Ryijykioski

Onko sinulla oma ryijy, josta haluaisit tietää enemmän? Suomen käsityön museoon on koottu mittava ryijytietokanta, josta kiinnostuneet pääsevät Ryijykioskissa yhdessä museon edustajan kanssa etsimään itseään kiinnostavan ryijymallin nimeä tai suunnittelijatietoa. Ryijymallin etsimistä varten kannattaa siksi mukaan ottaa valokuva itseään kiinnostavasta ryijystä. 

Kaipaako ryijysi hellää huolenpitoa? Ryijykioskissa pääset tiedustelemaan Konservaattorilta täsmäohjeita juuri oman ryijyn huoltoon. Myös konservointikysymyksiä varten kannattaa omasta ryijystä ottaa lähikuvia mukaan tilaisuuteen.

Tervetuloa Ryijykioskiin – matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan ryijyjen ystäville!
Ryijykioski on Suomen käsityön museon toteuttama matalan kynnyksen palvelu, jossa puhutaan ryijyistä, ryijyjen historiasta, konservoinnista ja kotihoidosta. Nähdään kuvia upeista ryijymalleista ja keskustellaan ryijyihin liittyvistä arvoista, muistoista ja ajatuksista sekä kerrotaan, mistä kaikkialta ryijytietoa voi löytää. Lisäksi tarjoamme apuamme omien ryijyjen tunnistamiseen. 

Ryijykioskin voi tilata omaan tapahtumaan tai työpaikalle, jolloin paikalle saapuvat Suomen käsityön museon asiantuntijat avaavat ryijyjen kiehtovaa maailmaa lyhyillä luennoilla: intendentti Sari Jantunen kertoo ryijyn historiasta, ja johtava konservaattori Anni Tuominen jakaa vinkit ryijyn huoltoon ja konservoinnin saloihin. Ryijykioskilla näet upeita ryijymalleja, kuulet ryijytarinoita ja saat käytännön neuvoja

Ryijyt ovat mielenkiintoisia kulttuurin ilmauksia, joissa ajassa muuttuvat trendit, arvostukset ja tekijöiden taito tulevat näkyviksi. Ryijykioskin perimmäisenä tarkoituksena on paitsi välittää tietoa suomalaisesta käsityöhistoriasta myös kannustaa sallivaan ja rakentavaan keskusteluun sekä mukaviin näkemisiin ryijyn äärellä. 

Kuva

Ryijykioskin sisältö

Kokonaisuudessaan noin kaksi tuntia kestävän Ryijykioskin aluksi museon asiantuntijat luennoivat kumpikin lyhyesti (noin 20 min) aiheesta omista näkökulmistaan. Intendentti Sari Jantunen tarkastelee esityksessään ryijyn ”olemusta” ja historiaa. Johtava konservaattori Anni Tuominen puolestaan tarjoaa rautaisannoksen tietoa ryijyn konservoinnista ja huollosta. 

Luentojen jälkeen tutustutaan tilaisuuteen osallistujien kanssa yhdessä museon tekemään arvon arvioinnin omatoimityökaluun, Arvovisaan. 

Mahdollisena keventävänä välipalana voidaan ajan salliessa myös täyttää yhdessä ryijyaiheista ristikkoa, jossa arvuutellaan 26 tutun ryijyn nimeä. 

Esitysten ja arvovisan jälkeen museon edustajat jakautuvat erilleen ja ovat valmiina vastaamaan paikalla olijoiden kysymyksiin ryijyistä. 

Ryijykioskin vaatimat tilat ja tarpeet

Muutaman tunnin avoinna oleva Ryijykioski voidaan pystyttää esimerkiksi tilaajan omiin tiloihin, messuille, tapahtumiin tai näyttelyiden avajaisiin. Tilan tarve on vähäinen, sillä asiakkaan ei suinkaan tarvitse tuoda mukanaan varsinaista ryijyä, valokuva ja aiheeseen orientoitunut mieli riittää. Ryijytietokannan esittelyä varten tarvitaan vain sähköä ja pieni pöytä tai laskutaso, jolle tietokoneen ja näytön saa asetettua. Jos tilattuun Ryijykioskiin sisältyy luento-osuuksia, tarvitaan tilassa myös tykki tai isompi näyttö, josta yleisö voi seurata sisältöä. 

Mikä on arvovisa?

Arvovisa on Suomen käsityön museon tekemä ”työväline”, jonka avulla kuka tahansa voi suorittaa itse arviointia omalle esineelleen sen materiaalista ja tekotavasta riippumatta.  
Visassa on 32 väitettä/kysymystä, joihin vastataan joko kyllä tai ei. Pisteet muodostuvat automaattisesti kuudelle eri arvolle, jotka ovat käyttöarvo, tunnearvo, museoarvo, käsityöllinen arvo, kulttuurihistoriallinen arvo ja rahallinen arvo. Suurin mahdollinen potti yhdelle arvolle on 8 pistettä. 

Arvovisan tuloksista visailija saa myös ehdotuksen siitä, miten arvioidun esineen kanssa kannattaa toimia, jos siitä on luopumassa. Esimerkiksi korkean museoarvon pisteet saanutta esinettä voi hyvin tarjota johonkin museoon, jonka tallennusalueeseen se kuuluu, ja toisaalta paljon tunnearvopisteitä saanutta esinettä ei ehkä kannatakaan heti antaa pois. 

Kuva