Museon tarjoamasta digitaalisesta aineistosta viedään European kautta tarkasteltavaksi kotimaisessa Finna-palvelussa (

Materiaali- ja työvälinekokoelmat sisältävät yli 11 000 objektin tiedot luokiteltuna kyseisiin kategorioihin. Se on noin 25 % koko esinekokoelmasta. 

Kotikäsityön kokoelmat käsitetään tässä jaottelussa maatalousvaltaisessa kulttuurissa ja talouksissa ennen 1970-luvulle ajoittuvaa, tiloilla ja kodin piirissä tarvituiksi ja valmistetuiksi käyttö- ja tarve-esineiksi. 

Suomen käsityön museon sisustustekstiilikokoelma on laaja ja sisältää sekä perinteisiä että moderneja kodintekstiilejä maaseudulta ja kaupunkiympäristöstä. Vanhimmat objektit ovat 1700-luvulta, tuoreimmat 2000-luvulta. Kokoelmassa on aineistoa yksityishenkilöiltä, museoilta sekä käsityöalan oppilaitoksista ja organisaatioista, kuten Helmi Vuorelma Oy, Suomen Käsityön Ystävät, Ryijypalvelu Oy, Neovius Oy, Kuopion seudun käsi- ja taideteollisuus ry Taito Savo ja Kiikan mattokutomo. Kokoelmat ovat karttuneet myös oman hanke- ja näyttelytoiminnan kautta.  

Suomen käsityön museossa taiteilijoiden teoskokoelma sisältää esineitä, luonnosarkistoja sekä niiden valmistusprosessiin liittyviä aineistoja. Taidekäsityön käsite on moniulotteinen. Suomen käsityön museon taideteoskokoelmalla on tunnistettu rajapintoja muiden taidetta ja muotoilua tallentavien museoiden kuten Designmuseon kanssa ja tallennuksen fokuksessa on taiteessakin käsillä tekemiseen liittyvän prosessin tallentaminen ja esille tuominen yhdessä lopputuloksen kanssa. Taidekäsityön tallentamisessa painottuvat käsityömuotoilijoiden työprosessit ja inspiraation lähteet.

Käsityöalan yritysten ja yhdistysten kokoelma kertoo sekä merkittävien suomalaisten käsityöalan yritysten ja yhdistysten historiasta että pienemmistä toimijoista. Tuotesuunnittelu on keskiössä koneavusteisen käsiteollisuuden ja piensarjatuotannossa isompien yritysten tallennuksissa. Yhdistysten toimintahistorian tallennus kulkee käsi kädessä luovan pienyrittäjyyden ilmiöiden ja käsityöalan koulutuksen kanssa.

Suomen käsityön museon käsityökasvatuksen ja -koulutuksen kokoelma sisältää aineistoa, joka valottaa niin harrastuspohjaista käsityökasvatusta, perusasteen koulukäsityötä kuin eri tahojen järjestämän ammatillisen käsityöalan koulutuksen historiaa ja toimintaa. Käsityökasvatuksen alue on laaja, sillä jo pelkästään käsityönopetusta järjestäneitä kouluja sekä kurssi- ja neuvontatyötä organisoineita järjestöjä on runsaasti. 

Valtion kotiteollisuusmuseon kokoelmissa olevaa vanhaa ulkomaista aineistoa täydentävät uudemmat kansainväliset aineistot, jotka ovat aikaisempien tavoin myös kulttuurimatkailijoiden kartuttamia. Osa lahjoituksista sisältää myös kokonaisuuksia tukevaa arkisto- ja valokuva-aineistoa. 

Peruskokoelmaksi kutsutaan tällä hetkellä aineistoa, joka ei vielä ole sijoitettavissa temaattisiin kokoelmasisältöihin.

Esimerkkinä peruskokoelman esineistöstä ovat käsityön tekemiseen ja käsittelyyn liittyvät aineistot kuten erilaiset materiaalit, mallit ja näytteet, valmistusprosessien työvälineet ja tarvikkeet. Siihen luetaan taloudenhoitoon ja asuinympäristöön liittyvät kokonaisuudet kuten huonekalut, erilaiset säilyttimet, esimerkiksi rasiat ja astiat sekä sisustus- ja kodintekstiilit.  

