Hyppää pääsisältöön

Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia vasemmalta.

Paula – Kahvin lähettiläs Sääksmäen puvussa 3.2.–12.11.2017

Kaunis ja värikkääseen Sääksmäen naisen kansallispukuun pukeutunut Paula-tyttö on tarjoillut ehtymättömästä pannustaan aina vain sataprosenttisesti oikeaa, ihanasti tuoksuvaa Pauligin kahvia ja hymyillyt väsymättömän ystävällisesti meidän kaikkien suomalaisten sydämiin jo vuosikymmenten ajan. Näyttelyssä kurkistetaan Pauligin Paulan historiaan ja nykypäivään.

Suomen käsityön museo
näyttely
kansallispuku
Kuva
Vuonna 1926 ilmestynyt Sääksmäen kansallispukuun pukeutunut piirretty Paula-tyttö. Kuva SKM

Tukkilaisromantiikka ja minimittaa 6.4.–11.11.2018

Suomen kansallispukukeskukselle lahjoitetuista puvuista koostuva näyttely Suomen käsityön museon Kujalla kertoo omaa tarinaansa kansallispukujen muutoksista menneinä vuosina. Helmojen pituudet ja runsaudet, materiaalit ja mittasuhteet ovat vaihdelleet niin käyttäjien kuin vuosikymmentenkin välillä. Kukin puku on oman aikakautensa tuote, jossa näkyy tekijän oma kädenjälki.

Suomen käsityön museo
näyttely
vaihtuva
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Tuuterin kansallispukua mukaileva puku 1900-luvun alusta. Kuva SKM

Muinaispuku

Muinaispuku perustuu esihistoriallisen ajan hautalöytöihin

Muinaispuvut perustuvat arkeologisissa kaivauksissa löytyneisiin esihistoriallisen ajan lopun tekstiilien jäänteisiin. Pakanalliseen tapaan kuului haudata vainajat juhlapuvuissaan. Naisten pukujen koristeena oli usein runsaasti pronssispiraaleja ja muita koruja, joista liuenneet kuparisuolat ovat säilyttäneet pukujen kankaiden osia. Näiden fragmenttien perusteella tutkijat ovat pystyneet selvittämään pukujen rakenteen, kankaiden lankatiheydet ja paljon muuta.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
muinaispuku
Kuva
Muinaispukuun kuuluu komeita pronssisia koruja ja käätyjä. Kuva SKM/Anneli Hemmilä-Nurmi

Kansallispukusanastoa

Alaset, pitkän paidan alaosa, joka oli karkeampaa kangasta kuin yläosa 

Flammu-, täplä- eli ikatvärjäys, värjäysmenetelmä, jossa lanka sidotaan tulevan kuvion ohdalta ennen värjäystä. Sidotut kohdat jäävät värjäytymättä ja kudottaessa nemuodostavat kankaaseen kuvioita. Flammukankaat yleistyivät Suomessa 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa

Floderi, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Floretti, naisten liivien yksivärinen kukkakuvioinen villakangas

Frimodiglai, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomalaiseen kansallispukuun kuuluu paljon eri osia. Kuva SKM/Anneli Hemmilä-Nurmi