Hyppää pääsisältöön
Kuva
Design Eija Rasinmäen vihreä taidematto ja työvälineitä, yksityiskohta.

Design Eija Rasinmäki – Käsinkudottu elämä

Näyttely Suomen käsityön museossa 29.4.–29.8.2021

Opastuksia Käsinkudottu elämä -näyttelyyn kesällä

Tutustu näyttelyyn tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäen johdolla!  Rasinmäen pettämätön värisilmä yhdistettynä taitavan kutojan kädenjälkeen on herättänyt suomalaisen perinnetekstiilin, räsymaton, uudella tavalla eloon jo 50 vuoden ajan. Samalla hän on rikkonut aikansa lasikattoja, luoden yksinhuoltajaäitinä tyhjästä oman menestyvän yrityksen ja taiteilijauran.

Opastuksille pääsee osallistumaan museon pääsymaksun hinnalla. 
Sunnuntain 11.7. opastusta edeltää Eija Rasinmäen luento osana Jyväskylän kesän ohjelmaa Villa Ranassa. 

  • ti 15.6. klo 13.00  ja 16.30
  • ke 16.6. klo 13.00 ja 16.30
  • ke 30.6. klo 13.00 ja  16.30 
  • to 1.7. klo 13.00 ja  16.30 
  • la 10.7. klo 11.30 ja 13.30
  • su 11.7. klo 16.30
  • la 28.8. klo 14
  • su 29.8. klo 13.00 ja 16.30

Tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäen näyttävää 50-vuotista uraa peilaava Design Eija Rasinmäki – Käsinkudottu elämä tuo Suomen käsityön museoon Rasinmäen tunnetut taidetekstiilit ja -matot, jotka ovat olleet monessa suomalaisessa kodissa arvostetulla paikalla ja pitkään rakastettuja.

Näyttelyssä käsitellään Eija Rasinmäen laajaa tuotantoa – kutomisen vaiheita, luovuuden henkeä sekä mattoja eri aikakausilta. Rasinmäki on tunnettu laajasta työstään suomalaiselle taideteollisuudelle tehden räsymatosta kodin designtuotteen. Rasinmäen pettämätön värisilmä yhdistettynä taitavan kutojan kädenjälkeen on herättänyt suomalaisen perinnetekstiilin, räsymaton, uudella tavalla eloon jo 50 vuoden ajan. Samalla hän on rikkonut aikansa lasikattoja, luoden yksinhuoltajaäitinä tyhjästä oman menestyvän yrityksen ja taiteilijauran.

Suunnittelijana Rasinmäki on luonut maineensa Suomessa ja maailmalla ainutlaatuisen persoonallisilla ja elämänvoimaisilla tekstiileillään. Hän ammentaa voimaa ja rohkeutta luomistyöhönsä nimenomaan väreistä. ”Rakkaus väreihin saa minussa aikaan tunteen, että olen lähellä luomisen ydintä”, Rasinmäki kuvailee työskentelyään. 

Käsikudottu elämä -näyttelyssä kuljetaan läpi taiteilijan uran vuosikymmenten mattojen tarinoiden kautta. Rasinmäen mattojen ilmeet ovat eläneet mukana suomalaisissa sisustustrendeissä ja niiden kautta voi seurata maton asemaa suomalaisissa kodeissa. 1970-luvulla räsymattoja käytettiin pääosin keittiön tai tuvan lattialla ja muodissa olivat vahvat ja raikkaat värit. Tällöin syntyi myös Rasinmäen läpimurtomatto, Stockmannilla myyty kirkasraitainen Wilhelmina-matto. 1980-luvun nousukauden sisustusbuumiin vastasi Rasinmäen Tulppaani-matto, joka edusti Rasinmäen tunnetuinta tyyliä: taitava värinkäyttöä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. 1990-luvulla Rasinmäki sai paljon vaikutteita ulkomailta ja monet matot ovatkin saaneet inspiraationsa Yhdysvaltojen silloisista trendeistä. 2000-luvun Kielo-matto toi mukanaan paluun 80-luvun romanttiseen ja luontoaiheiseen ilmaisuun Rasinmäen tuotannossa. Vaikka sarjatuotanto olikin siirtynyt Intiaan, säilyi Oitin kutomolla taidemattojen tuotanto. 2010-luvun Hiillos-matto on Rasinmäen uudempaa ja vähäeleisempää tuotantoa, jossa kuvion sijaan on leikitelty tekstuureilla ja väreillä. 

Rasinmäen uusin tuotanto, Punos-matto poikkeaa perinteisestä räsymatosta voimakkaan tekstuurin ja paksumman valkoisen kuteen vuoksi. Patentoidun Punoksen tekstuuri on seurausta pitkästä kehitystyöstä, joka jatkuu edelleen. Rasinmäki on yhä aktiivinen suunnittelija, ja 2020-luvulla hänen tavoitteenaan on toimia entistä vahvemmin taustavoimana ja mentorina uusille muotoilijoille. Hänen toiveenaan on jatkaa taidemattojen ja –tekstiilien luomista kutomolla. Kutomon suuret, sähkökäyttöiset koneet ovat edelleen käytössä ja raaka-ainevarastossa on ainutlaatuisia materiaaleja sekä mielenkiintoisia värejä vuosien varrelta.

