Hyppää pääsisältöön

Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.

Vanhan kansallispuvun hoitaminen

Uusille kansallispuvuille on annettu hoito-ohjeet mm. Suomen kansallispukukeskuksen ja Suomen kansallispukuneuvoston ohjeissa, mutta ne eivät kovin hyvin sovellu vanhan puvun hoitoon, sillä pukujen kankaat ja muut materiaalit muuttuvat ikääntyessään. Vanhat materiaalit eivät enää kestä samanlaista käsittelyä kuin uudet materiaalit.

Seuraavassa on joitakin yleisiä asioita, jotka vanhan ja arvokkaan kansallispuvun omistajan on hyvä muistaa. 

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Tykkimyssyjen pitsit vaihtelevat paikkakunnittain ja alueittain.

Muinaispuku

Muinaispuku perustuu esihistoriallisen ajan hautalöytöihin

Muinaispuvut perustuvat arkeologisissa kaivauksissa löytyneisiin esihistoriallisen ajan lopun tekstiilien jäänteisiin. Pakanalliseen tapaan kuului haudata vainajat juhlapuvuissaan. Naisten pukujen koristeena oli usein runsaasti pronssispiraaleja ja muita koruja, joista liuenneet kuparisuolat ovat säilyttäneet pukujen kankaiden osia. Näiden fragmenttien perusteella tutkijat ovat pystyneet selvittämään pukujen rakenteen, kankaiden lankatiheydet ja paljon muuta.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
muinaispuku
Kuva
Muinaispukuun kuuluu komeita pronssisia koruja ja käätyjä.

Kansallispuvun hankinta

Kansallispuku valitaan perinteet huomioon ottaen, ensisijaisesti oman tai suvun kotiseudun tai synnyinseudun mukaan mutta myös muiden perusteiden tai mieltymysten mukaan. Kansallispuvun voi valmistaa itse, teettää, ostaa tai vuokrata. Myös vanhan puvun voi kunnostaa tai täydentää lisäosilla.

Kansallispukujen kankaat ja tarvikkeet ovat laadukkaita luonnon materiaaleja, tyypiltään, kuosiltaan ja väreiltään asianomaiselle puvulle hyväksytyn mallin mukaisia.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomalaisen kansallispuvun voi ostaa valmiina, teetättää tai tehdä itse.

Kansallispukusanastoa

Alaset, pitkän paidan alaosa, joka oli karkeampaa kangasta kuin yläosa 

Flammu-, täplä- eli ikatvärjäys, värjäysmenetelmä, jossa lanka sidotaan tulevan kuvion ohdalta ennen värjäystä. Sidotut kohdat jäävät värjäytymättä ja kudottaessa nemuodostavat kankaaseen kuvioita. Flammukankaat yleistyivät Suomessa 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa

Floderi, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Floretti, naisten liivien yksivärinen kukkakuvioinen villakangas

Frimodiglai, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomalaiseen kansallispukuun kuuluu paljon eri osia.

Suomen kansallispukukeskuksen toiminta

Huom! Kansallispukukeskuksen kokoelmapalvelut ovat suljettuina 1.6.2024-31.7.2025 johtuen lomakaudesta ja museon perusnäyttelyiden uudistustyöstä. 
Myös kansallispukukeskuksen tietopalvelu on suljettuna 1.1.-31.7.2025.

Suomen kansallispukukeskus vastaa suomenkielisen alueen kansallispukututkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja pukuihin annettavasta koulutuksesta ja neuvonnasta. Kansallispukukeskus esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
suomalainen
kansallispuku
tietopalvelu
Kuva
Suomen kansallispukukeskuksen toiminnalla on pitkät perinteet.

Suomen kansallispukukeskus

Huom! Kansallispukukeskuksen kokoelmapalvelut ovat suljettuina 1.6.2024-31.7.2025 johtuen lomakaudesta ja museon perusnäyttelyiden uudistustyöstä. 
Myös kansallispukukeskuksen tietopalvelu on suljettuna 1.1.-31.7.2025.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
museo
tietopalvelu
Kuva
Suomen kansallispukukeskuksen perusnäyttely löytyy Suomen käsityön museon tiloista.