Hyppää pääsisältöön

3.10.2024

Kuva
Tilda Ulvon pirtanauhalla kutomia punavalkoisia sukkanauhoja vuosilta 1880-1900 kasassa valkoisella pöydällä. Kuva: Sara Lundèn. Kuva Sara Lunden
Tilda ja teknologia -näyttely Suomen kansallispukukeskuksen näyttelytila Kujalla kertoo nauhakutoja Tilda Ulvon nauhakudontataidosta ja pirtanauhatekniikalla toteutetuista poimintakuvioista.

 Näyttelyssä esiteltävät, Tilda Ulvon kutomat nauhat ovat lainassa Tampereen historiallisten museoiden kokoelmista. Näyttelyn on koonnut TaM, muotoilija Sara Lundén. Näyttely on esillä 18.10.2024‒30.3.2025.

Tilda Ulvo (1862–1956) syntyi Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja asui perheen perustettuaan Soinin eteläpuolella Ulvossa. Tilda eli tavallista mökkiläisen elämää ja arkea, mutta tituleerasi itseään rohkeasti nauhakutojaksi. Häneltä on säilynyt laaja 58 pirtanauhan kokoelma, mikä on yksittäiseltä nauhankutojalta tallennettuna poikkeuksellisen mittava. Näyttelyssä on esillä kokoelmasta kaksikymmentä nauhaa.

Tilda Ulvon suunnittelemat ja kutomat nauhat ovat Tampereen historiallisten museoiden tekstiilikokoelmissa säilytettävää aineistoa. Nauhat on talletettu museokokoelmiin stipendiaattikerääjä Verner Salovirran (1883–1936) toimesta vuonna 1914 tai 1915. Tildan nauhakudontataidosta kertova aineisto on laajuudessaan erinomainen esimerkki työvälineen haltuunottamisesta, tekijän osaamisen kehittymisestä ja intohimosta taitamaansa tekniikkaa kohtaan.

Tilda oli hyvin taitava kuvioiden varioija. Hän kutoi pirtanauhatekniikalla perinteisten ässänväärien ja lohenpyrstöjen lisäksi omia kuviomalleja ja kehitti nauhojen teknisiä yksityiskohtia.

Pirtanauhojen kuviot Tilda poimi nauhaloimen kuviolangoista. Kudontapuolen kuviota poimiessa myös nauhan kääntöpuolelle muodostuu kuvio - kudontapuolen punaiset kuvioalueet ovat kääntöpuolella valkoisia ja valkoiset alueet punaisia. Käyttötarkoitukseltaan Tildan kutomansa nauhat olivat sukkanauhoja, ja hän suunnitteli poimimansa kuviot niin, että nauhat olivat molemmilta puolilta käytettäviä.

Tildan käyttämästä kudontavälineestä ei ole muistiinmerkittyä tietoa, mutta nauhoista löytyneistä muutamista poimintavirheistä pystyy päättelemään, että hänellä on ollut käytössä seitsemän kuviolangan nauhapirta. Tilda on ollut luova ja rohkea nauhakutoja ja hallinnut työvälineensä suvereenisti. Hänen matemaattisuutensa ja kekseliäisyytensä näkyy siinä, miten hän on kehitellyt kansanomaisia kuvioaiheita eteenpäin ja toteuttanut omia kuvioaiheita. Kansanomaiset kuvioaiheet ovat usein symmetrisiä ja nauhan keskilinjaan nähden peilautuvia. Tilda varioi kuvioaiheita, kasvatti mallikerran pituutta ja kehitti kuvioita epäsymmetriseen suuntaan.

Tilda ja teknologia – sukkanauhoja seitsemällä kuviolangalla

Näyttely Suomen käsityön museon Kujalla 18.10.2024‒30.3.2025. 

Suomen käsityön museo
Kauppakatu 25, Jyväskylä
Avoinna ti-su klo 11-18.