Näyttely kertoo Taito Keski-Suomi ry:n Taitokeskus Jyväskylän opiskelijoiden ammatillisesta syventävästä ja täydentävästä koulutuksesta, käsityöntekijän ammattitutkinnon ja käsityömestarin erikoisammattitutkinnon tutkintokoulutuksista sekä Jyväskylän käsityö- ja muotoilukoulun käsityön taiteen perusopetuksen oppilaiden tekemisen ilosta ja erilaisista elämyksistä käsityössä, teknologiassa ja muotoilussa tänä päivänä. Käsityökoulun lukuvuoden 2017-2018 teemana oli Arkea ja juhlaa, Suomi 100 vuotta.

Konneveden Pukaran koululla asuvalle batikkitaiteilija Sirpa Hasalle varmoja merkkejä keväästä ovat ensimmäiset muuttolinnut. Kevätkuukausina aamukahvia juodessa katse etsiytyy pihapihlajaan, että joko siellä on puukiipijä tarkastelemassa puunrungon ruokavarastoja. Monet muuttolinnut viettävät talvet Afrikan kuumissa ja äänekkäissä rytmeissä ja sieltä ne lentävät tänne ja tuovat meille suloisen melun tullessaan, kun olemme vasta vapautumassa talven ja lumen alta.

Taitoliiton koordinoimassa PISTOT-näyttelyssä esitellään suomalaista tämänhetkistä käsityön taidetta sekä käsityön, luovuuden ja näkemyksellisen taidon tuloksia. Kesällä 2017 Taitoliitto julkisti haun PISTOT-näyttelyyn, johon tuli 172 teosesitystä 75 taiteilijalta. Kuva- ja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjola valitsi teoksia 30 taiteilijalta näyttelyyn, joka oli 13.1.–24.2.2018 CraftCornerissa Helsingissä.

Pehmeä radikaalisuus sisältää monta jännää ristiriitaa.

EKORU / Laura Saarivuori-Eskolan vanhoista kolikoista ja aterimista valmistettuja koruja, joita täydentävät korujen suomalaisuutta ja maanläheisyyttä korostavat, jotka on ottanut tamperelainen valokuvaaja Anna-Liisa Nikus.

Laura Saarivuori-Eskola on Pohjois-Karjalan Enosta kotoisin oleva, tamperelaistunut metalliartesaani ja korutaiteilija.

Suomen kansallispukukeskukselle lahjoitetuista puvuista koostuva näyttely Suomen käsityön museon Kujalla kertoo omaa tarinaansa kansallispukujen muutoksista menneinä vuosina. Helmojen pituudet ja runsaudet, materiaalit ja mittasuhteet ovat vaihdelleet niin käyttäjien kuin vuosikymmentenkin välillä. Kukin puku on oman aikakautensa tuote, jossa näkyy tekijän oma kädenjälki.

Enontekiön saamenpuku eli gákti on koristeellisin ja näyttävin kaikista viidestä Suomen saamelaispuvusta. Puku herättää ihastusta värikkyydellään, asusteillaan ja sanomallaan. Se tunnistetaan helposti runsaista koristenauhoistaan ja huivissa helisevistä näyttävistä hopeoistaan. Esillä olevat gáktit ovat Jyväskylässä asuvan Kitti-sukuun kuuluvan perheen käytössä. Tule kurkistamaan tämän perheen kaappiin! Näyttelyn on koonnut FM Maritta Stoor-Lehtonen, saamenkieliseltä nimeltään Pikku-Hannun Hansin Hilkan Maritta.

Suomen käsityön museo on kutsunut rovaniemeläisen mainoa CRAFT & DESIGN -liikkeeseen kytkeytyviä muotoilijoita, käsityöläisiä ja taiteilijoita ”pohjoisena muotoilijakollektiivina” vuoden 2018 kesänäyttelyn pitäjiksi Jyväskylään. Näyttely on esillä museon Ikkunagalleriassa 30.5.–1.9.2018.

”Kaarevien jalkojen idea tuli suomalaisen saarnin ominaisuudesta, joka ei sovi suoraviivaisiin kalusteisiin hyvin. Kaartuvaa puuta on käytetty perinteisissä puurakennuksissa. Niitä on sovellettu uudella tavalla arkielämän esineisiin kuten pöytiin ja valaisimiin”, kertoo Yoshimasa Yamada, Suomen käsityön museon Ikkunagallerian näytteilleasettaja.

Käsityöllä on perinteisesti tarkoitettu käsin tehtyjä esineitä. Nykyään käsityössä ei kuitenkaan painoteta tarkkaa valmistusmetodia, vaan oleellisempaa on tuotteiden erilaistaminen ja tekijän luova panos. Käsityö on yhä enemmän inhimillistä tuotteiden muotoilua ja niiden valmistusta muuttuviin yksilöllisiin tarpeisiin. Se on myös toimintaa, jonka tuloksena ei välttämättä synny konkreettista tuotetta vaan esimerkiksi uusi kokemus tai jonkin asian oppiminen (Marketta Luutonen, 2003).

Käsityön käsitteeseen sisällytetään nykykäsityksessä elämys ja inspiraatio. 

Nykypäivän ilmiöiden tallentaminen jälkipolville on osa museoiden tekemää työtä. Suomen käsityön museo tallentaa käsityöaiheita.

Yliopisto-opiskelijat osallistuvat tallennustyöhön osana museologian perusopintoja. Heidän tekemänsä tallennustyöt kerätään omalle verkkosivulleen, jossa esillä olevat harjoitustyöt ovat tiivistelmiä.

Jos haluat tarkastella koko työtä, ota yhteyttä Suomen käsityön museoon.