14.12.1888 alkunsa saaneen, Valtion Käsityömuseon nimellä ja aluksi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa Taideteollisuusmuseon yhteydessä toimineen Suomen käsityön museon toimintaa ja kokoelmien muodostumista ovat eri aikoina ohjanneet aikakauden arvot ja asenteet. Voit lukea tiivistelmän museon eri vaiheista omalta sivultaan. 

Ammattikäsityön kokoelma sisältää museon aktiivisen nykytallennustyön tuloksena vuodesta 1984 lähtien tallennettuja haastatteluja, esineitä, valokuvia ja videokuvaa. Aineisto esittelee esimerkiksi rannikon käsityötaitoja, tietoa Korsnäsin paitojen ja Kruunupyyn kaislatöiden valmistamisesta tai keskittyy tiettyihin materiaaleihin, kuten lampaanvillaan, kiven työstämiseen ja pellavaan.

Vanha suomalainen, venäläinen ja ulkomainen kokoelma muodostavat museon nykyisen kokoelman perustan. Vuosina 1906-1945 kerätyssä kotimaisessa kokoelmassa on tällä hetkellä yli 3000 esinettä. Vanha suomalainen kokoelma sisältää eniten tilkkuja, nauhoja ja liinoja sekä erilaisia punontatöitä kuten koreja, tuohiastioita ja tuohirasioita. Puuesineistöstä valtaosa on rasioita, astioita, erilaisia talousesineitä ja pienoismalleja. Kokoelmassa on myös aikoinaan Valtion kotiteollisuusmuseon kokoelmin luetteloituja kuvia, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alusta.

Käsityönä valmistettuja objekteja ja käsityön tekemiseen liittyviä kokoelmia on useissa maamme museoissa mutta Suomen käsityön museo on ainoa, joka keskittyy pelkästään käsityön teemoihin ja aihealueisiin. 

Museolle tulee viikoittain useita yhteydenottoja, joissa tiedustellaan esineiden ja arkistoaineiston lahjoitusmahdollisuutta ja museon kiinnostusta niihin. Pääosa lahjoituksia koskevasta neuvonnasta ja palvelusta tapahtuu verkon kautta ja puhelimitse. Kokoelmatiimi ohjaa kaikkia asiakkaita kokoelmien vastaanottoon, tietojen luovuttamiseen sekä pitkäaikaissäilytykseen liittyvissä periaatteissa ja käytännön kysymyksissä. Lisätietoja lahjoituksen vastaanotossa huomioitavista asioista löytyy myös museon verkkosivuilta.

Kokoelmien kartuttamisen linjauksista ja kartuttamiseen liittyvistä päätöksistä vastaa Suomen käsityön museon kokoelmatiimi. Suomen käsityön museon kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksin. Resurssien puitteissa tehdään hankintoja myös ostoina. Uusia deponointisopimuksia ei enää tehdä. 

Huom! Kokoelmapalvelut ovat suljettuina 1.6.2024-31.7.2025 johtuen lomakaudesta ja museon perusnäyttelyiden uudistustyöstä. 

Suomen käsityön museo on alansa muisti ja tietokeskus, josta jaetaan keskitetysti käsityöalan arkisto-, kirjasto- ja tietopalveluja samasta paikasta. Erikoistuminen ja keskittäminen valtakunnallisena vastuumuseona edistävät käsityötietouden säilymistä, näkyvyyttä ja saavutettavuutta.

Suomen käsityön museo vastaa ammatillisena kulttuurihistoriallisena museona museolain ja -asetuksen mukaisesti aineellisen, visuaalisen ja aineettoman kulttuuriperinnön tallentamisesta, säilyttämisestä, tutkimuksesta ja esille saattamisesta omalla vastuualueellaan.

Suomen käsityön museossa tallennusta tehdään temaattisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta näkökulmasta käsityötä ja käsityökulttuuria fokusoiden. Näkökulma käsityöhön voi vaihdella yhteiskuntaa laaja-alaisesti käsittävästä tallennuksesta ja tutkimuksesta syventäviin ja fokusoituihin kulttuurin ilmiöihin.