Hyppää pääsisältöön

Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia vasemmalta.

Oriveden ja Akaan naisten tarkistetut kansallispuvut on julkistettu

10.10.2022
Suomalainen kansallispukumaailma on rikastunut jälleen kahden puvun osalta. Oriveden naisen tarkistettu kansallispuku julkistettiin Kansallispuvun juhlapäivässä Jyväskylässä 8.10.2022 ja Akaan naisen tarkistetun kansallispuvun täydennysosat Viialassa 6.8.2022.

Molemmat puvut kertovat paitsi paikkakuntansa historiasta, myös suomalaisesta pukuperinteestä.

Asiasanat:  
Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Oriveden naisen kansallispuvun yläosa. Yllä raitainen röijy ja liivi sekä valkoinen pitsireunuksinen paidankaulus. Kuva Suomen käsityön museo

Löydöstä muinaispuvuksi 22.4.–18.9.2022

Muinaisina aikoina mahtava emäntä haudattiin peitettynä pronssispiraalikoristeista välkkyvään viittaansa, kupeillaan upea nauhavyö. Lähes tuhat vuotta myöhemmin arkeologien tutkimustyön ja käsityöläisten osaamisen yhteistyönä syntyvät muinaispuvut kertovat rautakauden upeista puvuista ja taidokkaista käsityöläisistä. Suomen kansallispukukeskuksen Löydöstä muinaispuvuksi -näyttelyssä esitellään havainnollisesti muinaispukujen tutkimusmenetelmiä ja ennallistusten valmistamiseen tarvittavia käsityötekniikoita, kuten erityislaatuisia lautanauhoja.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
näyttely
Kuva
Muinaispukujen hopea- ja pronssikoruja. Kuva Riku Pasanen

Kansallispukutarkistukset ja uudet kansallispukumallit

Suomen kansallispukukeskus hoitaa suomenkielisten alueiden kansallispukuihin liittyviä asioita. Niistä yksi tärkeimmistä on uusien pukumallien kokoaminen sekä jo olemassa olevien pukumallien perinnepohjaisuuden tarkistaminen. Tehtäviä hoidetaan Kansallispukuraadin ohjauksessa ja valvonnassa. 

Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Johanneksen naisen kansallispuku takaa. Kuva SKM/Hannu-Pekka Auraneva

Kansallispukukeskus kouluttaa

Järjestämme kansallispukujen valmistuksesta koulutuskokonaisuuden. Koulutus tarjoaa hyvän pohjan ja valmiudet toimia kansallispukujen perinteiseen valmistukseen perehtyneenä kurssiohjaajana ja/tai pukujen valmistajana.
Kullakin jaksolla keskitytään yhteen asiakokonaisuuteen ja vaatekappaleen valmistukseen kerrallaan.

kansallispuku
koulutus
ompelu
kurssi
Suomen kansallispukukeskus
Kuva
Kansallispukujen kaavapiirustuksia. Kuva Suomen kansallispukukeskus

Himoitut helmet 10.5.–27.10.2019

Mari Varonen pukeutui kansallispukuun ensimmäistä kertaa syksyllä 2015. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä ja käynnisti keräilyharrastuksen. Tällä hetkellä Varosen kokoelmassa on yli 200 kansallispukua. Suomen kansallispukukeskuksen näyttelytila Kujalla on 10.5.–27.10.2019 esillä seitsemän pukua sekä puvun osia – Varosen kokoelman helmiä. 

museo
näyttely
kansallispuku
Suomen kansallispukukeskus
Kuva
Kansallispukukeräilijä Mari Varonen Jaalan naisen kansallispuvussa. Kuva Mari Varonen

Kansallispuvuissa käytettyjä käsityötekniikoita

Kansallispukuja valmistavat ja käyttävät kaikenikäiset naiset ja miehet käsittäen niin alan ammattilaisia kuin yksittäisiä puvuista ja käsitöiden tekemisestä kiinnostuneita henkilöitä. 

Kansallispukujen valmistaminen edellyttää monipuolista kädentaitoihin perehtymistä. Maassamme toimii kansallispukujen valmistukseen erikoistuneita yksityisiä ammattilaisia, kankaiden kutojia, pukujen ja puvun osien sekä korujen valmistajia. Pukujen valmistajat ja kurssiopettajat ovat tärkeitä perinteen siirtäjiä ja jatkajia pukujen valmistuksen osalta.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Kokka on yksi kansallispukuihin kuuluvista koruista. Kuva Suomen käsityön museo

Kansallispuvun lahjoittaminen kokoelmiin

Kansallispukukeskus ottaa jatkuvasti vastaan lahjoituksia. Joitakin kansallispukumalleja kokoelmissa on jo useita kappaleita, joten niiden kohdalla vastaanottamista harkitaan tapauskohtaisesti. Jos haluaa lahjoittaa puvun kokoelmaan, kannattaa ottaa etukäteen yhteyttä Kansallispukukeskukseen. Puvun ei tarvitse olla kokonaisuus, vaan lahjoittaa voi esim. korun, tykkimyssyn jne.

