Hyppää pääsisältöön

11.6.2021

Suomen käsityön museon oma Finna-näkymä eli digitaalinen oikotie museon kokoelma-aineistoon julkistetaan museon synttäreiden kunniaksi 11.6.2021.
Kuva
Ryijy pitää puhdistaa molemmilta puolilta.

Museon uusi kokoelmanhallintajärjestelmä ja liittyminen osaksi maanlaajuista Finna.fi-palvelua tekevät tämän mahdolliseksi ja jatkossa museon omasta Finnasta osoitteessa skm.finna.fi pääsee tekemään hakuja Suomen käsityön museon kokoelma-aineistoista ja etsimään vaikka omasta varastosta löytyvän tekstiilin tunnistustietoja omalta kotisohvalta.

Museon Finna-näkymä ei ole kerralla täydellinen, vaan sitä laajennetaan koko ajan. Tällä hetkellä julkaistuja objekteja on jo hieman yli 700. Ensimmäisten aineistojen joukossa selailtavaksi avattiin osa museon kattavasta tekstiilitietokannasta, yhteensä 157 tekstiilimallia. Kuvia ja tietoja lisätään kuitenkin sitä mukaa kuin mahdollista, ja tässä voivat myös kaikki tekstiilien ystävät halutessaan olla avuksi toimittamalla museolle laadukkaita, suoraan edestä, luonnonvalossa mutta ei suorassa auringonpaisteessa, kuvattuja ja kuvaaja- sekä julkaisulupatiedoilla varustettuja kuvia esimerkiksi ryijyistä ja täkänöistä palvelussa käytettäväksi. Kuvia voi toimittaa Sari Jantuselle sari.jantunen [at] jyvaskyla.fi

Suomen käsityön museon kokoelmien julkaisu Finna.fi-palvelussa täydentää museon palvelukokonaisuutta ja ryijytietokanta osana museon muita palveluita luo helposti lähestyttävän paketin arvotekstiileistään huolta pitävälle. Museo saa runsaasti tunnistamis- ja lisätietopyyntöjä niin Suomesta kuin ulkomailta ryijyihin ja muihin tekstiileihin liittyen. Nyt tunnistusta voi yrittää myös itse, kun tekstiilimallien tietoja julkaistaan Finnassa kuvien ja hakua auttavien asiasanojen kera. ”On pyritty siihen, että perustunnistamista voi tehdä myös itse ja museo tarjoaa sitten tarvittaessa lisätietoja tekstiilistä”, Suomen käsityön museon tekstiilitietopalvelusta vastaava amanuenssi Sari Jantunen kertoo. Yleensä tekstiileistä kaivataan tietoa mallista, sen suunnittelijasta ja ajoituksesta.

Monia kysyjiä askarruttava tekstiilin rahallisen arvon määrittäminen ei sen sijaan kuulu museon palveluvalikoimaan. Museoissa esineillä on oma museaalinen arvonsa, joka muotoutuu muun muassa aitoudesta ja esineeseen liittyvistä kontekstitiedoista. Esinettä pyritään katsomaan niin museon, museon käyttäjien kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta. 
”Museoitavien ryijyjen halutaan olevan museon tallennustehtävän mukaisesti todisteita historiasta, jostain ilmiöstä tai tarkemmin määritellystä asiasta kuten tapahtumasta, henkilöstä, ryhmästä tai ideasta. Tärkeitä ovatkin siksi mahdollisimman kattavat historia- ja taustatiedot, riittävän hyvä fyysinen kunto ja käyttöpotentiaali esimerkiksi näyttely- tai tutkimusobjektina”, Jantunen jatkaa. ”Museoarvo ei siis ole koskaan rahallinen arvo, vaan kertoo siitä, kuinka hyvin ryijy välittää niitä merkityksiä, joita sen on museointiprosessissa valittu edustavan.”

Suomen käsityön museon ryijykokoelmat ja -tietokanta

Suomen käsityön museon Finna-näkymän kautta pääsee tutustumaan myös museon ryijytietokantaan, jota on koottu jo vuodesta 2005. Ryijytietokanta tulee päivittymään Finnaan sitä mukaa, kun ryijyistä ja muista tekstiileistä saadaan lisää tarpeeksi hyvälaatuisia kuvia. 
Ryijyjen suosio on jälleen viime vuosina kasvanut kohisten, kun vanhoja varastoja on tyhjennetty ja ryijyjä on peritty isovanhemmilta. ”Suomen käsityön museolta on jo pitkään toivottu mahdollisuutta hakea tietoa ryijyistä verkkopalvelun kautta ja nyt vihdoin pystymme tähän toiveeseen vastaamaan”, Jantunen kertoo. 

Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluu noin 250 ryijyä ja muuta ryijyihin liittyvää aineistoa, kuten noin puoli tuhatta työpiirustusta ja luonnosta. Aineistoja kokoelmiin on saatu esimerkiksi käsityöalan vaikuttajien Helmi Vuorelma Oy:n ja Fredrika Wetterhoff -säätiöltä. Mallien suunnittelijoissa esiintyy monta tekstiileiden suunnittelijoina tutuksi tullutta nimeä, kuten Leena-Kaisa Halme, Maija Kolsi-Mäkelä, Maija-Liisa Forss-Heinonen, Ilona Jalava ja Impi Sotavalta

Ryijykokoelman rungon muodostavat 1800-luvun lopulla kansallista kotiteollisuutta edistämään perustettuun Valtion Käsityömuseoon kerätyt 1700- ja 1800-luvun kansanomaiset ryijyt. Kokoelmaa kartutettiin vuonna 2005 aloitetulla toisella keruu- ja tallennusprojektilla, jolloin itse esineiden lisäksi painotettiin ryijyihin liittyviä tarinoita, muistoja ja valokuvia. Myös kokoelmissa jo ennestään olleet ryijyt tutkittiin projektin myötä perusteellisesti. Uudemman keruun ryijyt ovat suurimmaksi osaksi osakeyhtiö Neoviuksen malliston 1900-luvun ”kansanryijyjä”, joissa näkyvät nuoren kansakunnan aatteet ja ihanteet. Uusia tallennushankkeita ei museolla ole nyt suunnitelmissa, vaan ryijykokoelmaa kartutetaan vain tarkasti harkiten ja museoarvoa painottaen. 
 

Lisätietoja

Sari Jantunen, amanuenssi, Suomen käsityön museo, sari.jantunen [at] jyvaskyla.fi, p. 050 311 8894

Tietopalvelupyynnöt ja tunnistuskyselyt: craftmuseum.tietopalvelu [at] jyvaskyla.fi 

Tutustu Suomen käsityön museon kokoelmiin verkossa

skm.finna.fi