Mattoja täydentää näyttelyssä myös muut kodintekstiilit Rasinmäen tuotannosta. Näyttelyssä päästään kutomon tunnelmaan ääni- ja videomaiseman kautta sekä tietenkin tutustumaan Rasinmäen suureen inspiraationlähteeseen – luontoon. Rasinmäki kokee yhteyden luontoon hyvin merkitykselliseksi. Sillä, että kokee olevansa osa jotain suurempaa ja luoden koskettavia teoksia muille. ”Kun koen innostusta luodessani, uskon ja toivon sen siirtyvän maton mukana aina asiakkaalle asti. Vahva elämän energia välittyy näin myös kotiin asti.” Rasinmäen teoksista voikin havaita suurta voimaa, joka syntyy rouhean kuteen, värien ja kuvioiden liitosta.

Rasinmäen uniikkeja taidemattoja löytyy ympäri maailmaa, muun muassa Suomen konsulaatista New Yorkissa sekä elokuvaohjaaja Woody Allenin yksityiskodista.

Eija Rasinmäki

Eija Rasinmäki (s. 1945) on kotoisin kymmenlapsisesta perheestä, jossa työntekoa ja rohkeutta arvostettiin. Tämä siemen on kantanut pitkälle – Rasinmäki on työtä pelkäämättä perustanut oman kutomon, toiminut toimitusjohtajana, suunnittelijana ja äitinä samanaikaisesti jo 1970-luvulla, jolloin ajatus yksinhuoltajanaisjohtajasta oli kaikkea muuta kuin tavanomainen. 

Rasinmäki inspiroitui kutomisesta jo nuorella iällä äitinsä kautta, ja saatuaan ensimmäiset omat kangaspuunsa hän sukelsi räsymattojen maailmaan. Hän perusti oman kutomonsa, Kutomo Rasinmäki Ky:n vuonna 1970, ja loi vähitellen oman tunnistettavan tyylinsä. 1980-luvun alkuun mennessä Rasinmäen työt olivat jo laajasti tunnettuja. Kutomo Rasinmäen tuotannosta suurin osa meni vientiin, ja kalustemessujen myötä matoista kiinnostuttiin mm. Saksassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.

Rasinmäki on myös kiertotalouden edelläkävijä. Räsymaton aatetta kunnioitten, hänen teoksiensa ja kaupallisten mattojen raaka-aineena on aina käytetty kierrätysmateriaaleja. Mattojen ja tekstiiliteosten raaka-aineena toimii tekstiiliteollisuuden ylijäämä, kangasrullien hulpioreuna.

Kutomo Design Eija Rasinmäki ja Finarte

1970-luvulla ensimmäinen kutomakone tuli Rasinmäen isoon pirttiin, josta sitten lähdettiin jonkin ajan kuluttua jo Seikunmaan tyhjälle koululle.  Pohjanmaalta ostettiin viisi konetta lisää ja kutojiksi saatiin lähialueilta kuusi osaavaa naiskutojaa.

Eija Rasinmäen kutomo on toiminut Hausjärven Oitissa vuodesta 1979 suuressa 900 m2 rakennuksessa. Kun kutomosalin ovesta kurkistaa sisään, näkee pitkän konerivistön ja valtavan määrän väriryhmittäin ripustettuja kuteita. Rasinmäki käyttää työssään tekstiilitehtaan raskaita, valurautaisia puoliautomaattisia kutomakoneita, joilla on perinteisesti kudottu kankaita. Koneet mahdollistavat laadukkaan, taideteollisen tuotannon.

Vuonna 1985 Rasinmäki perusti yhdessä miehensä Erkki Immosen kanssa Finarten, jossa Eija toimi pääsuunnittelijana ensin Portugalissa ja sitten Intiassa. Pääsuunnittelijana Eija on ollut vastuussa myös kutomistaitojen ja – tekniikan opettamisesta Intiassa, opastaen satoja kutojia räsymaton saloihin. Intia on vaikuttanut myös Rasinmäen taiteelliseen ilmaisuun – maan vahvat värit, rikas kulttuuri ja taitavat kutojat laajensivat mattotaiteilijan näkemystä ja luomista. Intiassa kudottiin monia suomalaisille tuttuja mattoja, kuten klassista Ursula-mattoa. Finarte tekee edelleen mattoja Intiassa samojen tuottajien kanssa. 

Hausjärvelle muutossa ja kutomon toiminnan vakiintuessa Rasinmäellä oli kutojia, sukkulantäyttäjiä, viimeistelijöitä, laitosmies, työnjohtoa ja toimistoväkeä johdettavana, parhaimmillaan yli 20 henkeä. Lisäksi kudepaalien purkamiseen ja vyyhteämisen parissa oli toisessa työpisteessä teetettyä työtä tekemässä kolme henkeä. 

Kun 2010-luvulla kutojia ja tilaustöitä oli vähemmän, oli myös aikaa omaan luovaan kutomiseen. Kutomon mahtavat värivalikoimat, joita oli säästynyt vuosikymmenien varrella, kiehtoivat. Asiakkaille tehtyjä tilaan sopivia mattoja Rasinmäki suunnittelee ja kutoo mielellään. 

Rasinmäen kutomosali on täynnä inspiroivia ja kiehtovia värejä monelta vuosikymmeneltä. Raaka-aine on laadukasta saksalaista tekstiiliteollisuuden ylijäämää, puuvillakangasrullien hulpioreunaa. Kudevyyhdit värjätään Suomessa, Lappajärven värjäämössä. Yhteen värjäyserään tarvitaan yli 100 kg raaka-ainetta, jolloin värjättyä raaka-ainetta saattaa jäädä käytettäväksi vielä vuosikymmenten jälkeenkin. 

Lisätietoa näyttelystä

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo
p. 050 553 3880, mikko.oikari [a] jyvaskyla.fi