Suomen käsityön museon ylläpitämien arkistojen tehtävä on suomalaisen käsityökulttuurin, käsityön perinteen ja siihen liittyvän tiedon ja taidon tallentaminen.  Kokoelmia hoidetaan ja ylläpidetään tutkimuskäyttöön ja ne ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Suomen käsityön museon arkistokokoelmien laajuus on noin 150 hyllymetriä. Asiakirja-arkiston kokoelmat jakaantuvat kahteen erilliseen kokonaisuuteen, sekä museon omaan että ulkopuoliseen kokoelmaan.

Suomen käsityön museon vuosikertomukset löytyvät linkkien takaa pdf-muodossa. 

Ammattikäsityön kokoelma sisältää museon aktiivisen nykytallennustyön tuloksena vuodesta 1984 lähtien tallennettuja haastatteluja, esineitä, valokuvia ja videokuvaa. Aineisto esittelee esimerkiksi rannikon käsityötaitoja, tietoa Korsnäsin paitojen ja Kruunupyyn kaislatöiden valmistamisesta tai keskittyy tiettyihin materiaaleihin, kuten lampaanvillaan, kiven työstämiseen ja pellavaan.

Vanha suomalainen, venäläinen ja ulkomainen kokoelma muodostavat museon nykyisen kokoelman perustan. Vuosina 1906-1945 kerätyssä kotimaisessa kokoelmassa on tällä hetkellä yli 3000 esinettä. Vanha suomalainen kokoelma sisältää eniten tilkkuja, nauhoja ja liinoja sekä erilaisia punontatöitä kuten koreja, tuohiastioita ja tuohirasioita. Puuesineistöstä valtaosa on rasioita, astioita, erilaisia talousesineitä ja pienoismalleja. Kokoelmassa on myös aikoinaan Valtion kotiteollisuusmuseon kokoelmin luetteloituja kuvia, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alusta.

Käsityönä valmistettuja objekteja ja käsityön tekemiseen liittyviä kokoelmia on useissa maamme museoissa mutta Suomen käsityön museo on ainoa, joka keskittyy pelkästään käsityön teemoihin ja aihealueisiin. 

Museolle tulee viikoittain useita yhteydenottoja, joissa tiedustellaan esineiden ja arkistoaineiston lahjoitusmahdollisuutta ja museon kiinnostusta niihin. Pääosa lahjoituksia koskevasta neuvonnasta ja palvelusta tapahtuu verkon kautta ja puhelimitse. Kokoelmatiimi ohjaa kaikkia asiakkaita kokoelmien vastaanottoon, tietojen luovuttamiseen sekä pitkäaikaissäilytykseen liittyvissä periaatteissa ja käytännön kysymyksissä. Lisätietoja lahjoituksen vastaanotossa huomioitavista asioista löytyy myös museon verkkosivuilta.

Kokoelmien kartuttamisen linjauksista ja kartuttamiseen liittyvistä päätöksistä vastaa Suomen käsityön museon kokoelmatiimi. Suomen käsityön museon kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksin. Resurssien puitteissa tehdään hankintoja myös ostoina. Uusia deponointisopimuksia ei enää tehdä. 

Suomen käsityön museo on alansa muisti ja tietokeskus, josta jaetaan keskitetysti käsityöalan arkisto-, kirjasto- ja tietopalveluja samasta paikasta. Erikoistuminen ja keskittäminen valtakunnallisena vastuumuseona edistävät käsityötietouden säilymistä, näkyvyyttä ja saavutettavuutta.

Konservointikeskuksen ja Kansallispukukeskuksen sijainti Suomen käsityön museon yhteydessä vahvistaa museon roolia ja asemaa muisti- ja tietokeskuksena. Yhdessä ne muodostavat uniikin kokonaisuuden. 

Suomen käsityön museon vapaaehtoistyön kehittämiselle myönnettiin vuonna 2017 28 000 euroa Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksista, joiden pyrkimyksenä on lisätä kulttuuriperinnön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja merkitystä kehittämällä museoiden toimintamalleja sekä syventämällä museoiden ja yleisöjen välistä vuorovaikutusta.

Suomen Nukketaiteilijat loihtivat tänä jouluna Suomen käsityön museon Ikkunagalleriaan Jos metsään haluat mennä nyt… –tilateoksen. Tällä kertaa joulun perinteinen näyttely on rakennettu erityisesti lapsikatsojia ajatellen. Inhimillistämällä metsiemme eläimiä vaatetuksella ja ihmismäisellä käytöksellä syntyi monia hauskoja kohtauksia.  

Kysy asiantuntijalta - kysy konservaattorilta!

Konservaattorit mielellään neuvovat ja opastavat esineiden hoitoon ja säilytykseen liittyvissä kysymyksissä.

Esineen ei aina tarvitse olla vanha ollakseen arvokas ja tarvitakseen erityiskäsittelyä. Pieni kysymisen vaiva saattaa säästää monelta murheelta.

"Esineet ovat osa maailman muistia!"

Konservointikeskuksesta saat neuvoja ja ohjeita arvokkaiden ja rakkaiden tekstiilien säilyttämiseen. Konservointikeskus palvelee niin yksityisiä ihmisiä kuin museoita, eri laitoksia ja yhteisöjä. Konservaattorit neuvovat ja opastavat mielellään esineiden hoitoon ja säilytykseen liittyvissä kysymyksissä.

