Jyväskylän museoiden kävijämäärissä nähtiin ennätysvuoden jälkeen selvä notkahdus. Alkuvuosi 2020 enteili jo toista ennätysvuotta, mutta koronaviruspandemian aiheuttamat sulut sekä tapahtumien peruutukset tiputtivat vuoden kävijämäärän miltei puoleen edellisvuotisesta.

 - Kaupungin museot suljettiin 17.3. ja päästiin uudelleen avaamaan kesäkuun 3. päivä. Sulun aikana luotiin nopeasti uusia keinoja välittää museoiden sisältöjä verkon kautta. Vaikka kävijämäärät museoissa tippuivat, eivätkä nousseet normaalille tasolle loppuvuonnakaan, voi olla iloinen siitä, että olemme kesäkuun jälkeen voineet pitää museot Jyväskylässä auki. Näinhän ei ole ollut vuoden jälkipuolella esimerkiksi Helsingin, Turun, Tampereen tai Oulun seudulla.  Se, että olemme edes tällä tasolla kävijämäärissä, kertoo että kulttuuriperintö ja taide ovat kiinnostaneet poikkeusoloista huolimatta. Varovaisen toiveikkaasti ja turvallisuudesta ohjeiden mukaan hyvin huolehtien mennään tähän vuoteen. Toivotaan, että jossain vaiheessa pääsemme järjestämään näyttelyiden rinnalle myös tapahtumia, kertoo museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen.      

MuseoKävijät vuonna 2019Kävijät vuonna 2020
Alvar Aalto -museo 27 28018 915
Jyväskylän taidemuseo50 45825 491 
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo37 01212 111 
Keski-Suomen museokiinni16 092
Keski-Suomen museon pikkumuseot26 3391 911 
Suomen Ilmavoimamuseo20 26719 164
Suomen käsityön museo41 21221 882 
yhteensä202 568115 56

Kävijämäärien taustaa

Alvar Aalto -museon Jyväskylän näyttelyissä, tapahtumissa ja Muuratsalon koetalolla oli 18 915 vierailijaa (edellisvuonna 27 280). Kävijämäärät jatkoivat kasvuaan tammi- ja helmikuun ajan. Koronatilanteesta johtuen Alvar Aalto -museo oli suljettuna 17.3.-13.5.2020. Heinäkuu oli kävijätilastojen valossa huippukuukausi – vaikka kansainväliset museokävijät jäivätkin täysin pois, löysivät kotimaan matkailijat tiensä Alvar Aalto -museoon ja Muuratsalon koetalolle, jossa vieraili kesän aikana 761 kävijää.
 
Museon tapahtuma- ja näyttelyvuoden teemana oli Alvar Aallon jalostettu maisema. Kesän päänäyttelyssä, Alvar Aallon jalostettu maisema vieraili yhteensä 10 896 kävijää (ajalla 14.5.-25.10). Näyttelystä toteutettiin myös neljä englanninkielistä esittelyvideoita, jotka jaettiin säätiön sosiaalisen median kanavissa. Näyttelyn oheisohjelmina järjestettiin myös mm. opastettuja kierroksia, lasten arkkitehtuurityöpaja sekä omatoimikierros Jyväskylän yliopiston kampusalueella. Lokakuussa järjestettiin Alvar Aallon jalostettu maisema -seminaari, joka toteutettiin sekä paikan päällä että virtuaalisena.
 
Loppuvuonna museon perusnäyttelyyn koottiin Allan ja Bo Hjeltin kokoelmalahjoituksesta kertova interiööri, josta toteutettiin myös englanninkielinen esittelyvideo. Marraskuussa museossa avattiin näyttely Haave museosta. Alvar Aallon museosuunnitelmat, jonka yhteydessä järjestetty Anne-Maija Malmisalo-Lensun luento Alvar Aallon museoarkkitehtuurista kiinnosti erityisesti yleisöä. Marraskuun lopussa Alvar Aalto -museon pitkäaikainen perusnäyttely Alvar Aalto. Arkkitehti suljettiin ja näyttelyn viimeisellä esilläoloviikolla museossa vieraili runsaasti yleisöä. 

Alvar Aalto -säätiön uusi museokauppa, Alvar Aalto Shop avattiin joulukuun alussa Jyväskylän keskustassa.

Jyväskylän taidemuseon Holvissa ja Grafiikka- ja valokuvauskeskus Ratamossa kävijöitä oli 25 491 (edellisvuonna 50 458).  
 
