Kaunis ja värikkääseen Sääksmäen naisen kansallispukuun pukeutunut Paula-tyttö on tarjoillut ehtymättömästä pannustaan aina vain sataprosenttisesti oikeaa, ihanasti tuoksuvaa Pauligin kahvia ja hymyillyt väsymättömän ystävällisesti meidän kaikkien suomalaisten sydämiin jo vuosikymmenten ajan. Näyttelyssä kurkistetaan Pauligin Paulan historiaan ja nykypäivään.

Muinaispuku perustuu esihistoriallisen ajan hautalöytöihin

Muinaispuvut perustuvat arkeologisissa kaivauksissa löytyneisiin esihistoriallisen ajan lopun tekstiilien jäänteisiin. Pakanalliseen tapaan kuului haudata vainajat juhlapuvuissaan. Naisten pukujen koristeena oli usein runsaasti pronssispiraaleja ja muita koruja, joista liuenneet kuparisuolat ovat säilyttäneet pukujen kankaiden osia. Näiden fragmenttien perusteella tutkijat ovat pystyneet selvittämään pukujen rakenteen, kankaiden lankatiheydet ja paljon muuta.

Kansallispukukeskuksen Komeasti juhlaan -osiossa on esillä pukukokonaisuuksia eri puolilta Suomea ja eri aikakausilta. Pukujen lisäksi näyttely kertoo tekstiilien ja valmistustapojen historiasta. Huomio kiinnittyy näyttelyssä pukujen upeisiin yksityiskohtiin: pellavaisiin ja villaisiin kankaisiin, tinasolkiin, värikkäiden hameiden raidoituksiin, päähineisiin, taskuihin...

Näyttely herättelee myös kysymyksiä. Minne esimerkiksi arkiset ja juhlavat vaateparret sitten päätyivät käytön jälkeen?