Hyppää pääsisältöön
Kuva
Gunnel Nyman, Huntu-teokset (vuodelta 1946-1947) Suomen lasitaiteen ikonit -näyttelyssä Suomen käsityön museossa. Kuva Timo Syrjänen
Pääsisältö

Toisen maailmansodan jälkeen sai alkunsa ainutlaatuinen taiteilijoiden, muotoilijoiden ja lasintekijöiden välinen yhteistyö. Syntyi Suomen lasitaiteen ikonisimmat teokset. Suomen lasitaiteen ikonit -näyttely esittelee valikoiman suomalaisen lasitaiteen ikonisimpia ja rakastetuimpia esineitä sekä tarjoaa katsauksen suomalaisen lasitaiteen monipuolisuuteen ja tekijöihin ikonisten esineiden taustalla. Mukana on niin sarjatuotantoa kuin taidelasiakin. Tässä näyttelyssä on nostettu esiin myös mahdollisia tästä ajasta yhteiseen muistiimme jääviä taiteilijoita ja ikonisia esineitä. 

Suomen teollisuuden kansainväliset taloussuhteet, raaka-aineiden maahantuonti ja tuotteiden vienti olivat tyrehtyneet toisen maailmansodan jälkeen. Hintasäännöstelyn takia tehtaiden oli kannattamatonta valmistaa käyttölasia. Lasitehtailla riitti ammattitaitoisia työntekijöitä ja erinomaisten lasinpuhaltajien, muotintekijöiden, kaivertajien ja lasinhiojien työpaikat haluttiin säilyttää alan vaikeuksista huolimatta, joten uudenlaisia yhteistyökuvioita etsittiin. Toisaalla taas suomalaiset muotoilijat, kuten Alvar Aalto, Kaj Franck, Gunnel Nyman ja Tapio Wirkkala, olivat opiskelleet ennen sotia ja keränneet ensimmäisiä kokemuksiaan lasimuotoilijoina. Heillä ei ollut kuitenkaan lasialan koulutusta. Näissä olosuhteissa päädyttiin korkealuokkaisen taidelasin suunnitteluun. 

Alkunsa sai ainutlaatuinen taiteilijoiden, muotoilijoiden ja lasintekijöiden välinen yhteistyö, jonka lopputulokset jatkoivat jo aiemmin alkanutta menestystä kansainvälisissä näyttelyissä ja triennaaleissa. Suomen lasitaiteen ikonit olivat syntyneet. Suomen käsityön museossa esillä olevassa näyttelyssä viliseekin aikakauden tuttujen tunnettujen tekijöiden nimet, jotka loivat perustan Suomen lasitaiteen menestykselle. Erityisesti Gunnel Nymanin 1930- ja 1940-luvulla suunnittelemat lasiesineet, jotka olivat ajattomampia ja modernimpia kuin muut aikakauden esineet, veivät muotokielen 1950-luvulle. 

Menestys maailmalla loi kiinnostusta ja innostusta lasia kohtaan kotimaassakin. Sota-ajan jälkeen perinteisten, ennalta tuttujen mallien ohella esiteltiin ammattitaitoisten käsityöläisten ja muotoilijoiden yhteistyönä laadukkaasti muotoiltuja käyttöesineitä, jotka oli valmistettu suurimaksi osaksi käsityönä. Ne levisivät nopeasti koteihin ja ilmiö onkin ollut aina kansainvälisesti eräänlainen suomalainen erikoisuus.

On kiehtova kysymys, miksi jotkut esineet nousevat ikonisiksi. Ne voivat olla taitavan markkinoinnin aikaansaannosta tai ne vastaavat johonkin esteettiseen, toiminnalliseen tai laajempaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Esteettiset ihanteet muuttuvat ajassa. Taide on vuosikymmenten saatossa monimuotoistunut, eivätkä taiteen eri lajien rajat ole selkeitä. Materiaalina lasikin seuraa ajan kehitystä. 

Lasiesineen tuottaminen vaatii aina lasinpuhaltajan ja muotoilijan yhteistyötä. Esineen haluttu muoto haetaan yhdessä, toinen toiseensa luottaen. Lasinpuhaltaja on käsityöläinen, jonka ammattitaito rakentuu vuosikymmenten työn tuloksena. Näyttelyssä on mukana esineitä, joiden tekeminen on vaatinut poikkeuksellista ammattitaitoa.
Lasinpuhaltajat olivat ja ovat edelleen ratkaisevassa roolissa esineiden luomisessa. Heitä ovat olleet muun muassa Hugo Rask, Helge Nieminen, Reino Löflund ja Heikki Punkari Iittalassa, Olavi Helander, Olavi Nurminen, Jaakko Niemi ja Unto Suominen Nuutajärvellä, Nikolai Terhomaa, Vilho Lehtonen ja Martti Virtanen Riihimäen Lasi Oy:ssä. Nykyään Iittalan lasitehtaan lisäksi taitavia lasinpuhaltajia ja muita alan ammattilaisia työskentelee pienemmissä lasistudioissa. Lasinpuhaltajien lisäksi tarvitaan esimerkiksi muotintekijöitä, hiojia ja kaivertajia. Mestarikaivertaja Teodor Käppi työskenteli sekä Iittalassa Tapio Wirkkalan kanssa että Riihimäellä Helena Tynellin kanssa.

Näyttelyssä ovat mukana seuraavat taiteilijat: Alvar Aalto, Tamara Aladin, Arni Aromaa, Kaj Franck, Klaus Haapaniemi, Göran Hongell, Saara Hopea, Matias Karsikas, Matti Klenell, Joonas Laakso, Kerttu Nurminen, Katriina Nuutinen, Gunnel Nyman, Aimo Okkolin, Heikki Orvola, Anu Penttinen, Paula Pääkkönen, Helmi Remes, Markku Salo, Timo Sarpaneva, Sauli Suomela, Inga Sempé, Nanny Still, Tommi Toija, Oiva Toikka, Kati Tuominen-Niittylä, Helena Tynell, Aada Vainio ja Tapio Wirkkala.

Näyttely on Suomen lasimuseon tuottama.

Alasivu

Suomen lasitaiteen ikonit

Näyttely Suomen käsityön museossa 6.5.–27.8.2023. 

Museo on avoinna ti-su klo 11-18. Poikkeuksia aukioloissa pyhäpäivinä. 

Lisätietoa näyttelystä

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo
p. 050 553 3880, mikko.oikari [a] jyvaskyla.fi