Holvin kolmessa päänäyttelyssä sekä kahdessa gallerianäyttelyssä, museokaupassa ja tapahtumissa vieraili 19 585 henkilöä (edellisvuonna 40 984). Ennen museoiden sulkeutumista 17.3. koko kevätkauden esillä olevaksi suunniteltuun Miltä näyttää aika? -kokoelmanäyttelyyn ehti tutustua 7 582 kävijää. Valokuvaaja Pekka Luukkolan kesänäyttely Maiseman aika houkutteli 5 637 kävijää. Yhteistyössä Keuruun ja Saarijärven museoiden sekä Jyväskylän Taiteilijaseuran kanssa tuotettuun, kansainväliseen Matkalla maan keskipisteeseen -näyttelyyn, jonka aukioloaikaa on koronan vuoksi pidennetty vuoden 2021 maaliskuulle asti, tutustui viime vuonna 6 366 kävijää. Gallerianäyttelyiden Ryömi, konti – viesti vauvuudesta ja Mahdollisuuksia, joka esitteli ympäristöteemaa nuorten näkökulmasta, kävijöitä ei ole eroteltu päänäyttelyiden kävijöistä.  
 
Poikkeustilanteesta huolimatta Holvissa järjestettiin runsaasti koululais- ja opiskelija- sekä päiväkotiryhmien vierailuja, joihin osallistui yhteensä 4 305 lasta ja nuorta. Koululaisille järjestettiin yhteensä 113 opastusta (edellisvuonna 96). Syyskauden Kompassikäyntien kuudesluokkalaisten lisäksi opastuksista pääsivät nauttimaan tammi–maaliskuussa maakunnan kahdeksasluokkalaiset Taidetestaajat. Erilaisia tapahtumia Holvissa järjestettiin yhteensä 72 (edellisvuonna 155). Maksavien asiakkaiden määrä oli 4 111 (edellisvuonna 7 101), joista Museokortti-asiakkaita oli 2 968 (edellisvuonna 4 061). 
  
Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamossa kävijöitä oli yhteensä 5 906 (edellisvuonna 9 474), joista kurssi- ja pajakäyntejä oli 3 214 (edellisvuonna 3 630). Taidemuseon ja Luovan valokuvauksen keskuksen tuottamissa näyttelyissä oli 2 692 kävijää (edellisvuonna 5 864). Astrid ja Aki-Pekka Sinikosken näyttely New Ghosts ennätti olla avoinna puolitoista viikkoa, kun korona sulki ovet. Sulun seurauksena kaksi näyttelyä siirtyi pidettäväksi tänä vuonna. 

Jyväskylän yliopiston tiedemuseossa (Avoimen tiedon keskus) vieraili vuonna 2020 yhteensä 12 111 kävijää (edellisvuonna 37 012). Tiedemuseon molemmat yleisökohteet, Luontomuseo ja Näyttelykeskus Soihtu, olivat koronaviruspandemian vuoksi suljettuina yleisöltä 5 kuukautta maaliskuun puolivälistä elokuun puoliväliin asti. Luontomuseoon ja Näyttelykeskus Soihtuun on ollut vuodesta 2014 lähtien kaikille vapaa sisäänpääsy. 
 
Luontomuseossa Vesilinnassa vieraili vuonna 2020 11 258 kävijää (edellisvuonna 31 568 kävijää). Perusnäyttelyn lisäksi kävijöitä kiinnostivat vaihtuvat näyttelyt, kuten Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaryhmän toteuttama näyttely Checkpoint Leonardo – Kestävää kestävästä kehityksestä sekä Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n kiertonäyttely Vuoden luontokuvat 2019.  

Näyttelykeskus Soihdussa vieraili 853 kävijää (edellisvuonna 5 444). Soihtuun kävijöitä houkuttelivat perusnäyttelyt Oi kuvatuksia ja mielijuohteita ja Tissarin taidekokoelma sekä erityisesti vaihtuvat näyttelyt, kuten Jyväskylän kulttuuriluotsien ja Tiedemuseon yhteistyönä toteuttama Maija keittää – kotitalousopetuksen muistoja ja historiaa.    

Helmikuussa avautuneessa Keski-Suomen museossa kävi vuonna 2020 yhteensä 16 092 asiakasta, joista maksaneita oli 2919 ja museokortillisia 2977. Uudistuneen Keski-Suomen museon alkuvuosi lähtikin mainiosti käyntiin 22.2. järjestettyjen avajaisten kerättyä paikalle peräti 1702 avajaisvierasta. Myöskin avajaisten jälkeisillä viikoilla kävi ennätysmäärä asiakkaita ja ennen koronasulkua 17.3. kävijöitä ehtikin käydä 4961 lisää. Museo avautui uudelleen 3.6. ja etenkin heinäkuusta tulikin ennätysvilkas: KeMussa kävi tuolloin 3456 kävijää ja koko kesän kävijämäärä oli 6019. Kävijöiden joukossa oli verrattuna aiempaan paljon perheitä, lapsia ja nuoria. Vuoden aikana päivänvalon näki uusi pysyvä näyttely Keskisuomalaisuutta etsimässä sekä vaihtuvat näyttelyt: Miljoonasade - suomirokkia ja kasvukipuja, Dominoefekti, Lutakko 2020 ja Atelieerit Ateenan liepeillä. Miljoonasade-näyttelyn tiimoilta nähtiin muun muassa bändin avajaisesitys, näyttelyopastuksen livestriimaus, biisikilpailu sekä näyttelyn striimatut loppujamit. Koronavirustilanne rajoitti varsinkin loppuvuodesta yleisötilaisuuksien ja ryhmävierailujen järjestämistä, mutta siitä huolimatta museossa pystyttiin viettämään koko perheen syyslauantaita 31.10. ja järjestämään vaihtuviin näyttelyihin liittyviä tapahtumia, kuten Lutakko 2020 -näyttelyyn liittyviä Artist Talk -tilaisuuksia sekä Dominoefekti-näyttelyn tiimoilta järjestettyjä taiteilijatapaamisia. 
 
