Hyppää pääsisältöön

19.10.2021

Suomen käsityön museo seurannut koko toimintansa ajan eli 1900-luvun alusta saakka käsityöläisyyttä ja käsityöammattien harjoittamista eri puolilla Suomea. Syksyllä 2021 museo dokumentoi Karjalainen kulttuuriperintö ja käsityö & aineeton kulttuuriperintö -kenttätyömatkoillaan käsityöläisten toimintaa Pohjois-Karjalassa. Dokumentointimatka on osa valtakunnallista Tako Pooli 4: Työelämä-nykydokumentointiprojektia. 
Kuva
Kutoja Hannele Rusilan käsinkudottu shaali. Kuva: Marja Nevalainen.

Pohjois-Karjalaan suuntautuvalla dokumentointimatkalla on tarkoitus tuoda alueella suunniteltaville ja valmistettaville tuotteille ja tekemiselle sekä kasvot että tarina. Kenttätyömatkalla tutustutaan käsityötä ammatikseen harjoittaviin käsityöläisiin tai muotoilijoihin, jotka saavat ainakin osan elannostaan käsillä tekemällä Joensuussa, Tuupovaarassa ja Ilomantsissa. Osana dokumentointia haastatellaan, valokuvataan ja videoidaan niin uransa alkuvaiheessa kuin jo pitkään yrittäjinä toimineita eri materiaalien taitajia ja käsillä tekemisen ammattilaisia. Suomen käsityön museosta dokumentointia tekevät amanuenssit Sari Jantunen ja Seija Hahl sekä valokuvaaja Hannu-Pekka Auraneva.

Kenttätutkimusmatkojen aikana vieraillaan kuudessa yrityksessä: 

Erilaiset maantieteelliset toimintaympäristöt vaikuttavat siihen, että Suomessa on alueellisesti erilaista käsityöllistä toimintaa edelleen olemassa. Turisti- ja matkailijavirrat suuntautuvat eri vuodenaikoina eri puolille Suomea; kesällä suunnataan merelliseen ympäristöön ja järviseuduille, kun taas talvella pohjoinen ja hiihtokeskukset vetävät puoleensa. Matkailijat vaikuttavat osaltaan käsityöläisten toimeentuloon ja tämän takia esimerkiksi saaristo- ja rannikkoalueiden ja Pohjois-Suomen yrittäjien tiiviimmät työskentely- ja myyntikuukaudet ovat eri vuodenaikoina. Erilaiset alueelliset toimintaympäristöt vaikuttavat myös käsityöalan yrittäjien mahdollisuuksiin yritystoiminnassa. 

Kenttätyömatkalla käsityöläisten ja muotoilijoiden kanssa keskustellaan paitsi heidän taustoistaan ja siitä, mikä heidät on nykyiselle toiminta-alalleen vetänyt, myös toimeentulomahdollisuuksista, toiminnan kehittämismahdollisuuksista ja käsityöläisyyden näkyvyydestä. Lisäksi pohditaan yhdessä käsityöläisten ja muotoilijoiden kanssa perinteen merkityksestä tekemiselle. Miten tekemisessä yhdistetään suomalaisuutta, karjalaisuutta ja kansainvälisyyttä ja mikä näiden suhde keskenään on? Oman osansa pohdinnoissa saa luonnollisesti myös alueellisuus eli mitkä ovat Pohjois-Karjalan käsityöläistoiminnan erityispiirteitä, miten käsityöyrittäjä alueella saa näkyvyyttä ja mitä toimintamahdollisuuksia alue tarjoaa. 

Monia valtakunnallisia suunnitelmia tehdään isojen kasvukeskusten toimintojen mukaan ja alueelliset erot jäävät usein laajojen tulevaisuusvisioiden varjoon. Suomen käsityön museon edelleen tekemän alueellisen tallennustyön avulla tutustutaan toimintaympäristöihin eri puolilla Suomea. Miten eri alojen yrittäjät nämä erot kokevat ja kuinka alueelliset erot ilmenevät käsityön- ja muotoilun toimialalla? Miten muuttovoittoisten alueiden käsityöhön ja muotoiluun liittyvät toiminnot eroavat valtakunnallisesta linjasta, vai eroavatko ne? 

Nykydokumentointi on osa museon perustyötä

Suomen käsityön museo on tutustunut 2000-luvulla eri alueella käsityöammattia harjoittavien käsityöläisten elämään: Saaristo- ja rannikkoalueen käsityöt 2002–2003, Ahvenanmaan käsityöläisyys 2004, Poron jäljillä -hanke 2005–2007, sekä Käsityö yhdistää – Käsityön juhlavuosi ja alueelliset Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset 2011–2013-hankkeissa. Näiden projektien myötä on toteutettu verkkonäyttelyitä samalla kun museon kokoelmiin on kerätty aineistoa. Erityisesti valokuva- ja arkistokokoelmat ovat karttuneet. Esinekokoelmiin on koottu aineistoa lähinnä esimerkinomaisesti. 

Suomen käsityön museo tekee aktiivista yhteistyötä mm. Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden kanssa nykydokumentoinnin laajalla kentällä. Yhteistyössä opiskelijoiden ja museon vapaaehtoisten Museokumppanien kanssa toteutettujen nykydokumentointien tiivistelmät ovat saatavissa verkossa http://museonayttely.fi/nykytallennus

Lisätietoja

Seija Hahl, amanuenssi, Suomen käsityön museo
p. 050 311 8886, seija.hahl [at] jyvaskyla.fi