Jyväskylän museoissa tasainen kävijävuosi 2024

Suomen Ilmavoimamuseo kasvatti edelleen kävijälukuaan, ja ensimmäistä kokonaista vuottaan auki ollut Aalto2-museokeskus veti yleisöä. Osaltaan kävijälukuihin vaikutti ilmaisten perjantaiden poistuminen vuoden alusta 2024, sekä säästöjen vuoksi supistunut tapahtumatoiminta. Museokortti kasvatti edelleen suosiotaan jokaisessa museossa.

  - Museot saavuttavat hurjan hyviä kävijämääriä huolimatta siitä, että koko valtakunnan tasolla kulttuuriin kohdistuu raskaita leikkauksia. On hienoa, että ihmiset edelleen ovat löytäneet museoiden sisällöt ja ammentavat niistä hyvinvointia. Kulttuuri on osa suomalaisten huoltovarmuutta ja se näkyy museoidenkin vahvoissa kävijämäärissä. Hienoja onnistumisia ovat varsinkin Aalto2-museokeskuksen upea kävijämäärä, sekä Ilmavoimamuseon kävijäennätys jälleen tänäkin vuonna, iloitsee museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta.

  - Erityisen tärkeitä kävijöitä kaikille museoille ovat koululais- ja päiväkotiryhmät, jotka edelleen ovat päässeet osallistumaan kulttuuriin osana koulujen kulttuurikasvatusta. Kulttuurikompassin käynnit ovat usealle lapselle ja nuorelle ainoa mahdollisuus kokea kulttuuria. Kulttuurin kokeminen ja osallistuminen ovat perusoikeuksia, josta haluamme jatkossakin pitää kiinni, Melaranta jatkaa. 

Kävijämäärien taustaa

Jyväskylän taidemuseossa ja Grafiikka- ja valokuvauskeskus Ratamossa kävijöitä oli 45 524 (edellisvuonna 60 628). Muutokseen vaikuttivat paitsi edellisvuoden yleisömagneettinäyttely Überhund, myös perjantain ilmaisesta sisäänpääsystä luopuminen sekä omien ja kumppaneiden kanssa toteutetun tapahtumatuotannon leikkaaminen osana kaupungin talouden sopeuttamista.

Taidemuseon näyttelyissä ja tapahtumissa vieraili 38 190 henkilöä (edellisvuonna 52 094). Jo edellisvuonna avautuneet Elina Brotherus – Aika ja gallerianäyttely Wilho Sjöström – Syksystä kesään olivat avoinna 4.2. saakka ja tavoittivat alkutalvena 2 844 kävijää. Kevätkaudella Annu Vertanen – Huokoinen matriisi ja gallerianäyttely Virrassa – In the Current tavoittivat 6 985 kävijää. Kesäkaudella museossa vieraili Eetu Huhtanen – Divided Into Two Equal Parts ja Nykyisyys – In the Current -näyttelyissä 10 497 kävijää. Syyskaudella Anu Tuominen – TAVARATALO ja gallerianäyttely KEHONA tavoittivat 17 864 kävijää. Asiakaspalautteessa Anu Tuomisen näyttelyn koettiin olevan syksyn väripilkku ja perheille sekä lapsille suunnattua KEHONA näyttelyä kiitettiin kosketeltavista teoksista. Syyskauden kävijämäärässä ovat mukana Valon kaupungin sekä Jouluisen taidebasaarin kävijät (2 783 ja 2 765).

Taidemuseossa maksavien asiakkaiden määrä oli 13 509 (edellisvuonna 12 646), joista Museokortti-asiakkaita oli 10 043 (edellisvuonna 8 481). Taidemuseo huomioi palveluissaan erityisesti lapset ja nuoret, mikä näkyi myös Taidetila Ilmiössä, johon toteutettiin Jyväskylän yliopiston eri tiedekuntien kanssa yhteistyössä pedagogiset näyttelyt Maapallo pelissä, jonka teemana oli kestävä kehitys ja tekoäly, sekä toiminnallinen Vinksahtanut arki.

