta haravan piikkeihin. Vielä myöhemminkin maanviljelyksen ohessa ahjo kävi kuumana ja ennen pitkää puukonteosta tuli toinen ammatti. Hankalan käsissä syntyi mm. lähetyskynttelikkö Ikaalisten kirkkoon. Hankala valmistaa puukkojen lisäksi myös kääntöveitsiä, joista mm. Piili-kääntöveitsi on päätynyt myös teolliseen tuotantoon.  
www.hankala.com 

Puukkoseppämestari ja muotoilija Pasi Jaakonaho työskentelee Inarissa. Hänen tavoitteenaan on suunnitella ja valmistaa laadukkaita ja kestäviä tuotteita. Hän haluaa omalta osaltaan edistää kestävää kehitystä ja pyrkii käyttämään töissään pääosin kotimaisia luonnonmateriaaleja sekä kierrätysmateriaaleja. Usein toteutettava puukko suunnitellaan kahteen kertaan: kerran pään sisällä ja kerran ahjon hohkatessa. Siitä huolimatta materiaali ja muoto voivat yllättää kokeneenkin sepän. 
jaakonahoartsandesign.com

JT Pälikön tie puukkoseppämestariksi alkoi nuorena miniatyyrimiekkoja kylmätakomalla. Kuhmon seppäkurssilla Pälikkö oppi paitsi taonnan ja puukonteon perusteet, myös terien japanilaistyylisen savikarkaisumetodin ja kuvioterästaonnan. Hän käyttää töissään erikoistekniikkana myös ”pautteerausta”, eli nahan kohopakottamista sekä erilaisten luumateriaalien kaivertamista. Suomenlinnassa sijaitsevalla työpajalla syntyy puukkojen lisäksi myös miekkoja ja keihäitä. 
www.kp-art.fi/jt

Keiteleläisen puukkoseppämestari Pekka Tuomisen töissä päähuomio on muodossa. Hän pyrkii yleensä tekemään yksinkertaisia, mutta linjakkaita muotoja, joissa koristelu jää vähäiseksi. Tuomisen työt ovat terästä tuppeen täysin käsivaralta käsityömäisesti valmistettuja ja hän valmistaa myös oman damaskus- eli kirjoteräksensä. 
www.puukkopekka.com