Kansallispukusanastoa

Jäikö joku sana vielä uupumaan?

Lisätietoa kansallispukujen osista ja sanastosta löydät www.kansallispuvut.fi -sivustolta. 

Alaset, pitkän paidan alaosa, joka oli karkeampaa kangasta kuin yläosa 

Flammu-, täplä- eli ikatvärjäys, värjäysmenetelmä, jossa lanka sidotaan tulevan kuvion ohdalta ennen värjäystä. Sidotut kohdat jäävät värjäytymättä ja kudottaessa nemuodostavat kankaaseen kuvioita. Flammukankaat yleistyivät Suomessa 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa

Floderi, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Floretti, naisten liivien yksivärinen kukkakuvioinen villakangas

Frimodiglai, nyplätyn Raumanpitsin nimi

Hankkipaita on lyhyen paidan alle puettava aluspaita.

Indigo, sininen väriaine, jota saadaan ulkomaisesta indigofera-kasvista

Karttuuni, tiivis palttinasidoksinen, painettu pellava- tai puuvillakangas

Körtit eli vollit, liivin tai röijyn takana olevat laskokset

Liinalakki eli tanu, valkoisesta pellavapalttinasta tehty myssy, jonka etureunassa usein pitsi

Maalaisverka, kotikutoinen 2- niitinen kangas, joka värjäytettiin ammattivärjärillä mustaksi tai tummansiniseksi, lisäksi kangas vanutettiin, nukka leikattiin lyhyeksi ja harjattiin

Nirkko, yksinkertainen reikäommel, joka koristaa usein ranneketta

Parkkumi, neliniitinen kudeponisi, jossa loimi yleensä pellavaa ja kude villaa

Röijy, naisten ja miesten käyttämä lyhyt takki

Tanu on yksinkertainen, valkeasta palttinasta tehty päähine, jonka reunassa on pitsi. Tanujen mallit ja pukemistavat vaihtelevat. Hiukset on kammattu sileästi pois otsalta.

Tylli, ohut puuvillakangas, jonka pinta on kennomainen. Tyllille kirjailtiin geometrisia kuvioita

Tykki- eli koppamyssy, paperista kovittamalla tehty pyöreäkupuinen, tavallisesti silkillä päällystetty myssy. Myssyyn kuului silkkirusetti taakse ja pitsi eli tykki eteen. Myssyissä on erilaisia alueellisia ja ajallisia muotoja.