Muutoksia aukioloaikoihin ja pääsymaksuihin

Ajalla 2.–12.9.2024 Suomen käsityön museo on avoinna rajoitetuin aukioloajoin tiistaista sunnun

Käsillä tekemisen parissa kasvanut Aspivaara päätyi nahan pariin yli 20 vuotta sitten, kun hän hakeutui Tampereelle opiskelemaan jalkineiden valmis

Tekstiilitaiteilija, käsityömestari Helena Vaari on suunnitellut ja valmistanut ainutlaatuisia kirkkotekstiilejä viiteentoista kirkkoon Suomessa sekä kuusi piispankaapua. Viimeisen 37 vuoden aikana hänen käsistään on lähtenyt lähes 450 sakraalitaideteosta.

Microsoft Copilot Studion avulla rakennettu virtuaalinen avustaja osaa vastata museolle useimmiten esitettyihin kysymyksiin, kuten avoinna oloon, k

Kaukolan naisen kansallispuku on julkaisemisestaan lähtien ollut suosittu ja rakastettu kansallispukumalli suomalaisille. U.T. Sirelius vuonna 1921 julkaisi karjalaisen Kaukolan naisen kansallispukumallin ”Suomen kansallispukuja”-vihkossa, ja sen suosio on ollut vankkumaton siitä saakka. Pitkän historiansa aikana Kaukolan puku on elänyt ajan mukana ja sen ulkonäkö on vaihdellut. Tätä muutosta esitellään Suomen kansallispukukeskuksen näyttelyssä, jossa on esillä Kaukolan kansallispukuja Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmista.

Museon tarjoamasta digitaalisesta aineistosta viedään European kautta tarkasteltavaksi kotimaisessa Finna-palvelussa (

Suomalais-japanilainen näyttely pohjautuu tekstiililähtöiseen teosvaihtoon, jossa teeman on ollut matka sen eri merkityksissä. Omaa maustettaan teosvaihtoon ovat tuoneet myös helposti lähestyttävät ja opittavat tekniikat, kuten luova saori-kudonta ja sashiko-kirjonta. Sashiko-kirjonta vastaa suomalaista etupisto-ompelua tai sen kehittyneempää muotoa, etupistokirjontaa.

Kesällä Suomen käsityön museon Näytönpaikassa on esillä teoksia, joiden alkuperä on jokin käyttöesine tai osa sellaisesta. Kuvataiteilija Hans-Peter Schüttin näyttelyssä Transoriginals esineiden alkuperäiset käyttötarkoitukset ovat kaikissa teoksissa läsnä tai näkyvissä niiden liittyessä samalla olennaisesti myös teosten sisältöön. 
Osa teoksista ovat itsenäisiä teoksia, ehkä isommasta kokonaisuudesta irrotettuna tai osa laajemmasta sarjasta. 

Näyttelyn esineet antavat uutta näkökulmaa esineiden uusiokäyttöön. 

Visualisti Ritva Puranen lähtee usein liikkeelle väreistä, jotka hän valitsee tunnetilansa mukaan. Värit ja sävyt keskustelevat keskenään luoden kokonaisuuden. Ritva Purasen näyttely Värien voimaa on esillä Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 10.1.—5.3.2023. 

 - Olen aina rakastanut värejä, muotoja ja niiden keskinäistä dynamiikkaa. Kuvallistaminen vei minut mennessään, kun annoin enemmän aikaa maalaamiselle ja tunnelmien tulkinnalle sen avulla, Puranen kertoo.

Maalatessaan Puranen sukeltaa väreihin ja antaa kädelleen vapauden valita. 

Suomalainen puukko on legendojen ainesta ja jokainen veitsi on tekijänsä ja tilaajansa näköinen. Neljä suomalaista puukkoseppämestaria esittelee myyntinäyttelyssä oman ahjonsa tuotoksia. 
Mielikuva puukkosepästä yhdistyy yleensä ahjoon ja pajavasaran kalkkeeseen, mutta työhön liittyy vahvasti myös materiaalien tuntemusta ja suunnittelua. Visuaalisesti miellyttävänkin puukon tai veitsen pitää olla käytettävä. Mitä pelkistetympi puukko, sitä tarkemmin mittasuhteiden tulee olla kohdallaan ja materiaalien tulee sointua yhteen. 

