Kuin rukous – Helena Vaarin kirkkotekstiilejä 14.9.–24.11.2024

Tekstiilitaiteilija, käsityömestari Helena Vaari on suunnitellut ja valmistanut ainutlaatuisia kirkkotekstiilejä viiteentoista kirkkoon Suomessa sekä kuusi piispankaapua. Viimeisen 37 vuoden aikana hänen käsistään on lähtenyt lähes 450 sakraalitaideteosta.

Kuin rukous -näyttely tarjoaa harvinaisen tilaisuuden nähdä yhdellä kertaa kirkkotekstiilejä eri kirkoista ja useissa liturgisissa väreissä. Kirkoissa on esillä kerrallaan vain yksi värisarja, joka kertoo vertauskuvallisesti kirkkovuoden ajankohdasta. Nyt katsoja pääsee syventymään kirkkotekstiilien eri väreihin ja Helena Vaarin mielenkiintoiseen symboliikkaan hyvin läheltä. Näyttely on esillä Suomen käsityön museossa 14.9.-24.11.2024. 

Kirkkotekstiilit valmistettiin jo keskiajalla kirjomalla ja ompelemalla. Helena Vaarin taidekirjonta pohjautuu vanhaan perinteeseen tämän päivän menetelmillä. Vaarin tekniikka on vaativaa taidekäsityötä, jossa langat ja kankaat ovat värejä ja neula on sivellin. Taiteensa on maalausta ompelukoneella, jossa jokainen tikki on erilainen.

Kirkkotekstiilit ovat tärkeä osa messua. Aivan kuten puhe, musiikki, kukat, kynttilät ja koko kirkkotila - tekstiilit juhlistavat ja julistavat jumalanpalveluksessa pyhää sanaa.

- Kirkkotekstiilien suunnitteluun olen löytänyt paljon ideoita suomalaisesta luonnosta. Taidehistoria on täynnä kasveista ja eläimistä lähtevää symboliikkaa, jonka alkuperä on Etelä-Euroopasta, Raamatun maisemista. Raamatun vertauskuvista suurin osa liittyy kasvi- ja eläinkuntaan, Vaari kertoo. 

- Tunnen perinteisen symboliikan hyvin. Sen pohjalta syntyivät ensimmäiset kirkkotekstiilini 37 vuotta sitten. Perinteinen symboliikka on ollut työni perusta. Se on kuin ”perimä” taiteeni pohjalla. Ilman vuosien tutkimusta symboliikasta en osaisi yhdistää vanhaa ja uutta. Ilman sitä ”perimää” en ehkä osaisi tehdä uudenlaisia kirkkotekstiilejä. Nykyään käytän eniten kristillistä symboliikkaa, joka lähtee suomalaisesta luonnosta. Sitä on paljon. Käytän sellaista vertauskieltä, jota on helppo ymmärtää ja siihen on katsojan luontevaa samaistua, Helena Vaari kuvailee symboliikan käyttöään.

- Jotta taiteeni katsoja saisi kirkkotekstiileistä iloa, lohtua ja voimaa. Kuin rukouksena, Vaari toivoo.

Vaarin suunnittelemat ja taidekirjomat piispan liturgiset asukokonaisuudet ovat Mikkelin (2010), Helsingin (2017), Kuopion (2018), Tampereen (2019) ja Turun (2021) piispojen yllä. Näyttelyssä piispankaavut esitellään videolla.

Näyttelyyn on lainattu kirkkotekstiilejä ympäri Suomea. Tekstiilejä lainanneet seurakunnat: Asikkalan seurakunta, Haminan seurakunta, Hollolan seurakunta, Hämeenkosken kappeliseurakunta, Joutjärven seurakunta (Lahti), Kangasniemen seurakunta, Lappeen seurakunta (Lappeenranta), Liedon seurakunta, Helsingin seurakuntayhtymä, Nastolan seurakunta (Lahti), Padasjoen kappeliseurakunta, Paavalin seurakunta (Helsinki), Paimion seurakunta, Piikkiön seurakunta, Pyhtään seurakunta, Salpausselän seurakunta (Lahti), Siuntion seurakuntayhtymä ja Tikkurilan seurakunta. 

Helena Vaari

Helena Vaari on valmistunut tekstiilisuunnittelijaksi vuonna 1987 Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Hän ollut muotoilijana useissa yrityksissä sekä freelancer-suunnittelijana. Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 2003. Käsityömestarin erikoisammattitutkinnon Helena Vaari suoritti vuonna 2019.

Helena Vaari on Teollisuustaiteenliitto Ornamon ja Tekstiilitaiteilijat ry jäsen vuodesta 1991 sekä Lahden Taiteilijaseuran jäsen vuodesta 2010. Vaari sai maakunnallisen Vuoden Yksinyrittäjä – palkinnon Päijät-Hämeen Yrittäjiltä vuonna 2022. Arkkipiispa Tapio Luoma myönsi Helena Vaarille Mikael Agricolan ristin 2023.

Hänellä on ollut kymmeniä omia ja ryhmänäyttelyjä uransa aikana, sekä kotimaassa että ulkomailla. 

Neula siveltimenä, Helena Vaarin kirkkotekstiilit -kirja julkaistiin 2023. Veijo Koivulan kirjoittama ainutlaatuinen ja kaunis teos on ainoa kirja Suomessa, johon on koottu yhden taiteilijan kaikki sakraalitaideteokset 35 vuoden ajalta. Upeat kuvat ja tekstit suunnittelusta ja valmistuksesta ovat vuosilta 1987–2022.