Jyväskylän kaupunki etsii palveluntuottajia lasten ja nuorten harrastustoimintaan – kilpailutuksen ensimmäinen vaihe on käynnissä
Tänä lukuvuotena viikoittain kokoontuvia ryhmiä on ollut lähes 300.
Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.
Tänä lukuvuotena viikoittain kokoontuvia ryhmiä on ollut lähes 300.
Kesällä Suomen käsityön museon Näytönpaikassa on esillä teoksia, joiden alkuperä on jokin käyttöesine tai osa sellaisesta. Kuvataiteilija Hans-Peter Schüttin näyttelyssä Transoriginals esineiden alkuperäiset käyttötarkoitukset ovat kaikissa teoksissa läsnä tai näkyvissä niiden liittyessä samalla olennaisesti myös teosten sisältöön.
Osa teoksista ovat itsenäisiä teoksia, ehkä isommasta kokonaisuudesta irrotettuna tai osa laajemmasta sarjasta.
Näyttelyn esineet antavat uutta näkökulmaa esineiden uusiokäyttöön.
Suomen käsityön museon Mikä Soppa! -näyttely esittelee Näytönpaikassa Jyväskylän Taitokeskuksen Kiertotaloutta-kurssin opiskelijoiden toteuttamia töitä, joista suurin osa on syntynyt kodin arkisia jätteitä tai ylijäämämateriaaleja hyödyntäen.
Näytönpaikan Nokkosen tarina – ikivanhaa tietoa ihan puskista -näyttely kertoo suomalaisen, vaatimattoman, nokkosen tarinaa hyötykasvina. Riikka Platonovan nokkostekstiilit ja Ritu Kokkolan nokkospaperiteokset avaavat monipuolisen kasvin käyttöä kehruukasvina ja paperin raaka-aineena. Näyttely on esillä Suomen käsityön museon Näytönpaikassa (Kilpisenkatu 12 näyteikkunat) 12.1.–7.3.2021. Näyttelyn työt on valmistettu suomalaisesta luonnonvaraisesta nokkosesta.
Mun paita! -näyttelyssä ääni annetaan Kaarisilta ry:n taitajille ja taiteilijoille. Näyttely syntyi ajatuksesta antaa Kaarisillan taide- ja toimintakeskuksen taitajille raamit, mutta ei mikään aivan tavanomainen tyhjä taulu, vaan pohjana toimiikin nyt klassinen valkoinen kauluspaita. Taiteiltava alue on rajattu, mutta luovuudelle, ideoille ja itsestään kertomiselle annettiin kaikki vapaus. Toteutuneet paidat ovat nähtävissä Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 17.11.2020–10.1.2021. Näyttelyyn voi tutustua kellon ympäri Kilpisenkatu 12 näyteikkunoissa.
Tervetuloa ja Tervemenoa -näyttely esittelee kuvataiteilija Leena Illukan muotokuvatossuja, jotka rikkovat perinteisen muotokuvan genren hauskasti ja raikkaasti. Persoonalliset karikatyyriset muotokuvat ovat jännittävä ja persoonallinen oivallus, joissa käsinkirjonta on uudella tavalla sovellettuna. Näyttely on esillä Suomen käsityön museon Aulagalleriassa 18.12.2020–7.3.2021.
Suomen käsityön museon Näytönpaikkaan rakentuu Keski-Suomen muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Materia ry:n jäsenten vuosittainen näyttely, jossa Materian jäsenet esittäytyvät omalla tuotannollaan. Materialisoituneet-näyttely on esillä Näytönpaikassa 22.9.–8.11.2020.
Suomen käsityön museon Näytönpaikan ikkunoihin levittyy Henna Paasosen kaksi eri näyttelykokonaisuutta. Julianan puutarha -osuus keskittyy naiseuden vahvistamiseen pitsimaalausten ja kalligrafian avulla. Hiljaisuuden maa -kokonaisuus on näyttely muistoista, hiljaisesta tiedosta ja käsityöhistoriasta.
Viime vuosituhannen alun matkailujulisteissa nuoret neitoset koreilivat kansallispuvuissa suomalaisissa jylhissä maisemissa. Miksei se sopisi nykyäänkin, kun luonnon ja käsillä tekemisen arvostus on nousussaan? Valokuvaaja Anssi Toivanen vei kansallispukuiset mallit Keski-Suomen sekä Etelä- ja Pohjois-Savon henkeäsalpaaviin maisemiin. Valokuvat ovat esillä Suomalaisuuden kirjopukineet -näyttelyssä Suomen kansallispukukeskuksen näyttelytila Kujalla 2.11.2019–29.3.2020.
Suomen käsityön museon Ikkunagallerian myyntinäyttely esittelee isän ja tyttären - Nikolai ja Melitina Balabinin korutaidetta. Balabinit käyttävät koruissaan useita eri tekniikoita ja materiaaleja.
Suomen käsityön museon vuoden 2018 aloittava näyttely koostuu kahdesta yksityisnäyttelystä, joiden tekijöinä ovat kuvataiteilijat Ulla Pohjola ja Kaija Poijula. Pohjola ja Poijula ovat tarinankertojia. Teoksillaan he kuvittavat sisäistä maailmaansa. Pohjola ja Poijula ovat mestarillisia käsittelemään ja yhdistämään erilaisia luonnonmateriaaleja. Heidän teoksistaan voi löytää peilejä, kiviä, poltettuja kangaspuita, kalloja, lahnansuomuja ja voikukkien hapsipalleroita. Tekniikoina he käyttävät muun muassa kirjontaa, maalausta ja esinekoosteita.