Vanhan kansallispuvun hoitaminen
[ puuvillaiset osat | villakankaiset osat | tärkätyt osat | pitsit | myssyt | silkkihuivit | vauriot ]
Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.
[ puuvillaiset osat | villakankaiset osat | tärkätyt osat | pitsit | myssyt | silkkihuivit | vauriot ]
[ naisten puvut | tyttöjen puvut | miesten puvut | poikien puvut ]
Kansallispukuun pukeutuminen ja pukujen osat vaihtelevat suuresti niin pukujen välillä kuin pukeutujan sukupuolen ja iänkin puolesta.
Alaset, pitkän paidan alaosa, joka oli karkeampaa kangasta kuin yläosa
Flammu-, täplä- eli ikatvärjäys, värjäysmenetelmä, jossa lanka sidotaan tulevan kuvion ohdalta ennen värjäystä. Sidotut kohdat jäävät värjäytymättä ja kudottaessa nemuodostavat kankaaseen kuvioita. Flammukankaat yleistyivät Suomessa 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa
Floderi, nyplätyn Raumanpitsin nimi
Floretti, naisten liivien yksivärinen kukkakuvioinen villakangas
Frimodiglai, nyplätyn Raumanpitsin nimi
Kansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden nykykäyttöön kokoamia uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista. Asuja käytettiin 1700- ja 1800-luvulla. Kansallispuvut perustuvat alueensa ja aikakautensa tyypillisiin kansan pukeutumistapoihin.
Suomen kansallispukukeskuksella on kaksi erillistä kokoelmaa, joiden kartunta tapahtuu eri periaatteiden mukaisesti.
Perustamisestaan lähtien Suomen kansallispukukeskus ryhtyi kokoamaan omaa karttuvaa kokoelmaansa. Kokoelmaan kerättiin sekä eri-ikäisiä kansallispukuja, että kaikkea muuta esineistöä, joka liittyi jollain tavoin kansallispukuihin esim. kansallispukuisia nukkeja, kansallispukuaiheisia tulitikkulaatikoita. Kokoelma karttuu lähes ainoastaan lahjoitusten avulla.
Suomen kansallispukukeskus vastaa suomenkielisen alueen kansallispukututkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja pukuihin annettavasta koulutuksesta ja neuvonnasta. Kansallispukukeskus esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista.