Sopiva sisämaan kaupungin paikaksi – miten Jyväskylän kaupunki syntyi

Historiaan on jäänyt merkintä seudun ensimmäisestä nimeltä tunnetusta asukkaasta. Hän oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan asiakirjoissa vuonna 1506 ja hänen talonsa sijaitsi Äijälänjoen suussa.

Vuonna 1539 Jyväskylän ympäristössä oli 7 taloa: Kekkola, Kuokkala, Äijälä, Mattila ja Tourula sekä Mankola ja Rutala Palokassa. Talojen lukumäärä lisääntyi tasaisesti niin, että kaupungin perustamisen aikoihin Jyväskylän kylä oli Laukaan emäpitäjän suurin kylä. Tiloja oli tuolloin jo 40.

Kaupungin perustamishanke käynnistyi toden teolla vuonna 1821. Monien vaiheiden ja maanlunastuskiistojen jälkeen Jyväskylän kaupunki vihdoin perustettiin maaliskuussa 1837. Jo aikaisemmin Jyväskylä oli eri yhteyksissä mainittu sopivaksi sisämaan kaupungin paikaksi.

Kuva

"Kaupunki oli siis perustettu, mutta asukkaita puuttui kuin muinaisesta Roomasta".

Tämä historioitsijan toteamus piti hyvin paikkansa, sillä kaupungin alueella oli vain pari taloa, muutama torppa ja markkinapaikka, ja nekin kaikki jäivät uuden ruutuasemakaavan alle.

Asukkaiden valitseminen oli järjestysoikeuden tehtävä. Ensimmäisessä kokouksessaan joulukuussa 1837 se myönsi porvarioikeudet 9 henkilölle. Seuraavana vuonna oikeudet sai 22 porvaria ja jokunen työmies. Vuoden 1838 lopussa Jyväskylässä asui 189 henkilöä.

Kaupungin rakentaminen alkoi heti, kun asemakaavan kadut ja korttelit oli mitattu maastoon. Tontit myytiin huutokaupalla. Kalleimmat tontit sijoittuivat läpikulkuväylänä toimineen Kauppakadun varrelle ja niiden ostajina olivat luonnollisesti kauppiaat. Asemakaava-alueen reunoille oli varattu pienempiä tontteja vähävaraisempaa väestöä varten. Kaikki 143 tonttia oli myyty vuoteen 1863 mennessä.

Nuoren kaupungin alkuvuosikymmenet kuluivat vilkkaan rakentamisen ohella oman hallinnon järjestelemisessä. Päämääränä oli itsenäinen ja täysivaltainen kaupunki, Keski-Suomen keskus.

Kuva

1880-luvulle tultaessa Jyväskylä täytti jo kaikki kaupungin tunnusmerkit. "Itsevapaan" kaupungin symboleiksi rakennettiin useita julkisia rakennuksia. Kaupunginkirkko oli seurakunnallisen itsenäisyyden merkki ja punatiilinen seminaarin rakennusryhmä ilmoitti kouluelämän vakiinnuttaneen paikkansa kaupungissa.

Jyväskylää ei pidetty erityisenä teollisuuskaupunkina, vaikka 1800-luvun loppupuoli olikin Suomessa teollisuuden läpimurtoaikaa.

Kansan sivistystä suomen kielellä, Alvar Aaltoa ja pesäpalloa

Jyväskylän tärkeimmiksi askeliksi osoittautuivat koulujen perustamiset 1850- ja 1860-luvulla, jolloin Jyväskylään perustetiin Suomen ensimmäiset suomenkieliset oppilaitokset: lyseo, seminaari ja tyttökoulu.

Kouluolojen kehittämiseen liittyi Jyväskylässä alusta asti piirre, joka muilta kaupungeilta puuttui: suomenkielisyys. Se oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildtin sitkeän työskentelyn ansiota.

Jyväskylän maine suomenkielisenä koulukaupunkina vähitellen vakiintui ja se tunnettiin kaikkialla Suomessa.

