Hyppää pääsisältöön
Kuva
Sanna Vatasen virkatut moottorisahat saavat kukin oman nimensä. Kuva Sami Repo
Pääsisältö

Sulhaspoika, Vähäosainen, Jakkara-Jobu – tulisiko heti mieleen, että kyseessä on ihan oikeita moottorisahojen lempinimiä? Tai että moottorisaha voisi olla virkattu? Taiteilija, muotoilija ja käsityökirjailija Sanna Vatanen sai alun perin idean virkata luonnollisen kokoisia moottorisahoja metsätilaa hoitavalta mieheltään, jonka kanssa hän tapasi käydä ihastelemassa Suomen Metsämuseo Luston vanhan moottorisahaseinän sahoja: eräällä käyntikerralla mies kun tuumasi, että ”sun pitäs joskus virkata moottorisaha”. 

Moottorisahan yli satavuotinen tarina Suomessa alkoi, kun ensimmäinen moottorikäyttöinen puunkaatokone jyrähti käyntiin v. 1915. Siitä saakka moottorisaha on ollut olennainen osa suomalaista metsänhoitoa. Vatanen ihastui sahojen antiikkiseen ulkomuotoon ja kauniisiin yksityiskohtiin, vaikkakaan ne eivät heti innostaneet häntä tarttumaan virkkuukoukkuun. Hieman myöhemmin käsiin osunut hauska ja liikuttava artikkeli moottorisahojen lempinimistä herätti kuitenkin henkiin vanhan idean. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on moottorisahoillakin: sahojen ulkomaankieliset nimet ovat savotoilla taipuneet moneen muotoon. Syntyi lopullinen tarina ja kehys virkkaamalla toteutetulle, veistosmaiselle näyttelylle, jonka kautta jokaisen on myös helppo tutustua sahojen hienoon historiaan. Vatasen muotoilemat, hieman erilaiset sahat ovat sellaisia joihin kuka tahansa – etenkin lapsi – voisi tarttua. Ja sahat hän nimesi, totta kai, niiden lempinimien mukaan.

Ajatus miehisen, kovan, äänekkään ja öljynkatkuisen laitteen toteuttamisesta pehmeällä materiaalilla ja perinteisesti naisten hallitsemalla käsityötekniikalla oli Sanna Vatasen mielestä kiinnostavan kontrastinen. Vaikka metsätilalla moottorisaha on arkinen esine, on se silti kunnioitusta herättävä laite, mihin ei osaamattomalla tai etenkään lapsilla ole lupaa koskea. Toisin on virkattujen sahojen suhteen. Kymmenen sahan kokonaisuudesta kolme ovat museovieraiden käytettävissä ja yhden päällä voi jopa istua. Vatasen moottorisahat virkataan muurausnarusta, ontelokuteista ja jämälangoista. Sahojen tukirakenteisiin on käytetty muun muassa finfoamia, vaneria ja sähkö- ja kupariputkea. 

Virkatut moottorisahat -näyttely juhlistaa sekä 100-vuotiasta, metsistä elävää, Suomea että yli 100-vuotiasta moottorisahaa. Näyttelyn pohjana on käytetty Mikko Riikilän kirjaa Moottorisaha sata vuotta Suomessa vuodelta 2014, Kantapuu-museotietokantaa sekä erinäisiä artikkeleita ja sahureiden sutkautuksia. Osa sahoista toistaa alkuperäisen sahan kokoluokkaa, jotkut ovat oikeata sahaa suurempia ja toiset taas pienempiä. Myös osa väreistä on valittu taiteellisella silmällä – kuitenkin aina alkuperäisen sahan sävyn suuntaan.

Sanna Vataselle myönnettiin keväällä 2018 Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan säätiöltä vuoden työskentelyapuraha käsityökirjaprojektia varten. Vatanen koostaa kirjaa karjalaisten käsitöiden rikkaan kuviomaailman siirtämisestä tähän päivään.

Tapaa taiteilija! 

Virkattujen moottorisahojen luoja Sanna Vatanen on tavattavissa näyttelyssään Suomen käsityön museon Ikkunagalleriassa keskiviikkona 13.2. klo 14–18
Tule kysymään virkkuusta, suomalaisesta moottorisahaperinteestä tai ihan muuten vaan jututtamaan taiteilijaa. 
Samalla näet, miten Sanna luo moottorisahoihinsa ketjun, sillä Sulhaspoika kaipailee uutta sahareunusta. 

Vapaa pääsy!
 

Sanna Vatanen – Virkatut moottorisahat

Näyttely Suomen käsityön museon Ikkunagalleriassa 9.1.–10.3.2019 

Lisätietoja:

Sanna Vatanen, taiteilija, p. 050 365 5929, sannavata [at] gmail.com
Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo, p. 050 553 3880, mikko.oikari [at] jkl.fi 
 

Asiasanat:  
museo
näyttely
virkkaus
moottorisaha
historia
metsä