Ilmaiskävijöissä suurimmat ryhmät olivat alle 24-vuotiaat, joita museossa vieraili oppilaitos- ja päiväkotiryhmissä 5 749 ja yksittäin 3 969 kävijää, ilmaistapahtumiin osallistuneet 7 345 sekä muut ilmaiskävijät 1 992 (mm. kuvataide- ja museoaineiden opiskelijat, opettajankoulutuslaitosten opiskelijat kuvataiteilijaliittojen ja kuvataideseurojen jäsenet, kulttuuriluotsit ja luotsatut ryhmät, kaupungin ja yhdistysten kuntoutustoiminnan ja kotouttamistoiminnan ryhmät).

Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamon kokonaiskävijämäärä oli vuoden 2024 aikana 7 334 henkilöä (edellisvuonna 8 534), joista pajakäyntejä oli noin 1 950 (edellisvuonna 2 000) ja näyttelykävijöitä 5 384 (edellisvuonna 6 543). Eniten kävijöitä sai syksyllä Minna Karhusen Kasvun paikka ja Jussi Lautun In/visibility valokuvanäyttelyt (620 kävijää). Kävijämäärän muutokseen vaikutti mm. edellisvuoden suosikkinäyttelyt Jenny Albrecht & Samuli Arkko: Suuri persenäyttely ja Kari Paajanen: Leikin loppu 1 385 kävijällään.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseossa (Avoimen tiedon keskus) ja sen järjestämissä näyttelyissä vieraili vuonna 2024 yhteensä 36 067 kävijää (edellisvuonna 36 100 kävijää). Tiedemuseon kohteisiin, Luontomuseoon ja Näyttelykeskus Soihtuun, on ollut vuodesta 2014 lähtien kaikille vapaa sisäänpääsy. Tiedemuseo järjesti näyttelyitä myös yliopiston kirjasto Lähteessä.

Luontomuseossa vuonna 2024 vieraili 32 677 kävijää (edellisvuonna 30 799 kävijää). Perintönä ympäristö -perusnäyttelyn lisäksi kävijöitä kiinnostivat vaihtuvat näyttelyt. Lapsia innostivat etenkin Liidossa-näyttelyn liito-oravat, ja aikuisia houkutteli jo perinteeksi muodostunut Vuoden luontokuvat -näyttely. Museon tapahtumien kohokohtana oli Luontomuseossa 2. kerran järjestetty koko perheen halloween-tapahtuma, joka keräsi paikalle 117 kävijää.

Näyttelykeskus Soihdussa ja Tiedemuseon järjestämissä kampusopastuksissa vieraili 3 390 kävijää (edellisvuonna 2 915 kävijää). Soihdussa kävijät pääsivät tutustumaan Oi kuvatuksia ja mielijuohteita -perusnäyttelyyn, Tissarin taidekokoelmaan sekä Soppi-kiertonäyttelyyn. Soihdun Kipinä-galleriaan lapsia houkutteli Lastenleikkiä-työpaja, jossa pääsi leikkimään Juho Jussilan leikkikalutehtaan puuleluilla. Kampusopastuksia pidettiin 41 kpl, ja niihin osallistui yhteensä huimat 749 henkilöä.

Lähteessä järjestettiin kaksi posterinäyttelyä: Unelma Petsamosta sekä Liikettä rajoilla — lähihistorian näkökulmia. Ahti Rytkösen 125-vuotispäivää sekä Juho Jussilan 150-vuotispäivää juhlistettiin Lähteen vitriininäyttelyissä.

Lisäksi tiedemuseon kasvitieteellisessä puutarhassa järjestettiin 11 puutarhakierrosta, joihin osallistui yhteensä 170 henkilöä. Puutarhan muissa tapahtumissa vieraili 50 osallistujaa.

