Hyppää pääsisältöön
Kuva
Suomalaiseen kansallispukuun kuuluu usein tykkimyssy.
Pääsisältö

Suomen kansallispukukeskuksella on kaksi erillistä kokoelmaa, joiden kartunta tapahtuu eri periaatteiden mukaisesti.

Kansallispukuaiheinen kokoelma

Perustamisestaan lähtien Suomen kansallispukukeskus ryhtyi kokoamaan omaa karttuvaa kokoelmaansa. Kokoelmaan kerättiin sekä eri-ikäisiä kansallispukuja, että kaikkea muuta esineistöä, joka liittyi jollain tavoin kansallispukuihin esim. kansallispukuisia nukkeja, kansallispukuaiheisia tulitikkulaatikoita. Kokoelma karttuu lähes ainoastaan lahjoitusten avulla.  

Kokoelmaan tallennetaan myös aikaisemmin kansallispukuina pidettyjä pukuja, joita tänä päivänä käytetään kansallispukujen tavoin (esim. Muolaan Pyhäristin puku, Vanha-Karjalan puku) sekä pitäjä- ja maakuntapukuja. Vanha 1700- ja 1800-luvun kansanpukuaineisto tallennetaan Kansallismuseon kokoelmiin.

Keskus pyrkii tallentamaan kaikkia suomenkielisen alueen kansallispukumalleja. Suomalaisia kansallispukumalleja on koottu 1800-luvun lopulta saakka ja tänä päivänä niitä on noin 400 erilaista. Kansallispukujen historiaan kuuluu samasta kansallispukumallista useita erilaisia tulkintoja, johtuen esim. muodin vaihteluista ja materiaalien saatavuudesta. Saman kansallispuvun eriaikaisia esimerkkejä kerätään kokoelmiin kuvaamaan muutosta. Kansallispuvut, joiden mukana tulee kontekstitietoa, tarinaa ja valokuvia ovat ensisijaisia tallennuskohteita. Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat koostuvat mallipukukokoelmasta ja kansallispukukeskuksen omasta kokoelmasta. 

Kansallispukukeskuksen kokoelmasta 70 % on valtion omistamaa aineistoa käsittäen Suomen kansallispukuneuvoston kokoelmat (mallipuvut, tutkimusaineisto ja kuvat) sekä lahjoitukset vuodesta 2013 alkaen. 

Suomen kansallispukukeskuksen kokoelma karttuu lähes ainoastaan lahjoitusten kautta. Kokoelmaan kuuluu sekä eri-ikäisiä kansallispukuja, että kaikkea muuta aineistoa, joka liittyy jollain tavoin kansallispukuihin esim. kansallispukuisia nukkeja, kansallispukuaiheisia tulitikkulaatikoita, arkistoaineistoa ja valokuvia. 
 
Kansallispukukeskuksen karttuvan kokoelman tallennustoiminta alkoi kansallispukukeskuksen ensimmäisen täyden toimintavuoden lopussa 1993. Alusta alkaen tallennustoiminnan päämääränä on ollut tallentaa kansallis- ja kansanpukuja sekä pukujen osia ja muuta pukukulttuuriin liittyvää materiaalia eri vuosikymmeniltä. Aluksi hankittiin perustyövälineet ja järjestettiin työtilat. Vuoden 1994 aikana suunniteltiin ja kehitettiin toimintaa, jolloin mm. laadittiin tallennuslomakkeet esinekokoelmiin ja arkistoihin. Vuoden 1995 aikana aloitettiin esinekokoelmien luettelointi tietokoneelle. Suomen käsityön museon luettelointikaavake sovellettiin kansallispukuaineistoon sopivaksi.
 
Tallennustoiminnan alkuvuosina kokoelmahankintoja tehtiin varsin vapailla säännöillä. Pukuja ja muuta materiaalia ostettiin esim. kirpputoreilta ilman niiden sen tarkempia kontekstitietoja. Kokoelman karttuessa ja säilytystilojen täyttyessä ryhdyttiin miettimään lahjoitusten vastaanottokriteereitä tarkemmin.
  
Kokoelma karttuu pääosin lahjoitusten avulla. Joitain harvinaisia pukuja tai muuta materiaalia saatetaan ostaa nimelliseen hintaan, jos se on kokoelman kannalta tärkeää: esim. kyseinen puku on harvinainen ja se puuttuu kokoelmasta tai jos pukuun kuuluu paljon kontekstitietoa. Tämä kokoelma on Jyväskylän kaupungin omistama. 

