Helttuhattuja ja sormuksia – Viipurin seudun naisen kansallispuku 23.10.2026‒14.3.2027

Suomen kansallispukukeskuksen vitriininäyttely Helttuhattuja ja sormuksia esittelee Viipurin seudun naisen kansallispuvun ja sen kokoamiseen liittyvää tutkimus- ja suunnittelutyötä. Vuonna 2024 julkistettu kansallispuku täydentyi vuonna 2026 kahdella sormuksella, jotka on valmistettu Viipurin seudun hopeaseppien valmistamien alkuperäissormusten pohjalta. 

Näyttelyssä esitellään kansallispukukokonaisuus sekä kerrotaan, millaisen museoaineiston pohjalta puku on koottu ja miten kansallispuvun suunnittelu on edennyt alkuperäislähteistä valmiiksi kokonaisuudeksi. 

Viipurin seudun kansallispuvuilla pitkä historia, ja nyt näyttelyssä esiteltävä kansallispuku ei suinkaan ole ensimmäinen kootuista puvuista. Ensimmäinen julkaistiin jo vuonna 1915 Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n vihkossa nimellä Wiipurilainen puku. Professori Toini-Inkeri Kaukonen nimeää tämän mallin Viipurin pitäjä I:ksi.

Helmi Vuorelma Oy:n vuoden 1943 kuvastossa esiteltiin puolestaan Viipurin puku, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Viipurin vanha puku. Kaukonen nimeää tämän mallin Viipurin pitäjä II:ksi. Samassa kuvastossa esiteltiin myös Viipurin uusittu puku. Mustalla samettiliivillä varustetun puvun tositeaineistoa ja suunnittelijaa ei kuitenkaan tunneta.

Vuonna 2024 julkistettu Viipurin seudun naisen kansallispuku jatkaa tätä kansallispukujen historiaa. Sen lähtökohtana ovat mahdollisimman tarkasti dokumentoidut museoiden kokoelmiin tallennetut alkuperäiset vaatteet ja tekstiilit. Kokonaisuutta täydentävät sormukset tuovat esiin uuden puolen Viipurin seudun pukeutumiskulttuurista. 

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Lahden museoiden kanssa.

Uusi kansallispukumalli syntyy alkuperäisaineistoon pohjaten

Viipurin seudun kansallispuku on syntynyt alkujaan Viipuri-säätiön tilaaman pukutarkistuksen pohjalta. Työn edetessä päätettiin koota kokonaan uusi kansallispukumalli Lahden historiallisen museon kokoelmissa säilyneeseen alkuperäisaineistoon perustuen. Puvun asiantuntijana toimi KM Inga Pihlhjerta ja Kansallispukuraati hyväksyi puvun kokonaissuunnitelman ja toteutuksen. 

Puvun esikuva-aineisto on peräisin Viipurin museon kokoelmista. Viipurin museon kokoelmia siirrettiin turvaan sodan alta Lahden museoiden kokoelmiin sekä Etelä-Karjalan museoon Lappeenrantaan. Viipurin pitäjästä talletettuun aineistoon kuuluvat muun muassa paita, hame, liivi, esiliina, vyötasku ja röijy. Päähineiden esikuvat löytyivät Viipurin lähialueilta. Pukua täydennettiin Suomen kansallismuseon kokoelmista löytyneellä Viipurin pitäjästä talletetulla pitkällä päällysvaatteella, kapotilla. 

Hehkuvia värejä ja käsinkudottuja kankaita

Viipurin seudun naisen kansallispuku on värikäs kokonaisuus, joka kertoo rikkaasta kansanomaisesta pukeutumisesta Viipurin pitäjässä. Puvun materiaalit ja yksityiskohdat tuovat esiin aikansa käsityötaitoa ja pukeutumisen monimuotoisuutta. 

Puvun pitkä paita on valmistettu valkeasta käsinkudotusta puolipellavasta. Ristitoimikkaaseen kudottua kangasta koristavat päätien nyplätyt pitsit ja olkalappujen päissä kapeat reikäommelraidat. Hame on puolivillaisesta, käsin ripsimäiseksi kudotusta palttinasta. Sen tiheässä raidoituksessa vaihtelevat mustan, punaisen, violetin ja ruskean sävyt.

Punainen liivi on malliltaan naisellinen, ja sekä sen päällikangas että vuori ovat käsinkudottua ristitoimikasta. Kokonaisuutta täydentää hehkuvan violetti esiliina sekä vyötasku, röijy ja päähineet, kaksi erilaista helttuhattua. Pitkä päällysvaate kapotti tuo pukuun oman kerroksensa ja kertoo samalla siitä, miten pukeutumiseen kuuluivat eri tilanteissa käytetyt vaatekappaleet.

Viipurin hopeaseppien jäljillä

Viipurin seudun naisen kansallispuvun erityinen piirre ovat siihen vuonna 2026 liitetyt sormukset. Viipuri tunnettiin hopeasepistään, ja näyttelyssä nähdään kaksi pukukokonaisuuteen nimettyä sormusta: hopeinen herttasormus ja kivisormus. Molempien sormusten esikuvat ovat Suomen kansallismuseon kokoelmissa ja ne ovat viipurilaisten hopeaseppien valmistamia.

Viipurin seudun naisen puku on ensimmäinen suomalainen kansallispuku, johon on nimetty omat sormukset. Sormukset laajentavat kansallispuvun käsitettä vaatteiden ja tekstiilien ulkopuolelle ja tuovat kokonaisuuteen myös Viipurin alueen hopeasepäntaidon.