Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.
Konservaattorit mielellään neuvovat ja opastavat esineiden hoitoon ja säilytykseen liittyvissä kysymyksissä.
Esineen ei aina tarvitse olla vanha ollakseen arvokas ja tarvitakseen erityiskäsittelyä. Pieni kysymisen vaiva saattaa säästää monelta murheelta.
[ imurointi | tuuletus | pesu | erityistapauksia ]
Ryijyjä on ripustettu seinälle jopa suoraan kankaan läpi hakatuilla isoilla nauloilla. Hieman tavanomaisempi vanha ripustustapa on kuitenkin ollut tekstiilin yläreunaan ommellut messinkirenkaat. Koko tekstiilin paino on renkaiden varassa, ja kukin rengas kiinnittyy vain yhden tai kahden loimilangan kohdalle, joten yksittäiset langat joutuvat kovalle rasitukselle. Näin on syntynyt vaurio, jossa ryijyn kulmat ja yläreuna on venynyt epätasaiseksi aaltoreunaksi ja renkaiden kohdille on revennyt reiät, jotka suurenevat kunnes koko yläreuna repeää irti.
Ryijyn paras säilytysympäristö on tavallisissa kotiolosuhteissa, siinä lämpötilassa ja ilmankosteudessa, jossa talon asukkaatkin viihtyvät. Ullakolla ja kellarissa säilytettävät tekstiilit vaurioituvat vuodenaikojen vaihtelun mukaan joko liian kuumassa tai liian kylmässä ja kosteassa. Homehtumisvaaran lisäksi tekstiileitä uhkaavat tuhohyönteiset, yleisimmin koit ja turkiskuoriaiset, joskus myös isommat tuholaiset kuten hiiret.
Millainen on 2020-luvun ryijy? Suomen käsityön museon kokoama näyttely esittelee tämän päivän ryijyjä ja niiden tekijöitä. Mukana on parikymmentä suomalaista tai Suomessa asuvaa tekijää, taiteilijaa ja muotoilijaa. Jokaista osallistujaa yhdistää ryijyt, niiden eri valmistustekniikat, materiaalit ja muodot. Näyttelyllä halutaan haastaa kävijöitä kulkemaan perinteisen ryijyn määrittelyn rajamailla, ehkä jopa poikkeamaan rajan tuolla puolen.
Ryijyn paras ripustuspaikka kotona on mahdollisimman varjoisa seinä, sillä auringonpaiste tai kirkas päivänvalo vahingoittaa lankoja ja haalistaa värejä. Myös loistelamput ja halogeenilamput ovat erittäin haitallisia tekstiileille. Tavallisen hehkulampun valo on kaikkein turvallisinta. Valon aiheuttamat vauriot ovat peruuttamattomia, joten ennaltaehkäisy on parasta hoitoa.
Kotiompelijan kannattaa yleensä ainakin yrittää pysäyttää ryijyssä olevien reikien ja repeämien kasvaminen. Sopivan värisellä ompelulangalla voi ommella parsien tai harsien vauriokohtia umpeen, mutta ompeleita ei saa kiristää niin, että ryijykankaan langat katkeavat. Pidemmälle menevät korjaukset on syytä antaa asiantuntijan tehtäväksi, sillä oikein käsiteltynä vaurioitunut esine on yleensä mahdollista pelastaa, mutta väärin korjattu esine voi olla peruuttamattomasti vahingoittunut.
Huom! Tietopalvelut ovat suljettuina 20.6.2024-31.7.2025 johtuen lomakaudesta ja museon perusnäyttelyiden uudistustyöstä.
Suomen käsityön museon tietopalvelu toimii valtakunnallisesti ja kansainvälisesti etsien vastauksia asiakkaiden pääasiassa sähköpostitse tai puhelimitse esittämiin käsityöaiheisiin kysymyksiin sekä tarjoaa aktiivisesti tietoa museon kokoelmista alan tutkijoille ja opiskelijoille.
Suomen käsityön museo vastaa ammatillisena kulttuurihistoriallisena museona museolain ja -asetuksen mukaisesti aineellisen, visuaalisen ja aineettoman kulttuuriperinnön tallentamisesta, säilyttämisestä, tutkimuksesta ja esille saattamisesta omalla vastuualueellaan.
Suomen käsityön museossa tallennusta tehdään temaattisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta näkökulmasta käsityötä ja käsityökulttuuria fokusoiden. Näkökulma käsityöhön voi vaihdella yhteiskuntaa laaja-alaisesti käsittävästä tallennuksesta ja tutkimuksesta syventäviin ja fokusoituihin kulttuurin ilmiöihin.
Kudottuja näkymiä on elämyksellinen kokonaisuus tekstiilitaiteilija ja muotoilija Elina Heleniuksen tekstiilejä. Näyttelyssä on esillä ryijyjä, mattoja, käsinkudottuja taidetekstiilejä ja koneellisesti kudottuja sisustustekstiilejä, sekä niihin liittyviä luovia prosesseja.