Urheilun ja kulttuurin alueelle Jyväskylä toi kaksi käsitettä: Alvar Aalto ja pesäpallo. Lyseon oppilas Alvar Aalto perusti vastavalmistuneena arkkitehtina ensimmäisen toimistonsa kotikaupunkiinsa syksyllä 1923. Kaupungissa ja sen lähialueilla sijaitsee kaikkiaan 29 Aallon suunnittelemaa kohdetta. Jyväskylää sanotaankin myös Alvar Aallon kaupungiksi.

Suomalaisen urheilun ja liikuntakasvatuksen uranuurtaja Lauri "Tahko" Pihkala kehitti pesäpalloa, Suomen kansallispeliä, 1920-luvun alussa. Pesäpallon syntyyn johtaneet kokeet Pihkala aloitti syyskuussa 1920 Jyväskylän lyseossa. Pitkäpallo vaihtui pesäpalloon kaudella 1922.

Jyväskylän urheilukaupungin mainetta on lisännyt maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta ja siihen liittyvät tutkimuslaitokset.

Jyväskylästä Suomen 7. suurin kaupunki

Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistettiin vuoden 2009 alusta lähtien Jyväskylän kaupungiksi. Samalla kaupungin pinta-ala yli kymmenkertaistui 1 466 km²:iin ja asukasluku nousi 130 000:een. Jyväskylästä tuli Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki.

Uusia taajamia olivat voimakkaan teollisuushistorian omaava Vaajakoski, lentokentästään, Ilmavoimien pääesikunnasta ja varuskunnasta tunnettu Tikkakoski sekä Jyväskylän maalaiskunnan entinen päätaajama Palokka.

Korpilahden kirkonkylän lisäksi muutama pienempi taajama, kuten Kuohu, Vesanka ja Tikkala toivat maaseudun kylämaisemaa osaksi kaupunkia. Yhdistymisen jälkeen lähes puolet Suomen toiseksi suurimmasta järvestä Päijänteestä on Jyväskylän kaupungin rajojen sisällä.

Suomen Ateena ja monia muita luonnehdintoja

Suomen Ateenana tunnettu Jyväskylä on saanut vuosien saatossa useita luonnehdintoja. Teollisuuskaupungiksi se oli jo muuttunut ennen sotia. Kulttuurikaupunkina Jyväskylä alkoi saada lisää uskottavuutta sen jälkeen, kun ensimmäiset Jyväskylän Kesäksi nimetyt kulttuuripäivät pidettiin vuonna 1955.

Modernista arkkitehtuurista tuli Jyväskylälle uusi kansainvälinen valttikortti, kun arkkitehti Alvar Aallon korkeakoulurakennukset, muun muassa päärakennus, harjoituskoulu, kirjasto ja uimahalli sekä Säynätsalon kunnantalo valmistuivat 1950-luvulla.

Väkiluku kasvoi eikä palvelu- ja kauppakaupungin tittelikään ollut kaukaa haettu, ja tapahtumien lisääntyessä Jyväskylästä tuli myös merkittävä matkailukaupunki. Jyväskylän suosio perustuu hyvän sijainnin lisäksi museoiden, teattereiden, orkestereiden ja kuorojen sekä tapahtumien monipuolisuuteen.

2000-luvulla Jyväskylä on saanut näkyvyyttä myös Valon kaupunkina. Valon kaupunki -kehittämishankkeella Jyväskylästä on luotu Suomen ykköskaupunki taajamavalaistuksen kehittäjänä. Vuonna 2012 Jyväskylässä on yli 70 valaistuskohdetta luomassa viihtyisää ja turvallista elinympäristöä – vuonna 2021 niitä on jo yli 100.

Jyväskylä tunnetaan myös liikuntapääkaupunkina sekä opiskelijakaupunkina.

Lähteet ja suorat lainaukset

Jussi Jäppinen – Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen museo
Markkinapaikasta mainio kaupunki - Lyhyt johdatus Jyväskylän historiaan

Jyväskylä 175 vuotta -esittelyvideo: Kauppapaikasta 1837 mainio kaupunki

Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 - Marja Kokko

Alussa oli Tahko - ja Henki

Kuva

Kirjaa voi ostaa Keski-Suomen museosta.