Arvotekstiilien peseminen

Värinkestokoe pesua varten

Ennen vesipesua värien irtoaminen tutkitaan vedellä ja pesuliuoksella. Vanhojen tekstiilien väriaineet voivat olla yllätyksellisiä. Myös tekstiilin ja pesuveden pH-arvolla eli happamuudella tai emäksisyydellä saattaa olla vaikutusta tekstiilin värien pesunkestoon.

Pieni kostutettu värialue pidetään jonkin aikaa valkoisten imupaperien välissä, painon alla. Mahdollinen liukeneva väri näkyy paperissa. Jos värit eivät ole vedenkestäviä, on parasta antaa tekstiilin puhdistus konservaattorin tehtäväksi.

Pienten tekstiilien vesipesu

Ikääntyneiden tekstiilien materiaalit eivät enää kestä pesua samalla lailla kuin jokapäiväisessä käytössä olevat uudet materiaalit. Vanhojen tekstiilien käsinpesu kotona onnistuu, kun malttaa olla hyvin huolellinen ja varovainen. Arvokkaiden tekstiilien vesipesu olisi kuitenkin parasta antaa konservaattorin tehtäväksi.

Ennen tekstiilin pesua merkitään muistiin esineen mitat. Vesipesussa kankaat kutistuvat jonkin verran, mutta niitä voi mahdollisesti venyttää lähelle alkuperäisiä mittoja.
Kotikäyttöön vanhojen tekstiilien pesuun sopivia neutraaleja ja lisäaineettomia pesuaineita ovat esimerkiksi Marseille-saippua ja Mini-Risk -astianpesuainetiiviste.

Tekstiilin pesua varten tarvitaan riittävän suuri allas, johon tekstiili mahtuu mahdollisimman suorana. Pesuvälineinä käytetään joko pehmeätä, erittäin imukykyistä luonnonsientä tai pehmeätä sivellintä.

Pesu, huuhtelu ja kuivaus

Tekstiilit pestään ja huuhdellaan kädenlämpöisessä tai sitä viileämmässä vedessä. Käyttöohjeen mukainen määrä pesuainetta liuotetaan erikseen pieneen määrään vettä ja lisätään pesuveteen vasta sitten, kun tekstiili on lionnut noin 15 minuuttia.

Tekstiiliä ei pestä sienellä tai siveltimellä hangaten, vaan kangasta vain kevyesti painellaan. Tarkoituksena on saada pesuvesi liikkeelle tekstiilin ympärillä. Lopuksi kangas huuhdellaan huolellisesti. Neljä tai viisi huuhtelua on yleensä riittävä määrä.

Sileät, yksinkertaiset tekstiilit voidaan oikoa kuivumaan tasaisen, vettä kestävän pinnan päälle. Pesun jälkeen kangasta ei väännetä kuivaksi, vaan se nostetaan vettä valuvana kuivatusalustalle ja oiotaan varovasti.

Tarkasti asetellen kangasta oiotaan vähitellen lankasuoraksi ja haluttujen mittojen mukaiseksi. Oiotusta kankaasta imetään vesi sienellä painellen. Samalla kangas imeytyy alustaansa kiinni. Näin se saadaan kuivattua aivan sileäksi ilman silitysrautaa. Kohokuvioinen tekstiili kuivatetaan oikea puoli ylöspäin, muut nurja puoli ylöspäin. Esimerkiksi pellavakangas on mahdollista oikaista ja saada kiiltämään yhtä kauniisti kuin mankeloinnin jälkeen kuivattamalla se pesupöydän sileällä teräspinnalla.

Kansallispuvun esiliina on kuivumisen ajaksi pingotettu vielä kevyesti muutamalla painolla, joiden alla on suojaavat lasilevyt. Kuivatuksessa voi käyttää apuna tuuletinta tai kylmäilmapuhallinta.

Suurten tekstiilien vesipesu

Tekstiilikonservaattoreilla on ryijyjen ja muiden suurten tekstiilien pesua varten tarkoitukseen sopivat laitteet ja suuret altaat. Kymmeniä kiloja painavaa märkää ryijyä käsitellään hyvin hellästi ja varoen niin, että se ei vaurioidu pesun aikana.

Tekstiilien oikominen pesun jälkeen ilman silitysrautaa

Sileät tekstiilit kuivataan sileälle alustalle levitettyinä. Painoilla ja lasilevyillä pingottamista käytetään silloin, kun yksinkertainen kangas halutaan oikaista pesun jälkeen.

Huokoiselle, muovilla peitetylle alustalle voidaan kangas pingottaa neulojen avulla. Näin saadaan esim. pitsien muoto ja ryhdikkyys säilymään.

Vaatteet voidaan kuivattaa erilaisten tukirakennelmien päällä. Suuret kangaspinnat saadaan sileiksi tällä tavalla huolellisesti pingottamalla, mutta pieniä yksityiskohtia joudutaan vielä erikseen oikaisemaan kosteuden tai lämpölusikan avulla.