Kudottuja näkymiä on elämyksellinen kokonaisuus tekstiilitaiteilija ja muotoilija Elina Heleniuksen tekstiilejä. Näyttelyssä on esillä ryijyjä, mattoja, käsinkudottuja taidetekstiilejä ja koneellisesti kudottuja sisustustekstiilejä, sekä niihin liittyviä luovia prosesseja. 

Näytönpaikan Ilo irti kädentaidoista -näyttely esittelee KSL-opintokeskuksen ja Jyväskylän Taitokeskuksen ammatilliseen koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden entisöityjä huonekaluja ja paperivalaisimia.

Det finska ordet PAIKKA kan betyda både en plats och en lapp som reparerar något som gått sönder. Det kan också betyda exakta koordinater, ett själstillstånd eller helt enkelt ett konkret ställe som möjliggör arbete med keramik. 

Keramikverkstaden Pot Viapori på ön Sveaborg är en speciell plats som påverkat alla som arbetat där eller som har besökt verkstaden.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun järjestelmällinen kansallispukutyö aloitettiin suomenruotsalaisessa kansankulttuuriyhdistyksessä Föreningen Bragessa. Juhlavuoden kunniaksi Brage on koonnut näyttelyn kansanpukutyön historiasta. Näyttely kiertää eri museoissa vuosina 2022–2023. 

Taiteen tekeminen on luovuutta ja valintoja. Taiteilija Marija Partanen-Vainion näyttelyteoksien materiaalina toimivat kasvikuidut, joiden valintaan on vaikuttanut ekologisuus ja niiden monipuolinen hyödyntäminen taidetuotteeksi. Teoksissa hyödynnetään materiaalin ominaisuuksia esim. väriä ja tekstuuria, jolloin kuitu aloittaa elämän taiteen välikappaleena. Näyttely Kuidun muotoja on esillä Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 26.7.–18.9.2022. Näyttelyyn voi tutustua kellon ympäri Kilpisenkatu 12 näyteikkunoissa. 

Sastamalalainen lasinpuhaltamo BLOUN valmistaa värikkäitä ja yksilöllisiä valaisimia ja muita sisustustuotteita kierrätyslasista. Esineet muotoillaan vapaasti puhaltaen, ilman muotteja tai koneita, aivan kuten lasinpuhaltajat ovat tehneet jo kahdentuhannen vuoden ajan. Bloun haluaa vaalia tätä ikivanhaa käsityötaitoa yhdistäen sen nykyaikaiseen muotoiluun.

Näyttely johdattaa valokuvauksen juurille, kiehtovaan camera obscuraan pohjautuvaan kuvaukseen. Näyttelyssä sukelletaan neulanreikäkameran rakentamiseen ja kuvaamiseen. Esillä on mitä mielikuvituksellisempia kameroita sekä kuvataiteilijoiden neulanreikien kautta ottamia valokuvia. Suomen käsityön museossa 17.9.–4.12.2022 esillä olevan näyttelyn ovat kuratoineet Suomen käsityön museo ja kuvataiteilija Jyrki Markkanen. 

Suomenlinnassa sijaitseva keramiikkatyöhuone Pot Viapori on jättänyt jälkensä siellä työskenteleviin ja siellä vieraileviin ihmisiin. Pot Viaporin 50-vuotisjuhlanäyttelyssä PAIKKA saman kokemuksen ja materiaalin kanssa työskentelevät kollegat jakavat välähdyksen omasta maailmastaan. 