Suomen käsityön museo
museo
Suomen kansallispukukeskus
lahjoitus
kansallispuku
Kuva
Kansallispuvun voi myös lahjoittaa museon kokoelmiin. Kuva SKM

Uudenkarheat kansallispuvut 16.11.2018-5.5.2019

Uudenkarheat kansallispuvut -näyttely esittelee uusimpia kansallispukuraadin hyväksymiä kansallispukuja eri variaatioineen. Esillä on viisi uusinta pukukokonaisuutta, muun muassa Saarijärven naisen tarkistettu puku, joka julkistettiin kuukausi sitten. Kaikki näyttelyssä olevat kansallispuvut ovat joko aivan uutena koottuja pukumalleja tai perinnepohjaisuudeltaan tarkistettuja ja edustavat siten uusimpia pukututkimuksen tuloksia.  Pukujen kokoamisessa on Suomen kansallispukukeskuksella ollut keskeinen rooli. Uudenkarheat kansallispuvut esillä Kujan näyttelytilassa 16.11.2018–5.5.2019

kansallispuku
kansallispukukeskus
kansallispukuraati
Suomen kansallispukukeskus
Suomen käsityön museo
näyttely
Kuva
Saarijärven naisen kansallispuvun yksityiskohta. Kuva SKM/Hannu-Pekka Auraneva

Käsityö on elämän mittainen matka 9.9.2016 – 29.1.2017

Suomen kansallispukukeskuksessa esitellään kansallispukuvalmistaja Tuulikki Matikaisen uraa käsityöläisenä ja kansallispukuvalmistajana. Näyttelyssä on esillä Tuulikin valmistamia kansallispukuja sekä käsitöitä lapsuudesta saakka.

”Minulla ei ole ihan selvää mielikuvaa, milloin tein ihan ensimmäiset käsityöni. Ehkä kaikki alkoi siitä, kun äitini Elsa Huuki istutti minut tilkkulaatikkoon puolivuotiaana saadakseen minut hiljaiseksi ompelunsa aikana.”

Suomen käsityön museo
kansallispuku
Suomen kansallispukukeskus
Kuva
Suomalaisten kansallispukujen tykkimyssyjä koristaa kauniit kirjonnat. Kuva SKM

Tukkilaisromantiikka ja minimittaa 6.4.–11.11.2018

Suomen kansallispukukeskukselle lahjoitetuista puvuista koostuva näyttely Suomen käsityön museon Kujalla kertoo omaa tarinaansa kansallispukujen muutoksista menneinä vuosina. Helmojen pituudet ja runsaudet, materiaalit ja mittasuhteet ovat vaihdelleet niin käyttäjien kuin vuosikymmentenkin välillä. Kukin puku on oman aikakautensa tuote, jossa näkyy tekijän oma kädenjälki.

Suomen käsityön museo
näyttely
vaihtuva
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Tuuterin kansallispukua mukaileva puku 1900-luvun alusta. Kuva SKM

Enontekiön gákti - Kitti-suvun naisten pukuja 17.11.2017–31.3.2018

Enontekiön saamenpuku eli gákti on koristeellisin ja näyttävin kaikista viidestä Suomen saamelaispuvusta. Puku herättää ihastusta värikkyydellään, asusteillaan ja sanomallaan. Se tunnistetaan helposti runsaista koristenauhoistaan ja huivissa helisevistä näyttävistä hopeoistaan. Esillä olevat gáktit ovat Jyväskylässä asuvan Kitti-sukuun kuuluvan perheen käytössä. Tule kurkistamaan tämän perheen kaappiin! Näyttelyn on koonnut FM Maritta Stoor-Lehtonen, saamenkieliseltä nimeltään Pikku-Hannun Hansin Hilkan Maritta.

Suomen käsityön museo
näyttely
Suomen kansallispukukeskus
saame
saamenpuvut
Kuva
Hulpa eli helma koristetaan kymmenillä metreillä koristenauhaa. Kuva SKM/Anneli Hemmilä-Nurmi

Kansallispukuraati

Suomen kansallispukukeskuksen asiantuntijaelimenä toimii kansallispukuraati, joka koostuu kansallispukukulttuuriin perehtyneistä asiantuntijoista. Raadissa on 12 jäsentä. Raatiin kuuluvilla on laaja tietämys kansan- ja kansallispuvuista sekä pukuhistorian että valmistamisen osalta. Tehtävänä on hoitaa ja selvittää pukuihin ja pukukulttuuriin liittyviä ja esille tulevia kysymyksiä.

