Suomessa toimineiden kutomoiden ja tekstiilialan yritysten toiminta perustui vielä menneinä vuosikymmeninä omissa kutomoissa työskennelleiden kutojien työn lisäksi alihankintatöinä työskennelleiden kotityöntekijöiden työpanokseen. Monilla yrityksillä vakituisten työntekijöiden panos ei riittänyt koko tuotantoon, joten tilaustöitä teetettiin alihankintatöinä.

Lisätietoja

Seija Hahl, amanuenssi, Suomen käsityön museo, p. 050 311 8886, seija.hahl [at] jyvaskyla.fi 

Suomen käsityön museo kerää näihin kotikutojiin liittyviä muistoja yhteistyössä Facebookin Ryijy – suomalainen perinnetekstiili -ryhmän kanssa. 

Kutomot valmistivat asiakkaille tilauksesta muun muassa ryijyjä, raanuja, täkänöitä, mattoja ja kuultokudoksia. ”Alihankintana kutominen kotioloissa on mielenkiintoinen ja toistaiseksi tallentamaton suomalainen toimintatapa”, kertoo Suomen käsityön museon amanuenssi Seija Hahl. Etelä-Pohjanmaalla toimi useita kutomoita, joiden lähialueella toimi kotikutojia. Yksi tunnetuimmista alihankkijoita käyttäneistä kutomoyrityksistä oli Lahdessa toiminut Helmi Vuorelma Oy. ”Meitä kiinnostaa, missä muualla tätä kudontatyötä tehtiin. Kudoitko itse jollekin kutomolle alihankintana tai kutoiko sukulaisesi tai muu läheisesi kotona tuotteita kutomoille. Kyselyn avulla keräämme tietoa mahdollisimman laajasti kodeissa suoritetusta myyntiin kutomisesta. Kudonnasta saadut tulojen ja lisäansioiden merkitys kiinnostaa meitä”, Hahl jatkaa. Kyselyyn voi vastata verkossa

Eri kutomojen ja laajemminkin tekstiilialan yritysten muodostama, yleensä kotona kangaspuilla kutoneiden naisten verkosto, on mielenkiintoinen ilmiö, joka on lähestulkoon hävinnyt. Kotikutojilta tilaamalla haluttiin myös parantaa naisten asemaa tarjoamalla heille työtä ja sitä kautta omaa rahaa. Kutojat olivat usein pientilojen emäntiä ja tyttäriä, jotka siten ansaitsivat perheelle lisäelantoa. Kutojat kutoivat talvisin ja tuotteita teetettiin varastoon, koska maatilan työt aiheuttivat katkoja kudonnassa. ”Nykyään vastaavaa toimintaa on esim. suomalaisilla trikooalan pienyrityksillä, jotka teettävät osan ompelutöistään alihankintana”, Hahl kuivailee toimintaa. Ajatus toiminnan tallentamisesta osaksi Suomen käsityön museon kokoelmia lähti keskusteluista nykyään toimivien kudontayritysten kanssa. 

Kirjoitukset ja valokuva-aineisto julkaistaan Facebookin Ryijy – suomalainen perinnetekstiili -ryhmässä ja tallennetaan Suomen käsityön museon kokoelmiin. Tallennettua aineistoa voidaan hyödyntää Suomen käsityön museon omassa julkaisu-, tiedotus- ja näyttelykäytössä, sekä verkossa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tekstit ja kuvat ovat myös ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä.