Hyppää pääsisältöön

Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.

Paula – Kahvin lähettiläs Sääksmäen puvussa 3.2.–12.11.2017

Kaunis ja värikkääseen Sääksmäen naisen kansallispukuun pukeutunut Paula-tyttö on tarjoillut ehtymättömästä pannustaan aina vain sataprosenttisesti oikeaa, ihanasti tuoksuvaa Pauligin kahvia ja hymyillyt väsymättömän ystävällisesti meidän kaikkien suomalaisten sydämiin jo vuosikymmenten ajan. Näyttelyssä kurkistetaan Pauligin Paulan historiaan ja nykypäivään.

Suomen käsityön museo
näyttely
kansallispuku
Kuva
Vuonna 1926 ilmestynyt Sääksmäen kansallispukuun pukeutunut piirretty Paula-tyttö.

Muinaispuku

Muinaispuku perustuu esihistoriallisen ajan hautalöytöihin

Muinaispuvut perustuvat arkeologisissa kaivauksissa löytyneisiin esihistoriallisen ajan lopun tekstiilien jäänteisiin. Pakanalliseen tapaan kuului haudata vainajat juhlapuvuissaan. Naisten pukujen koristeena oli usein runsaasti pronssispiraaleja ja muita koruja, joista liuenneet kuparisuolat ovat säilyttäneet pukujen kankaiden osia. Näiden fragmenttien perusteella tutkijat ovat pystyneet selvittämään pukujen rakenteen, kankaiden lankatiheydet ja paljon muuta.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
muinaispuku
Kuva
Muinaispukuun kuuluu komeita pronssisia koruja ja käätyjä.

Kansallispuvun hankinta

Kansallispuku valitaan perinteet huomioon ottaen, ensisijaisesti oman tai suvun kotiseudun tai synnyinseudun mukaan mutta myös muiden perusteiden tai mieltymysten mukaan. Kansallispuvun voi valmistaa itse, teettää, ostaa tai vuokrata. Myös vanhan puvun voi kunnostaa tai täydentää lisäosilla.

Kansallispukujen kankaat ja tarvikkeet ovat laadukkaita luonnon materiaaleja, tyypiltään, kuosiltaan ja väreiltään asianomaiselle puvulle hyväksytyn mallin mukaisia.

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomalaisen kansallispuvun voi ostaa valmiina, teetättää tai tehdä itse.

Kansallispukusanastoa

Alaset, pitkän paidan alaosa, joka oli karkeampaa kangasta kuin yläosa 

Flammu-, täplä- eli ikatvärjäys, värjäysmenetelmä, jossa lanka sidotaan tulevan kuvion ohdalta ennen värjäystä. Sidotut kohdat jäävät värjäytymättä ja kudottaessa nemuodostavat kankaaseen kuvioita. Flammukankaat yleistyivät Suomessa 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa

Floderi, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Floretti, naisten liivien yksivärinen kukkakuvioinen villakangas

Frimodiglai, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Suomen käsityön museo
Suomen kansallispukukeskus
kansallispuku
Kuva
Suomalaiseen kansallispukuun kuuluu paljon eri osia.

Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat

Suomen kansallispukukeskuksella on kaksi erillistä kokoelmaa, joiden kartunta tapahtuu eri periaatteiden mukaisesti.

Kansallispukuaiheinen kokoelma

Perustamisestaan lähtien Suomen kansallispukukeskus ryhtyi kokoamaan omaa karttuvaa kokoelmaansa. Kokoelmaan kerättiin sekä eri-ikäisiä kansallispukuja, että kaikkea muuta esineistöä, joka liittyi jollain tavoin kansallispukuihin esim. kansallispukuisia nukkeja, kansallispukuaiheisia tulitikkulaatikoita. Kokoelma karttuu lähes ainoastaan lahjoitusten avulla.  

Suomen käsityön museo
museo
Suomen kansallispukukeskus
lahjoitus
kansallispuku
Kuva
Suomalaiseen kansallispukuun kuuluu usein tykkimyssy.