Kansallispukuraadin tehtäviin kuuluu:

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
kansallispukuraati
Kuva
Kansallispukuun kuuluvan tykkimyssyn pukeminen vaatii opettelua. Kuva SKM/Hanna-Kaisa Hämäläinen

Suomenruotsalaiset kansallispuvut – Brage

Suomenruotsalaista perinnekulttuuria vaalii ja elvyttää keskusjärjestönä kotiseutuyhdistys Brage. Se perustettiin Helsinkiin 1906. Brage aloitti heti toimintansa alkuvaiheessa suomenruotsalaisten kansallispukujen valmistuksen. Vuonna 1907 perustettiin toimisto, jonka tehtävänä oli valmistaa ja vuokrata pukuja. Samana vuonna perustettiin myös mallipukujen kokoelma.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Brage
Kuva
Suomen-ruotsalaisista kansallispuvuista vastaa Brage. Kuva SKM/Anneli Hemmilä-Nurmi

Kansallispuvun säilytys

Kansallispuvut, kuten muutkin vaatteet, säilyvät parhaiten normaaleissa asuinhuoneolosuhteissa, ei siis mielellään kellarissa, ullakolla tai aitassa, sillä näissä tiloissa on aina tuhohyönteisten, homehtumisen ja muun vaurioitumisen vaara kaikkein suurin.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Kansallispukuin kuuluu usein näyttäviä koruja. Kuva SKM/Anneli Hemmilä-Nurmi

Muinaispuku

Muinaispuku perustuu esihistoriallisen ajan hautalöytöihin

Muinaispuvut perustuvat arkeologisissa kaivauksissa löytyneisiin esihistoriallisen ajan lopun tekstiilien jäänteisiin. Pakanalliseen tapaan kuului haudata vainajat juhlapuvuissaan. Naisten pukujen koristeena oli usein runsaasti pronssispiraaleja ja muita koruja, joista liuenneet kuparisuolat ovat säilyttäneet pukujen kankaiden osia. Näiden fragmenttien perusteella tutkijat ovat pystyneet selvittämään pukujen rakenteen, kankaiden lankatiheydet ja paljon muuta.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
muinaispuku
Kuva
Muinaispukuun kuuluu komeita pronssisia koruja ja käätyjä. Kuva SKM/Anneli Hemmilä-Nurmi

Ohjeita kansallispuvun käyttöön

Suomen kansallispukuneuvoston asiantuntijaelin kansallispukuraati laati ohjeet kansallispukujen käyttöön vuonna 1991 ja ohjeet ovat edelleen ihan ajankohtaiset. Viime vuosina esiin on noussut kansallispuvun osien käyttö arkivaatteisiin yhdistettynä ja muut tuunaa mun perinne -kampajat. Suomen kansallispukukeskuksen mielestä tämä on ilahduttava tapa tuoda värikkäitä kansallispukuja esiin nykymaailmassa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei eri pukujen osia tulisi yhdistää keskenään. 

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomalainen kansallispuku toimii kaikissa juhlallisissa tilaisuuksissa. Kuva SKM/Studio Varjo

Kansallispuvun hankinta

Kansallispuku valitaan perinteet huomioon ottaen, ensisijaisesti oman tai suvun kotiseudun tai synnyinseudun mukaan mutta myös muiden perusteiden tai mieltymysten mukaan. Kansallispuvun voi valmistaa itse, teettää, ostaa tai vuokrata. Myös vanhan puvun voi kunnostaa tai täydentää lisäosilla.

Kansallispukujen kankaat ja tarvikkeet ovat laadukkaita luonnon materiaaleja, tyypiltään, kuosiltaan ja väreiltään asianomaiselle puvulle hyväksytyn mallin mukaisia.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomalaisen kansallispuvun voi ostaa valmiina, teetättää tai tehdä itse. Kuva SKM/Studio Varjo

Kansallispukusanastoa

Alaset, pitkän paidan alaosa, joka oli karkeampaa kangasta kuin yläosa 

Flammu-, täplä- eli ikatvärjäys, värjäysmenetelmä, jossa lanka sidotaan tulevan kuvion ohdalta ennen värjäystä. Sidotut kohdat jäävät värjäytymättä ja kudottaessa nemuodostavat kankaaseen kuvioita. Flammukankaat yleistyivät Suomessa 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa

Floderi, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Floretti, naisten liivien yksivärinen kukkakuvioinen villakangas

Frimodiglai, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomalaiseen kansallispukuun kuuluu paljon eri osia. Kuva SKM/Anneli Hemmilä-Nurmi

Mikä kansallispuku on?

Kansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden nykykäyttöön kokoamia uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista. Asuja käytettiin 1700- ja 1800-luvulla. Kansallispuvut perustuvat alueensa ja aikakautensa tyypillisiin kansan pukeutumistapoihin.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmia on esillä museon perusnäyttelyssä. Kuva SKM/Hanna-Kaisa Hämäläinen