Keski-Suomen museon pikkumuseoissa kävi yhteensä 1911 asiakasta. Käsityöläismuseo sekä Museokauppa Sparvin Toivolan Vanhalla Pihalla olivat auki ainoastaan alkuvuoden ja sulkeutuivat koko loppuvuodeksi koronasulun alkaessa 17.3. Tilojen ahtauden vuoksi turvaväleistä ei tiloissa oltaisi pystytty huolehtimaan. Lisäksi yleensä kesäisin auki olevat muut pikkumuseot (Heiskan taiteilijakoti, Pienmäen talomuseo, Niitynpään työläiskotimuseo sekä Jyväskylän kunnallistekniikan museo) pysyivät koronatilanteen vuoksi kokonaan kiinni.  
   
Suomen Ilmavoimamuseon kävijämäärä pysytteli poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta keskiarvon tuntumassa. Vaikka Ilmavoimamuseo oli muiden museoiden tavoin suljettuna huhti-toukokuun ja ryhmämatkat sekä ulkomaiset kävijät jäivät miltei kokonaan pois rajoitusten vuoksi, alkuvuodesta järjestetyt Pienoismallitapahtuma ja Ilmailun iloa -perhepäivä tasoittivat kokonaiskävijämäärää. Kesällä ja syksyllä vilkastunut kotimaan matkailu toi museolle mukavasti nelostieltä poikenneita kävijöitä. Myös VL Myrsky II -hävittäjän entisöintiprojektin eteneminen restaurointitilassa kiinnosti sekä historiaharrastajia että perheitä. Kävijöitä oli yhteensä 19 164 (edellisvuonna 20 267), joista ilmaiskävijöitä 5 328. Museokorttia käytettiin yhteensä 1863 (edellisvuonna 1317) kertaa. 

Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen kävijämäärässäkin näkyi koronan ja museon sulkuaikojen vaikutukset voimakkaana ja vuoden 2020 kävijämäärä jäi noin puoleen normaalista. Yhteensä kävijöitä oli 21 882, joista ilmaiskävijöitä 17 005 ja maksavia 4 877 (edellisvuonna 4 601). Maksavissa kävijöissä korostui Museokortilla museossa vierailevat, joita oli 3 080 (edellisvuonna 2 338). Luku on kasvanut vuosi vuodelta.  
 
Koronan vuoksi museo oli suljettuna 17.3.–2.6., minkä vuoksi museon näyttelykalenteri päivitettiin uuteen uskoon. Kudottu kuva -näyttely oli yksi pitkän jatkoajan saaneista näyttelyistä, ja se houkutteli paikalle 15 105 kävijää. Aulagallerian näyttelyistä suosituin oli alkuvuodesta esillä ollut Maailman värittäjä -näyttely, johon tutustui 8 306 kävijää.  
 
Suomen käsityön museon näyttelyvuodessa 2020 merkittävää on se, että vielä alkuvuodesta oli kaikki merkit ilmassa jopa uutta kävijäennätystä varten, sillä tammi-helmikuussa museokävijöitä oli 7 094 (edellisvuonna 4 714), mutta maaliskuu toi mukanaan muutoksen koronapandemian myötä. Kesän kotimaan matkailu korvasi hyvin kuitenkin ulkomaalaisten vierailijoiden puuttumista ja kesä-heinäkuu oli kävijöiden osalta jopa vilkkaampi kuin edellisvuonna.  
 
Kävijämääriin vaikutti osaltaan myös tapahtumien peruuntumiset. Esimerkiksi paljon yleisöä vetävät Yläkaupungin yö ja Käsityöläisten joulutori peruttiin. Runsaasti yleisöä kiinnostava vuosittainen Kansallispuvun juhlapäivä päätettiinkin striimata, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi ja saa varmasti jatkoa myös tulevaisuudessa.