Suomen käsityön museon sisustustekstiilikokoelma on laaja ja sisältää sekä perinteisiä että moderneja kodintekstiilejä maaseudulta ja kaupunkiympäristöstä. Vanhimmat objektit ovat 1700-luvulta, tuoreimmat 2000-luvulta. Kokoelmassa on aineistoa yksityishenkilöiltä, museoilta sekä käsityöalan oppilaitoksista ja organisaatioista, kuten Helmi Vuorelma Oy, Suomen Käsityön Ystävät, Ryijypalvelu Oy, Neovius Oy, Kuopion seudun käsi- ja taideteollisuus ry Taito Savo ja Kiikan mattokutomo. Kokoelmat ovat karttuneet myös oman hanke- ja näyttelytoiminnan kautta.
Museon toteuttamat pienimuotoiset salkkunäyttelyt ovat kiertäneet jo pitkään ympäri Suomea. Lainattavat muistelusalkut ovat osa museon vanhustyötä.
Salkkuja voivat lainata niin vapaaehtoiset kuin ammattilaisetkin eläkeläisryhmiin, keskustelukerhoihin ja vanhusten hoitotyön yksiköihin ympäri maata. Muistelusalkut sisältävät esineitä, joita voi kokea monin aistein.
Muistelusalkkuja varataan verkkolomakkeen kautta: www.lyyti.in/muistelusalkut
Näyttelysisällöt rikastuttavat ja haastavat kävijöitä näkemään käsityötä uusista näkökulmista pitkin vuotta.
Tekstiileitä ei tulisi säilyttää likaisina. Tahrat on helpointa poistaa heti tuoreeltaan, kun vielä tiedetään, mikä aine tahran on aiheuttanut. Erilaisille tahroille on niihin parhaiten tepsivät aineet ja menetelmät, joista kerrotaan mm. kodinhoito-oppaissa. Tahranpoistoaineita käytettäessä on huolehdittava hyvästä tuuletuksesta ja aineita on käytettävä huolellisesti ja varoen.
11.1.–27.4.2025 Aistinvarainen
Toimitettaessa kirjoja postitse laskuun tarvitsemme laskutusta varten tilaajan henkilötunnuksen tai yrityksen y-tunnuksen.
Toimitus: Aino Kajaniemi, Raija Manninen
Kirjoittajat: Hannu Castrén, Salla Heinänen
Graafinen suunnittelu: Kaisa Hirvaskoski-Leinonen/Pro Agria Keski-Suomi ry
Suomen käsityön museon julkaisuja 29, Jyväskylä, 2011
Painotyö: Kopijyvä, Jyväskylä 2011
42 sivua, värikuvitus
ISBN 978-952-5063-18-9
Hinta 12,00 € (sis alv)
Miltä käsityön menneisyys näyttää nykymuotoilijoiden silmin ja millaista inspiraatiota museokokoelmasta voi ammentaa? Hyvissä käsissä -näyttelyyn kutsutut muotoilijat ovat päässeet tutustumaan vuonna 1879 perustetun Suomen Käsityön Ystävien laajaan arkistoon Designmuseossa ja Suomen käsityön museossa, minkä jälkeen he ovat luoneet teoksensa vuoropuhelussa arkistomateriaalien kanssa.
Mitä tarkoittaa ennaltaehkäisevä konservointi? Miten ryijyistä, matoista, kansallispuvuista tai muista tekstiileistä pidetään hyvää huolta, jotta ne säilyvät jälkipolvillekin? Kaipaatko vinkkejä, miten huoltaa omia tekstiilejäsi?
Vanhojen tekstiilien materiaalina on yleensä joku neljästä luonnonkuidusta: silkki, pellava, puuvilla, villa. Näiden ohella on varhaisia tekokuituja, esimerkiksi silla, joiden kestävyys ja käyttöominaisuudet ovat melko huonoja. Uudemmissa tekstiileissä on myös nykyaikaisia synteettisiä kuituja, joiden ominaisuudet poikkeavat luonnonkuiduista huomattavasti. Myös erilaiset lankojen ja kankaiden viimeistysmenetelmät vaikuttavat tekstiilien ominaisuuksiin.
Puu sisustuksessa -näyttely esittelee Pro Puu ry:n projektin kautta luotuja uudenlaisia, moderneja ja ammattitaidolla suunniteltuja sekä valmistettuja sisustusratkaisuja, jotka ovat syntyneet eri tekniikoita ja puumateriaaleja hyödyntäen. Näyttely on esillä Suomen käsityön museon Aulagalleriassa 22.5.–29.8.2021.
Kirsti Rantanen (1930–2020) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista tekstiilitaiteilijoista. Hänen uransa heijastaa tekstiilitaiteen kentässä tapahtunutta murrosta, joka alkoi Suomessa 1970-luvulla, ja jonka yhtenä tärkeänä alullepanijana Rantanen toimi.
