Uudenkarheat kansallispuvut 16.11.2018-5.5.2019

Uudenkarheat kansallispuvut -näyttely esittelee uusimpia kansallispukuraadin hyväksymiä kansallispukuja eri variaatioineen. Esillä on viisi uusinta pukukokonaisuutta, muun muassa Saarijärven naisen tarkistettu puku, joka julkistettiin kuukausi sitten. Kaikki näyttelyssä olevat kansallispuvut ovat joko aivan uutena koottuja pukumalleja tai perinnepohjaisuudeltaan tarkistettuja ja edustavat siten uusimpia pukututkimuksen tuloksia.  Pukujen kokoamisessa on Suomen kansallispukukeskuksella ollut keskeinen rooli. Uudenkarheat kansallispuvut esillä Kujan näyttelytilassa 16.11.2018–5.5.2019

Kansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden nykykäyttöön kokoamia uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista 1700–1800 -luvuilta. Puvut perustuvat alueensa ja aikakautensa tyypillisiin kansan pukeutumistapoihin ja niiden kokoamisen periaatteet ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana. Pukuja on koottu 1800-luvun lopulta saakka pukuhistorian asiantuntijoiden toimesta. Vuonna 1979 perustettu Suomen kansallispukuneuvosto aloitti jo olemassa olevien kansallispukumallien perinnepohjaisuuden tarkistamisen sekä uusien pukumallien kokoamisen. Pukutarkistuksessa puku palautetaan esikuviaan vastaavaksi materiaalien, ompelurakenteiden ja kaavoituksen osalta. Tutkimusaineistoina ovat museoiden kokoelmiin talletetut alkuperäiset vaatekappaleet sekä muun muassa kirjalliset dokumentit kansan juhlapukeutumisesta. Pukututkimuksen myötä kansallispuvuissa on nähtävissä eri alueille tyypillisiä pukeutumispiirteitä. 

Näyttelyssä esitellään viimeisimpiä kansallispukuraadin hyväksymiä pukumalleja yhteensä viisi, kaikki erilaisia naisten kansallispukuja. Puvut ovat valmistuneet 2000-luvulla. Uusin puvuista, alun perin vuonna 1969 koottu Saarijärven naisen kansallispuku, julkistettiin tarkistettuna 6.10.2018. Pukutarkistuksen myötä puvusta poistui liivi, mutta se sai tilalle runsaasti eri osia, joita yhdistelemällä puvusta saa koottua hyvinkin eri näköisen, kantajansa mukaisen. 

Näyttelyn toiseksi uusin puku on Johanneksen naisen savakkopuku, jonka mallipuvun kansallispukuraati hyväksyi vuonna 2017. Vuonna 1951 valmistuneen Johanneksen äyrämöispuvun tarkistushanke muuttui pukututkimuksen myötä esikuva-aineiston mukaisesti aivan uuden pukumallin kokoamiseksi.

Jääsken naisen kansallispuku on yksi vanhimmista julkaistuista kansallispuvuista. Theodor Schvindtin kokoama pukumalli julkistettiin jo 1898 ja sen perinnepohjaisuus tarkistettiin vuonna 2014. Pukutarkistuksen myötä puku palautettiin esikuviaan vastaavaksi materiaalien, ompelurakenteiden ja kaavoituksen osalta. Pukukokonaisuutta täydennettiin osilla, jotka ovat kuuluneet asukokonaisuuteen jo kansanpukuaikana. Pukukokonaisuutta täydentämään lisättiin muun muassa sarkaviitta ja kostuli sekä vaihtoehtoisia hameita ja esiliinoja. Puvun runsas esikuva-aineisto on talletettu Suomen kansallismuseon kokoelmiin.  

Kuolemajärven naisen pukutarkistus hyväksyttiin vuonna 2011. Kuolemajärven äyrämöispuku edustaa karjalaista pukuperinnettä rikkaasti kirjoittuine rekkopaitoineen ja nyytinkiesiliinoineen. Puvun komistus on ristiraitaiseksi kudottu hurstuthame, jonka helmaan liitetään loimiraitaisena kudottu monivärinen helmuskangas. Aikuiset naiset pukevat päähänsä hunnun. Neitojen päälaite on kookkain tinanastoin koristettu säppäli.

Vuonna 1935 kootun Hankasalmen naisen kansallispuvun pukutarkistus hyväksyttiin 2006. Tarkistuksen myötämuun muassa puvun käsinkudotut kankaat palautettiin materiaalien ja värityksen myötä esikuviaan vastaaviksi. Pukuun lisättiin toinen liivi ja päällysvaatteeksi kimonohihainen röijy sekä tykkimyssyn koppa, joiden esikuvat ovat Hankasalmelta museokokoelmiin tallennettuja. Pukuun lisättiin myös erilaisia esiliinavaihtoehtoja.

Tänä päivänä Suomen käsityön museon yhteydessä toimiva Suomen kansallispukukeskus vastaa paitsi tämän pukuhistorian tallentamisesta ja esittelemisestä, myös kansallispukujen tarkistuksista ja uusien pukumallien kokoamisesta yhdessä pukuasiantuntijoista koostuvan Kansallispukuraadin kanssa. Suomen kansallispukuneuvoston ja Suomen kansallispukukeskuksen työn tuloksena on syntynyt yhteensä reilun sadan puvun mallipukukokoelma, joka karttuu kokoa ajan. 

Pukutarkistuksista huolimatta, kaikki olemassa olevat eri kansallispukumallit ovat yhtä virallisia ja arvokkaita sellaisinaan. 
 
Suomen kansallispukukeskus
Kauppakatu 25, Jyväskylä
Avoinna ti–su klo 11–18, poikkeuksia aukioloissa kesällä ja pyhäpäivinä.