Kysy asiantuntijalta – kysy konservaattorilta! 

Suomen kansallispukukeskuksella on kaksi erillistä kokoelmaa, joiden kartunta tapahtuu eri periaatteiden mukaisesti.

Kansallispukuaiheinen kokoelma

Perustamisestaan lähtien Suomen kansallispukukeskus ryhtyi kokoamaan omaa karttuvaa kokoelmaansa. Kokoelmaan kerättiin sekä eri-ikäisiä kansallispukuja, että kaikkea muuta esineistöä, joka liittyi jollain tavoin kansallispukuihin esim. kansallispukuisia nukkeja, kansallispukuaiheisia tulitikkulaatikoita. Kokoelma karttuu lähes ainoastaan lahjoitusten avulla.  

Second Chancen perustajan ja omistajan Maija Nuppulan kynä käy tiuhaan, kun hän suunnittelee mallistoja ja kuoseja valmistettavia tuotteita varten. Syksyn ja talven mallistossa kaikuu suomalainen metsä ja hehkuu ruskan värit, ekologisesti tuotettuna luonnollisesti. 

Suomen käsityön museon yhteydessä toimiva Konservointikeskus on valtakunnallisesti toimiva laitos, jonka erikoisalana on 

• vanhojen ja uusien arvotekstiilien konservointi
• konservointiin liittyvä neuvonta ja ohjaus
• konservointialan konsulttipalvelut
• konservointiin liittyvä luennointi
• tekstiileille tarvittavien näyttelyrakenteiden sekä esineiden säilytystilojen suunnittelu.

Untie – Pukuja kravateista 
Vaatetusompelija Jonna Heikkinen
Näyttely Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 7.8.–29.9.2018

Kierrätysmateriaalit ovat olleet lähellä vaatetusompelija Jonna Heikkisen sydäntä aina. Vihree kala -vaatemerkkinsä puitteissa hän on keskittynyt vanhojen farkkujen uusiokäyttöön, ja myös kaikki teatteripuvustukset ovat valmistuneet lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista.

Suomen kansallispukukeskus vastaa suomenkielisen alueen kansallispukututkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja pukuihin annettavasta koulutuksesta ja neuvonnasta. Kansallispukukeskus esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista ja ylläpitää suomalaisia kansallispukuja esittelevää kansallispuvut.fi -sivustoa. 

Omalla tutulla porukalla käsityöjutun tekeminen on hauskaa! Porukassa sinäkin voit innostua uusista ja helpoista käsitöistä.

Järjestämme tilauksesta työpajoja, jotka mahdollistavat oman tekemisen ohjaajan opastuksella. Pajassa ei tarvita aikaisempaa käsityökokemusta, sillä tärkeintä on viihtyminen ja yhdessä tekeminen. Kaikkiin pajoihin sisältyy lyhyt opastus näyttelyyn, ohjaus työpajassa ja materiaalit. Paja kestää tunnista kolmeen tuntiin porukan käytettävissä olevan ajan ja valitun teeman mukaan.

Ryhmille suosittelemme näyttelyihin tutustumista oppaan johdolla. Etukäteen tilattavat opastukset pyritään järjestämään juuri teille sopivaan aikaan. Räätälöimme mielellämme ryhmällenne sopivan käynnin.

Opastuksilla ihannekoko on 25 henkilöä, isommille ryhmille suosittelemme kahta opasta. Museossa on paljon nähtävää, joten opastuksen jälkeen kannattaa varata aikaa myös omatoimiseen tutustumiseen museoon.

Yleisöopastus
Tutustutaan museon ja Suomen kansallispukukeskuksen perusnäyttelyihin sekä vaihtuviin näyttelyihin.
Kesto 1h

 Viittomakielinen opastus Suomen käsityön museon perusnäyttelyyn Käsityössä elämän tuntu on nähtävissä myös Youtubessa museon omalla kanavalla. 

Vuoden 2024 tapahtumat Suomen käsityön museossa

Tapahtumat sisältyvät museon pääsymaksuun, paitsi jos toisin on kerrottu. Alle 18-vuotiaat vierailevat museossa aina maksutta. 

Parisataa kiloa muovikasseista tehtyä massiivineuletta, vapaavirkattu susihybridi, 60 kanavatyötä ruotsalaisista paikkakunnista. Lisäksi käsityön tekemisestä hurmaantunut Anna Lassi-lampaineen, viidenkymmenen kilon painoinen lankapallo ja rautalangasta väännetyt aforismit. Tässä esimakua Pehmeetä touhua -näyttelyn teoksista.

Antaudu aisteille!

Museoesineet ovat parhaimmillaan käyttöliittymiä menneisyyteen. Eri aisteilla pääsemme lähemmäksi menneisyyden ihmistä. Oma kulttuurimme määrää mikä on kaunista ja rumaa, mikä tuoksuu hyvälle ja mikä haisee pahalle.
Herkisty hetkeksi aistimaan kaikessa rauhassa kuunnellen, tunnustellen, maistaen, haistaen ja katsellen.
Aistitila on osa perusnäyttelyä Käsityössä elämän tuntu.

näköaisti 
Herättävätkö esineet muistoja?
Katso esineitä läheltä ja kaukaa! Huomaatko uutta?