Suomalaisuuden kirjopukineet 2.11.2019–29.3.2020

Viime vuosituhannen alun matkailujulisteissa nuoret neitoset koreilivat kansallispuvuissa suomalaisissa jylhissä maisemissa. Miksei se sopisi nykyäänkin, kun luonnon ja käsillä tekemisen arvostus on nousussaan? Valokuvaaja Anssi Toivanen vei kansallispukuiset mallit Keski-Suomen sekä Etelä- ja Pohjois-Savon henkeäsalpaaviin maisemiin. Valokuvat ovat esillä Suomalaisuuden kirjopukineet -näyttelyssä Suomen kansallispukukeskuksen näyttelytila Kujalla 2.11.2019–29.3.2020. 

Leppävirtalainen Anssi Toivanen sai idean näyttelyyn jo alkusyksystä 2017. Toivasen puolison, Anna Kaisa Piispasen kaappiin oli kesän mittaan kertynyt erilaisia kansallispukuja ja niiden osia, joita hän oli perinyt, saanut lahjoituksena ja ostanut. Piispanen yhdisteli kansallispukujen osia eri asukokonaisuuksiin "tuunaa mun perinne" -hengessä ja valmisti tavallisista kankaista liivejä ja hameita kansallispukujen kaavoja hyödyntäen. Toivasen mieleen syttyi ajatus kansallispukujen yhdistämisestä omaan valokuvausharrastukseen. 

- Jostain mieleeni putkahti 1900-luvun alun piirretyt kansallisromanttiset matkailujulisteet, joissa nuoret neitoset koreilivat kansallispuvuissa jylhissä kansallismaisemissa. Mietin että miksei nykyäänkin? Siitä idea viedä kansallispukuiset mallit Keski-Suomen sekä Etelä- ja Pohjois-Savon hienoihin ja erityisiin maisemiin, Anssi Toivanen kuvaa. 

Näyttelyssä on nähtävillä läpileikkaus valokuvausprojektin kuvista – mahdollisimman monta erilaista kansallispukua ja kuvauspaikkaa. Kuvapaikoista on eniten edustettuna Laukaan Saraakallio, jossa mallejakin oli eniten. Saraakallio on Fennoskandian suurin kalliomaalausalue yli 200 maalauskuviolla. 

Toivanen on blogannut luonnossa liikkumisesta ja luontoon liittyvistä tarinoista jo 10 vuoden ajan – ensin Leppävirtaa-nimellä ja 2015 lähtien Satunnaisena Retkuilijana. Hän etsii luonnosta muinaisia tarinapaikkoja, suuria lohkareita, luolia, kalliomaalauksia ja muita merkittäviä paikkoja. Toivanen kerää jo unohtunutta paikkatietoa kyläkirjoista, vanhoista muistiinpanoista ja paikannimikortistosta. Kun salapoliisityö tuottaa tulosta ja metsästä löytyy unohdettu kohde, hän dokumentoi sen valo- ja/tai videokuvaamalla blogiin tekstin kera.

Ensimmäinen kuvausretki Anna Kaisa Piispasen ja kansallispukujen kanssa kohdistui Savon Rivieralle – syksyiselle Vehmersalmen Ritoniemen autiolle hiekkarannalle. Kesällä 2018 projekti sai kunnolla tuulta alleen, kun Toivanen kysyi Facebookin Kansallispuku–Folkdräkt -ryhmässä löytyisikö sitä kautta aiheesta kiinnostuneita malleja ja niitähän oli – kymmeniä. Kesän ja syksyn 2018 Toivanen kuvasi hienoja kansallispukuja hienojen immeisten päällä hienoissa luontokohteissa kuten mm. Laukaan Saraakalliolla, Mikkelin Neitvuorella, Kuopion Korkeakoskella ja Väinöläniemellä sekä Pieksämäen Kivikurulla. Kuvauksiin osallistui kaikkiaan pari kymmentä henkilöä.

Anssi Toivanen

Anssi Toivanen on kuopiolaistaustainen 50-vuotias ammattiaineiden opettaja, medianomi ja FM (fysiikka). Nykyisin hän asuu Leppävirralla yhdessä puolisonsa Anna Kaisa Piispasen kanssa ja työskentelee päätoimisena tuntiopettajana Savon ammattiopistossa Varkaudessa Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon Audiovisuaalisen viestinnän osaamisalalla. Lisäksi hän toimii sivutoimisena yrittäjänä Graafinen suunnittelija Anssi Toivanen -toiminimellä. Graafisen suunnittelun lisäksi hän tekee valo- ja videokuvauksia. Hän on Leppävirran yrittäjien ja Graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestö Grafia ry jäsen.

Toivasen rakkain harrastus on sisällöntuotanto Satunnainen Retkuilija -blogiin. Hän on kirjoittanut myös Retkipaikka.fi:hin.

Toivanen on saanut Leppävirran kulttuuripalkinnon 2016. Hän on ollut mukana tekemässä useita kirjoja jutun tekijänä, valokuvaajana tai taittajana, kuten mm. Villasukkia Strömsöstä, Leppävirta vanhoissa postikorteissa, Retkipaikka − Seikkailuja Suomen luonnossa sekä Aimo Kejosen & Tuomo Kesäläisen yhteisissä kirjoissa, jotka liittyvät luoliin, tarinapaikkoihin ja lohkareisiin. 
Toivasen valokuvia on ollut aiemmin esillä Leppävirralla: Suomalaisuuden kirjopukineet 2019, Blues Picnic 2002–2016 ja Leppävirtaa 2015.