Kansallispukujen mallipukukokoelma 

Vuonna 1992 Keskuksen kokoelmiin deponoitiin eli siirrettiin hoidettavaksi Suomen kansallispukuneuvoston toiminnan tuloksena syntynyt ns. mallipukukokoelma. Mallipukukokoelmaan kuuluu vuoden 1980 jälkeen toteutetut uudet kansallispuvut ja perinnepohjaisuudeltaan tarkistetut kansallispukumallit. Nämä kansallispuvut ovat kansallispukuraadin hyväksymiä. Nykyään mallipukukokoelmaan kuuluu hieman yli sata kansallispukua ja kokoelma kuuluu kansallispukukeskuksen hallintaan. Kokoelma karttuu edelleen kun uusia kansallispukumalleja kootaan tai vanhojen mallien perinnepohjaisuutta tarkistetaan. Mallipukukokoelman puvut ovat asiantuntijoiden kokoamia, perustuvat esikuvien tutkimiseen ja alan asiantuntijoista koostuvan kansallispukuraadin hyväksymiä. 
 
Mallipukukokoelma on valtakunnallisesti merkittävä. Mallipukukokoelma on Suomen Kansallispukuneuvoston työn tuloksena syntynyt kokonaisuus, joka on tullut kansallispukukeskuksen esinekokoelmiin lahjoituksena Suomen Kansallispukujen Ystävät ry:ltä. Mallipukukokoelmassa on tällä hetkellä vähän yli 100 pukua.
 
Kun jollakin paikkakunnalla herää halu ja tarve saada koottua alueelle uusi kansallispukumalli, tehdään asiasta kirjallinen pyyntö Suomen käsityön museolle/Suomen kansallispukukeskukselle. Pyynnön tekijäksi tarvitaan taustayhteisö, joka ottaa vastuun prosessin kustannuksista sekä huolehtii puvun jatkohoidosta eli mahdollistaa puvun saatavuuden.

Aluksi selvitetään mahdollinen puvun esikuva-aineisto (museoissa olevat kansanpuvut, kuvallinen materiaali ja perunkirjat) ja jos sitä löytyy riittävästi, Kansallispukuraati päättää pukumallin kokoamisen aloittamisesta. Raati nimeää puvulle asiantuntijan, joka laatii puvulle kokonaissuunnitelman. Kokonaissuunnitelmaan kirjataan kaikki puvun osat sekä nimetään niiden esikuvat. Kun kokonaissuunnitelma on hyväksytty, päästään mallipukujen toteutusvaiheeseen. Kansallispukukeskus huolehtii esikuvavaatekappaleiden tutkimisesta ja dokumentoinnista. Puvusta teetetään kansallispukujen valmistukseen erikoistuneilla valmistajilla kaksi mallipukua, selkeät vaatekappalekohtaiset työohjeet sekä eri kokoihin sarjotut kaavasarjat. Kansallispukuraati hyväksyy mallipuvun, jonka jälkeen se voidaan julkistaa. Lopuksi puvulle etsitään myyjätaho, joka huolehtii puvun materiaalien, ohjeiden ja kaavojen saatavuudesta. Kansallispukukonsultti hoitaa ja koordinoi pukuprosessin etenemistä käytännössä.
Ensimmäinen mallipuku, A-puku, talletetaan Kansallispukukeskuksen mallipukukokoelmaan. Toinen puku, B-puku, jää tilaajayhteisölle tiedotus- ja markkinointitarkoituksiin.
 
Mallipukukokoelman puvut toimivat tärkeinä esimerkkeinä kansallispukukoulutuksessa. Niiden avulla säilyvät kansanomaiset valmistustekniikat, materiaalit ja kaavoitus. Mallipuku mahdollistaa sen, että jos halutaan tarkistaa näihin liittyvä asia, niin alkuperäisiä kansanpukuesikuvia ei tarvitse hakea esille.
 

Lisätietoja kansallispukukokoelmista ja lahjoituksista:

Marja Liisa Väisänen
amanuenssi, Suomen kansallispukukeskus
p. 050 311 8247
kansallispukukeskus [at] jyvaskyla.fi

Pukujen lahjoittamisesta kiinnostuneelle:

Asiasanat:  
Suomen käsityön museo
museo
Suomen kansallispukukeskus
lahjoitus
kansallispuku