Suomen käsityön museon luentosaliin on koottu 1800-luvun lopun ranskalaisia teollisia ja käsityöesineitä museon omista kokoelmista täydentämään La Normandie Boréale -näyttelyn nykykäsityötä. Museon kokoelmiin kuuluvat esineet on hankittu Suomeen Ranskasta, Pariisin maailmaannäyttelyyn 1889 tehdyn matkan yhteydessä.

Lisätietoja

Raija Manninen, museolehtori, Suomen käsityön museo
p. 040 502 2887, raija.manninen [at] jyvaskyla.fi 

Vertailukohdaksi uudelle ranskalaiselle käsityölle nostetut esineet kertovat tarinaa paitsi Suomen käsityön museon pitkästä historiasta, myös suomalaisen käsityön ja kotiteollisuuden perinteistä. 

Suomalaiselle käsityölle museo ja vertailukohtia maailmalta

1880-luvulla valtion virkamiehet kiinnostuivat kotiteollisuuden tilasta ja sitä edistettiin antamalla varoja kansakoulujen käsityönopetukseen ja taloudellisen käsityön kehittämiseen. Tavoitteena oli käsityön laadun parantaminen ja myynnin tehostaminen. Tähän sopi ajatus museosta, jossa olisi esillä laadukkaita ja kelvollisia käsitöitä kaikilta aloilta ja eri puolilta Suomea. Suomen käsityön museon tarina alkaakin vuonna 1888 annetusta senaatin määräyksestä ja määrärahasta, jolla perustettiin käsityömuseo Helsinkiin. Ateneum oli valmistunut edellisenä vuonna 1887 ja siellä toimi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen perustama taideteollisuusmuseo. Yhdistyksen tehtäväksi tuli nyt myös huolehtia kotiteollisuustuotteista. Niiden hoito jäi kuitenkin taideteollisuuden edistämisen jalkoihin pariksi kymmeneksi vuodeksi ja varsinaisesti käsityömuseon toiminta alkoi vuodesta 1908. 

Museon kokoelmiin hankittiin suomalaisia ja ulkomaisia kotiteollisuustuotteita käytännön malliksi käsityön ja teollisuuden tuotteille. Mallien tuli olla ajanmukaisia ja sopivia sekä tuotannon että menekin kannalta. Myös kokoelman ranskalaiset esineet on hankittu tämän periaatteen mukaisesti. Esineet osti Pariisista puutyökoulun johtaja Vera Hjelt (1857–1947), joka vei Pariisin maailmannäyttelyyn itse kehittämiään puutyövälineitä ja puutyöopetuksen mallisarjoja. Samalla matkalla hän tutustui myös Ranskan, Saksan, Tanskan ja Belgian kotiteollisuuteen, mikä on myöhemmin aiheuttanut sekaannuksia kokoelmissa olevien esineiden todellisesta syntymaasta. 

Museon vanha ranskalainen kokoelma

Alun perin esineitä hankittiin Ranskasta yli 600, mutta Suomen käsityön museon kokoelmissa niistä on nykyaikaan asti säilynyt runsas 400, joista runsas puolet on pieniä kangasnäytteitä. Teollisuustuotteiden lisäksi ostettiin noin 40 papier maché työtä. Papier maché on ikivanha paperintyöstömenetelmä, jossa hyödynnetään käytettyä paperia.  Tekniikalla tehtiin esineitä, joita ennen oli tehty puusta. Koristelussa käytettiin erilaisia tekniikoita kuten helmiäistä, ootrausta ja siirtokuvia.  

Useimmat Suomen käsityön museon Ranskan kokoelmaan kuuluvat esineet ovat tehdastekoisia, joten niitä ei ole esitelty museon näyttelyissä, ainakaan museon sijaitessa Jyväskylässä. Vanhaan ranskalaiseen kokoelmaan kuuluu kaikkinensa muun muassa erilaisia punontatöitä, tapettimalleja, tee se itse -pakkauksia, kangasnäytteitä, nahkatöitä, pieniä työvälineitä ja niiden säilytyskoteloita. Nyt museon luentosaliin nostettujen esineiden lisäksi vanhaa ranskalaista käsityötä on nähtävissä myös museon perusnäyttelyssä Käsityössä elämän tuntu.