Suomen kansallispukukeskuksen asiantuntijaelimenä toimii kansallispukuraati, joka koostuu kansallispukukulttuuriin perehtyneistä asiantuntijoista. Raadissa on 12 jäsentä. Raatiin kuuluvilla on laaja tietämys kansan- ja kansallispuvuista sekä pukuhistorian että valmistamisen osalta. Tehtävänä on hoitaa ja selvittää pukuihin ja pukukulttuuriin liittyviä ja esille tulevia kysymyksiä.

Kansallispukuraadin tehtäviin kuuluu:

Alaset, pitkän paidan alaosa, joka oli karkeampaa kangasta kuin yläosa 

Flammu-, täplä- eli ikatvärjäys, värjäysmenetelmä, jossa lanka sidotaan tulevan kuvion ohdalta ennen värjäystä. Sidotut kohdat jäävät värjäytymättä ja kudottaessa nemuodostavat kankaaseen kuvioita. Flammukankaat yleistyivät Suomessa 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa

Floderi, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Floretti, naisten liivien yksivärinen kukkakuvioinen villakangas

Frimodiglai, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Suomen kansallispukukeskus vastaa suomenkielisen alueen kansallispukututkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja pukuihin annettavasta koulutuksesta ja neuvonnasta. Kansallispukukeskus esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista.

Ihan Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitsevaan Suomen käsityön museoon on helppo tulla omalla autolla sekä julkisilla kulkuvälineillä. Se on sopivan kokoinen ja siellä viihtyy koko perhe. Pohjakerroksen perusnäyttelyiden lisäksi museossa on monta pientä näyttelyä yhtä aikaa. Käsitämme käsityön hyvin laajasti: näyttelyissä esitellään erilaisia käsityötekniikoita ja niiden taitajia ja myös taidekäsityötä.

Museon jokainen käyttäjä kohdataan tasa-arvoisesti riippumatta hänen kulttuurisesta taustastaan ja käyttäjien palautteita kuunnellaan.