Suomen kansallispukukeskuksessa esitellään kansallispukuvalmistaja Tuulikki Matikaisen uraa käsityöläisenä ja kansallispukuvalmistajana. Näyttelyssä on esillä Tuulikin valmistamia kansallispukuja sekä käsitöitä lapsuudesta saakka.

”Minulla ei ole ihan selvää mielikuvaa, milloin tein ihan ensimmäiset käsityöni. Ehkä kaikki alkoi siitä, kun äitini Elsa Huuki istutti minut tilkkulaatikkoon puolivuotiaana saadakseen minut hiljaiseksi ompelunsa aikana.”

Kansallispuvut, kuten muutkin vaatteet, säilyvät parhaiten normaaleissa asuinhuoneolosuhteissa, ei siis mielellään kellarissa, ullakolla tai aitassa, sillä näissä tiloissa on aina tuhohyönteisten, homehtumisen ja muun vaurioitumisen vaara kaikkein suurin.

Muinaispuku perustuu esihistoriallisen ajan hautalöytöihin

Muinaispuvut perustuvat arkeologisissa kaivauksissa löytyneisiin esihistoriallisen ajan lopun tekstiilien jäänteisiin. Pakanalliseen tapaan kuului haudata vainajat juhlapuvuissaan. Naisten pukujen koristeena oli usein runsaasti pronssispiraaleja ja muita koruja, joista liuenneet kuparisuolat ovat säilyttäneet pukujen kankaiden osia. Näiden fragmenttien perusteella tutkijat ovat pystyneet selvittämään pukujen rakenteen, kankaiden lankatiheydet ja paljon muuta.

Kansallispukuun pukeutuminen ja pukujen osat vaihtelevat suuresti niin pukujen välillä kuin pukeutujan sukupuolen ja iänkin puolesta. 

Suomen kansallispukukeskus on myös alkanut toteuttaa kansallispuvuista pukeutumisvideoita. Niiden avulla saat tietoa esiteltävänä olevasta puvusta, pukuun kuuluvista osista sekä niiden pukemisesta. Ensimmäisinä ovat valmistuneet esittelyvideot Saarijärven ja Ikaalisten tarkistetuista naisten kansallispuvuista. 

Kansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden nykykäyttöön kokoamia uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista. Asuja käytettiin 1700- ja 1800-luvulla. Kansallispuvut perustuvat alueensa ja aikakautensa tyypillisiin kansan pukeutumistapoihin.