Käsityönä valmistettuja objekteja ja käsityön tekemiseen liittyviä kokoelmia on useissa maamme museoissa mutta Suomen käsityön museo on ainoa, joka keskittyy pelkästään käsityön teemoihin ja aihealueisiin. 

Suomen käsityön museon tietopalvelu toimii valtakunnallisesti ja kansainvälisesti etsien vastauksia asiakkaiden pääasiassa sähköpostitse tai puhelimitse esittämiin käsityöaiheisiin kysymyksiin sekä tarjoaa aktiivisesti tietoa museon kokoelmista alan tutkijoille ja opiskelijoille. 

Suomen käsityön museo vastaa ammatillisena kulttuurihistoriallisena museona museolain ja -asetuksen mukaisesti aineellisen, visuaalisen ja aineettoman kulttuuriperinnön tallentamisesta, säilyttämisestä, tutkimuksesta ja esille saattamisesta omalla vastuualueellaan.

Suomen käsityön museossa tallennusta tehdään temaattisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta näkökulmasta käsityötä ja käsityökulttuuria fokusoiden. Näkökulma käsityöhön voi vaihdella yhteiskuntaa laaja-alaisesti käsittävästä tallennuksesta ja tutkimuksesta syventäviin ja fokusoituihin kulttuurin ilmiöihin.

Tarvitsetko inspiroivaa kokoustilaa pienelle porukalle?
Käsityön museossa on tarjolla kaksi erilaista tilaa kokouskäyttöön: luentosali ja paja.

Museo sijaitsee keskellä kaupunkia, osoitteessa Kauppakatu 25, joten museoon on helppo saapua kokoustamaan. Tiloissa on mahdollista keittää kahvit ja kokouspullat voi noutaa Kauppakadun kahviloista.

Pääsymaksut

Meillä käy museokortti. 
Museon katutason näyttelyihin ja Museokauppaan on aina vapaa pääsy.

Aikuiset
8 € 
4 € Näyttelyn vaihtojen aikaan, jolloin pääsy vain museon perusnäyttelyihin. Voit tarkistaa museon näyttelyjen ajankohdat Näyttelykalenterista. 

Eläkeläiset
6 €

Työttömät 
6 €

Opiskelijat (muut kuin käsityö, taide- ja museoaineiden)
4 € voimassa olevalla opiskelijakortilla

Toisen aarre on rannalta löytynyt kivi, toiselle metsän keskellä kimaltava lampi tai kedon koko kukkameri. Materia ry:n jäsenet ovat koonneet tämän vuoden näyttelyyn oman ajatuksensa omasta aarteestaan luovuutensa kautta. 

Materia ry on keskisuomalainen vuonna 2011 perustettu muotoilu- ja taideteollisuusalan ammattilaisten verkosto. Käsissämme muotoutuvat niin värikäs tekstiili ja jämäkkä metalli kuin puu, lasi tai vaikkapa keramiikka. Toteutamme yksilöllisiä tuotteita, tilaustöitä, liikelahjoja sekä asiakkaalle räätälöityjä kurssi-, luento- ja ohjauspalveluja.

Näyttelyn ilmeeseen tuo oman mausteensa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. – Laulu Suomen soi kuvastaa myös nukketaiteilijoiden kehittymisenhalua, kertoo nukketaiteilija Arja Jäppinen. Näyttelyä voi ihailla ikkunan vuorokauden ympäri osoitteessa Kauppakatu 25. 

Suomen käsityön museon Ikkunagallerian myyntinäyttely esittelee isän ja tyttären - Nikolai ja Melitina Balabinin korutaidetta. Balabinit käyttävät koruissaan useita eri tekniikoita ja materiaaleja.

Suomen käsityön museo esittelee jyväskyläläisen Tommi Kuokkasen (s. 1977) sikarilaatikkokitaroita 16.12.2017–15.4.2018. Kitarat on valmistettu nimensä mukaisesti erilaisista sikarilaatikoista ja muista kierrätysmateriaaleista. Kuokkasen ensimmäinen kitara syntyi internetissä nähtyjen kuvien innoittamana 2011. Sikarilaatikkokitaroita on valmistettu jo 1800-luvun puolivälissä Pohjois-Amerikassa korvikkeena aidoille ja kalliille kielisoittimille.

Vuoden 2018 näyttelyohjelma

Päänäyttelyt

7.1.–15.4.2018 Memento - Ulla Pohjola ja Kaija Poijula
28.4.–2.12.2018 Pehmeetä touhua
15.12.2018–5.5.2019 Huomisen huopaa

Aulagalleria

16.12.2017–15.4.2018 Sointuja sikarilaatikoista 
15.12.2018–12.5.2019 Cerámica

Suomen käsityön museon vuoden 2018 aloittava näyttely koostuu kahdesta yksityisnäyttelystä, joiden tekijöinä ovat kuvataiteilijat Ulla Pohjola ja Kaija Poijula. Pohjola ja Poijula ovat tarinankertojia. Teoksillaan he kuvittavat sisäistä maailmaansa. Pohjola ja Poijula ovat mestarillisia käsittelemään ja yhdistämään erilaisia luonnonmateriaaleja. Heidän teoksistaan voi löytää peilejä, kiviä, poltettuja kangaspuita, kalloja, lahnansuomuja ja voikukkien hapsipalleroita. Tekniikoina he käyttävät muun muassa kirjontaa, maalausta ja esinekoosteita. 

Huomisen huopaa -näyttely herättää keskustelua huovan paikasta modernissa maailmassa. Materiaalina villa on rentouttava työstettävä, joka tuo vastapainoa hektiseen elämään. Suomen huopayhdistys Filtin 20 vuotisen taipaleen juhlanäyttelyn on juryttanyt kuvataidekriitikko Hannu Castrén. 

[ Kastepuvun pesu | pakkaus ja säilytys | suvun perintöaarre ]