Ryijy. Nyt. 10.5.‒31.8.2025

Millainen on 2020-luvun ryijy? Miten perinteinen nukallinen tekstiili muuntuu nykytaiteen ja muotoilun kentällä? Suomen käsityön museon kokoama Ryijy. Nyt. -näyttely esittelee tämän päivän ryijyjä ja niiden tekijöitä, antaen tilaa rohkeille kokeiluille ja perinteen uudelleenmäärittelylle. Mukana on 19 suomalaista tai Suomessa asuvaa taiteilijaa ja muotoilijaa, jotka tuovat esille ainutlaatuisen näkemyksensä ryijytekniikan mahdollisuuksista.

“Ryijy on lähtökohtaisesti kolmiulotteinen, aineellis-elämyksellisillä ja kulttuuris-symbolisilla arvoilla kyllästetty olio. Ei aivan esine, eikä pelkkä kuva, ryijy pursuilee kategorioiden yli. Se on tuuhea käsite.”

Harri Kalha. Teoksessa Uhra-Beata Simber-Ehrström. Toim. Juha-Heikki Tihinen & Sabina Westerholm. Stiftelsen Pro Artibus. 2016.

Näyttelyn ryijyt liikkuvat perinteisen ja modernin välisellä rajapinnalla. Tekijät haastavat materiaalien, muodon ja tekniikan perinteitä: mukana on niin kudottuja, tuftattuja kuin ommeltujakin ryijyjä. Materiaalivalinnat vaihtelevat perinteisestä villasta silkkiin, kierrätysmateriaaleihin ja jopa metalliin. Teokset heijastelevat nykypäivän ilmiöitä ja tekijöidensä omia maailmankuvia, tarjoten kävijöille herkullisen matkan modernin ryijyn maailmaan. Näyttelyllä halutaan innostaa kävijöitä kulkemaan perinteisen ryijyn määrittelyn rajamailla, ehkä jopa poikkeamaan rajan tuolla puolen. 

Ryijy on ollut osa suomalaista kulttuuria jo vuosisatojen ajan, mutta sen muoto ja käyttötarkoitus ovat jatkuvassa muutoksessa. Se ei ole vain perinteinen peite tai sisustuselementti, vaan myös tulkinnan ja itseilmaisun väline. Näyttelyssä perinteinen seinätekstiili laajenee installaatioiksi, veistoksiksi ja tilallisuudeksi. Näyttelyn teema on tärkeä myös monelle mukana olevalle taiteilijalle. Esimerkiksi Johanna Suonpään Matka keltaiseen-teos tuo esille värin moninaiset tasot ja tunneskaalat. Sanna Majanderin ryijyteos Uhanalaiset valloittaa tilaa leviämällä seinälle sammalen tavoin. Alexandra Lindqvistin ryijykorusarja tuo ryijyn osaksi vaatetusta ja korumuotoilua, ja Ama Esselin installaatio tutkii ryijyn ja rakenteiden suhdetta. 

”Määrittelen ryijyn äärimmäisen hitaaksi villaiseksi ikiliikkujaksi, taidetekstiiliksi, joka on muovautunut vuosisatojen kuluessa peilaten yhteiskuntaa, ihmisyyttä, käsityötä ja taidetta. Ryijy merkitsee minulle tapaa ajatella ja ilmaista itseäni taiteellisesti. Ryijyn rooli on erittäin tärkeä kulttuurihistoriallisesti ja käsityöperinteen säilymisen kannalta. Ryijy on muistijälki”, taiteilija Niina Mantsinen kuvailee.

Ryijy. Nyt. -näyttely tarjoaa uuden katsauksen siihen, miten ryijy voi olla osa nykytaidetta, designia ja kestävän kehityksen ajattelua.

Näyttelyn taiteilijat

Lotta Blomberg, Ama Essel, Annika Huurrekorpi, Anmari af Hällström, Tenka Issakainen, Laura Jantunen, Jonna Karanka, Hanna-Kaisa Korolainen, Alexandra Lindqvist, Sanna Majander, Niina Mantsinen, Riitta Nelimarkka, Satu Rautiainen, Joonas Salo, Melissa Sammalvaara, Heli Savila, Mirkka Suokas, Johanna Suonpää ja Hanna Wiik-Rosenqvist.