Nokkosen tarina 12.1.–7.3.2021

Nokkosen tarina – ikivanhaa tietoa ihan puskista

Näyttely Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 12.1.–7.3.2021. 

Lisätietoja

Raija Manninen, Suomen käsityön museo, museolehtori, p. 040 502 2887, raija.manninen [at] jyvaskyla.fi 
Riikka Platonova, platonova.riikka [at] gmail.com, www.nokkosetnet.fi 
Ritu Kokkola, ritu [at] sirina-design.fi, www.sirina-design.fi

Näytönpaikan Nokkosen tarina – ikivanhaa tietoa ihan puskista -näyttely kertoo suomalaisen, vaatimattoman, nokkosen tarinaa hyötykasvina. Riikka Platonovan nokkostekstiilit ja Ritu Kokkolan nokkospaperiteokset avaavat monipuolisen kasvin käyttöä kehruukasvina ja paperin raaka-aineena. Näyttely on esillä Suomen käsityön museon Näytönpaikassa (Kilpisenkatu 12 näyteikkunat) 12.1.–7.3.2021. Näyttelyn työt on valmistettu suomalaisesta luonnonvaraisesta nokkosesta. 

Nokkosta on käytetty ravinnoksi ja rihma-aineeksi ikivanhoista ajoista lähtien eri puolilla maapalloa. Pohjoisilla seuduilla nokkonen on ainoa merkittävä luonnonvarainen kuitukasvi. Ikivanhasta kuitukasvista on kudottu kankaita, punottu köysiä sekä tehty paperia. Nokkosen varren pitkistä kuiduista saadaan hyvä massa paperin valmistukseen, kolmiulotteisiin koriste-esineisiin sekä paperiteoksiin.  

”Pohjoisilla seuduilla nokkonen on ainoa merkittävä luonnonvarainen kuitukasvi. Skandinavian vanhin nokkostekstiililöytö on Tanskasta. Fynin eteläosassa Voldoften lähellä sijaitsevasta Lusehøjn polttohautauksesta löydetyt nokkoskankaan jäännökset on ajoitettu myöhemmälle pronssikaudelle, noin 800-luvulle e.Kr. Siperian kansojen keskuudessa nokkosen käyttö tekstiilimateriaalina oli hyvin yleistä ja se jatkui elinvoimaisena 1900-luvun alkuun asti. Suomessa nokkonen oli ainoa merkittävä kotimainen kasvikuitumateriaali rautakaudelle asti, jolloin pellava alkoi vähentää sen käyttöä”, kertoo Riikka Platonova. 

Platonova tuo näyttelyyn kokonaan suomalaisesta luonnonvaraisesta nokkosesta valmistetun käspaikan, joka on kirjottu etupistokirjonnalla. Käspaikka on jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettu pyyheliina, mutta sillä on myös henkinen ulottuvuus. 

”Käsityönä tehty nokkospaperi tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia. Sitä voidaan käyttää perinteisesti kirjoitus- ja maalauspohjana, mutta paperi itsessään voi olla myös taideteos. Nokkospaperiteokset olen kuvioinut konekirjonnalla. Nokkoskasvissa on erityistä energiaa, luonnetta ja syvyyttä, jota rakastan”, kertoo tekstiilisuunnittelija Ritu Kokkola. 

Kokkolan nokkosteokset on tehty kotimaisesta nokkosen kuituselluloosasta. Osassa teoksista nokkoskuidun sideaineena on käytetty puhdasta selluloosamassaa. Myös teosten värit ovat luonnosta: krappia, sauramoa ja morsinkoa sekä nokkosen kuidun omaa väriä, joka on aluksi vihreää ja vaalenee valossa vähitellen. 

Riikka Platonova

Platonova on koulutukseltaan suomalais-ugrilaisesta kansatieteestä valmistunut filosofian maisteri, jota kiinnostaa erityisesti perinteiset tekstiilikäsityömenetelmät ja käsityön valmistaminen alusta asti omin käsin, ilman teollisuuden tuottamia materiaaleja. Hän kokee luonnonvaraisen nokkosen erittäin kiehtovaksi kuiduksi sen hyvien ominaisuuksien, ikivanhan historian ja ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Ritu Kokkola

Kokkola valmistui tekstiilisuunnittelijaksi (AMK) vuonna 1998, ja heti seuraavana vuonna hän perusti SIRINÄ-design -yrityksensä. Kokkola suunnittelee ja valmistaa ompelemalla taidekäsityötuotteita ja kuvioi ne painamalla ja maalaamalla. Kokkola perusti vuonna 2013 Tarvon perinnekäsityön kurssikeskuksen, jossa voi oppia muun muassa kalannahan parkitsemista, kasvivärjäystä ja nokkosen muokkausta kuiduksi sekä kankaanpainoa luonnonväreillä

Lisätietoja

Raija Manninen, Suomen käsityön museo, museolehtori, p. 040 502 2887, raija.manninen [at] jyvaskyla.fi 
Riikka Platonova, platonova.riikka [at] gmail.com, www.nokkosetnet.fi 
Ritu Kokkola, ritu [at] sirina-design.fi, www.sirina-design.fi