Käsityökoulun kesänäyttely kertoo Taito Keski-Suomi ry:n Jyväskylän käsityö- ja muotoilukoulun käsityön taiteen perusopetuksen oppilaiden tekemisen ilosta ja erilaisista elämyksistä käsityössä, teknologiassa ja muotoilussa. 

Näyttelyn tarinoita, tuotteita ja esineitä voi tulla kokemaan ja näkemään Suomen käsityön museon Näytönpaikkaan (Kilpisenkatu 12) 31.5.– 24.7.2022 ikkunoihin kellon ympäri.

Kuvataiteilija Eini Knuutisen näyttely Minä muistan on viiden teoksen moniaistinen kokonaisuus. Tarinoita, muistoja ja niiden aistijälkeä käsittelevä näyttely sai alkunsa Knuutisen lukiessa Marcel Proustin kertomusta madeleine-leivoksesta ja sen mieleen tuomasta elävästä muistosta. ”Halusin tarkastella tällaista voimakkaan aistiperäistä, proustilaiseksi kutsuttua muistijälkeä taiteen kautta. Muistoissa ja tarinoissa on aina jotain samaistuttavaa ja tunnistettavaa, mutta lopulta muistoa ei voi täydellisenä jakaa tai toistaa. Edes itselleen.” 

Taiteilija-muotoilija Sanna Vatasen näyttely Lankahine – Kehrätty Karjala saa inspiraationsa paitsi karjalaisesta käsityöperinteestä myös Vatasen omista karjalaisista juuristaan. Näyttelyn karjalan kielinen nimi, lankahine, tarkoittaa ’langasta tehtyä, tavallisimmin villalangasta kehrättyä’. Punapoimintaa, luotoksittain tai virvittäin ompelua, etupistoja, ristipistoja, viitelöintiä, punontaa, kudontaa, kehruuta ja ketjuvirkkausta.

Karstulan Evankelisen Opiston käsityölinjan opiskelijoiden näyttely esittelee linjan opiskelijoiden töitä syys- ja kevätlukukaudelta 2021–2022. Suomen käsityön museon Näytönpaikassa esillä olevissa teoksissa, esineissä ja käsitöissä on käytetty ja kokeiltu erilaisia materiaaleja ja tekniikoita vahvasti kierrätystä hyödyntäen. Näyttely on esillä 5.4.–29.5.2022 ja siihen voi tutustua kellon ympäri Kilpisenkatu 12 näyteikkunoissa. 

Asettaisitko sinä Inarin kylmien järvien pohjilla lymyilleen mateen hiuksiisi? Inarin Käsityöpuoti kokoaa yhteen Ylä-Lapin käsityöläisiä tekemään kokeita pohjoisen luonnonmateriaaleilla. Myyntinäyttely Inarista tehty esittelee Suomen käsityön museon Ikkunagalleriassa 21.5.–28.8.2022, miten luovissa käsissä pohjoissuomalaisen luonnon tarjoamat materiaalit taipuvat edelleen käyttöön.  

Muinaisina aikoina mahtava emäntä haudattiin peitettynä pronssispiraalikoristeista välkkyvään viittaansa, kupeillaan upea nauhavyö. Lähes tuhat vuotta myöhemmin arkeologien tutkimustyön ja käsityöläisten osaamisen yhteistyönä syntyvät muinaispuvut kertovat rautakauden upeista puvuista ja taidokkaista käsityöläisistä. Suomen kansallispukukeskuksen Löydöstä muinaispuvuksi -näyttelyssä esitellään havainnollisesti muinaispukujen tutkimusmenetelmiä ja ennallistusten valmistamiseen tarvittavia käsityötekniikoita, kuten erityislaatuisia lautanauhoja.

Suomen käsityön museon näyttely Modistit – hattuja, asusteita ja ammattisalaisuuksia esittelee perinteistä, mutta tänä päivänä hiukan salaperäistä ammattiryhmää, modisteja. Suomen Muotiliikkeiden Liiton 80 vuotta suomalaisen muodin parissa juhlistava näyttely on esillä museossa 12.3.–15.5.2022.