Aalto2-museokeskus tarjosi vuonna 2024 monipuolisia ja kiinnostavia näyttelyitä sekä tapahtumia, jotka houkuttelivat laajan yleisön niin kotimaisia kuin ulkomaisia kävijöitä. Kokonaisuudessaan museokeskuksessa vieraili vuoden aikana 52 913 kävijää. Kansainvälisten vieraiden osuus kokonaiskävijöistä oli 8 067. Eniten turisteja saapui Saksasta, Japanista, Ranskasta, Ruotsista, Italiasta, Espanjasta ja USA:sta.  

Vuoden aikana Aalto2:ssa järjestettiin yhteensä 13 näyttelyä. Kesän päänäyttely The Pool oli yksi vuoden kohokohdista, keräten täysin uusia kohderyhmiä skeitti- ja rap-teemoillaan. Näyttely kiinnosti erityisesti nuoria miehiä ja herätti laajaa huomiota niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä mediassa.  Näyttely toteutettiin tiiviissä yhteistyössä skeitti- ja rap-skenen kanssa, ja erityisesti Arto Saaren vaikuttavat valokuvat keräsivät suurta kiinnostusta sekä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Toinen merkittävä uutuus oli Vihreä Vetyvoima -näyttely, joka toteutettiin yhteistyössä Central Finland Mobility Foundationin (Cefmof) kanssa. Näyttely huipentui museokeskuksen pihaan syyskuun lopulla, kun Valon kaupunki -tapahtumassa jyväskyläisten sydämet valloitti viisimetrinen DUNDU-hahmo. DUNDU keräsi Ruusupuiston täyteen ihailijoita useana iltana.  

Aalto2 järjesti vuoden aikana yhteensä 51 tapahtumaa, jotka sisälsivät muun muassa työpajoja, luentoja, tapahtumapäiviä, musiikkia ja taidetta.  Lisäksi Aalto2-museokeskuksella järjestettiin useita kokouksia sekä yritysten iltatilaisuuksia ympäri vuoden. Vuosi 2024 oli Aalto2-museokeskukselle tapahtumarikas ja museokeskus jatkoi asemansa vakiinnuttamista kulttuurin, taiteen ja arkkitehtuurin monipuolisena pääkeskustelualustana.

Muuratsalon Koetalolla kesä 2024 oli vilkas, ja kävijöitä oli yhteensä 2 093. Kävijöistä 1 395 oli kansainvälisiä.

Keski-Suomen museon pikkumuseoissa ja Museokauppa Sparvinissa kävi vuoden 2024 aikana yhteensä 19 120 asiakasta. Toivolan vanhalla pihalla sijaitsevassa Keski-Suomen museon Käsityöläismuseon Kuparisepän talossa ja Museokauppa Sparvinissa vieraili vuonna 2024 yhteensä 17 551 kävijää. Alkuvuonna Käsityöläismuseo oli suljettu kunnostustöiden vuoksi huhtikuun alkuun saakka, mutta Museokauppa Sparvin palveli tuolloinkin asiakkaita normaalisti. Vilkkaan kesä- ja joulusesongin lisäksi suosittuja tapahtumapäiviä museossa olivat jokavuotiset Yläkaupungin Yö ja Valon kaupunki -tapahtumat. Käsityöläismuseon opastusten lisäksi maksutonta toimintaa oli tarjolla Sparvinin talon työpajoissa, jotka pyörivät ympäri vuoden vaihtuvin teemoin. Vuosi huipentui perinteiseen Toivolan vanhan pihan Joulupihaan, jonka aikana Käsityöläismuseossa ja Museokauppa Sparvinissa vieraili yhteensä huikeat 4 788 kävijää.

Heiskan taiteilijakoti oli avoinna kesällä 2024 2.7.–7.8. tiistaisin ja keskiviikkoisin. Kävijöitä oli yhteensä 262. Pienmäen talomuseo Hankasalmella oli avoinna 4.7.–10.8. torstaista lauantaihin, jonka lisäksi Hankasalmen koululaiset ja päiväkotilaiset pääsivät tutustumaan talomuseoon elokuussa. Yhteensä museossa vieraili kesän aikana 401 kävijää. Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella oli avoinna 27.6.–8.8. torstaisin ja kävijöitä oli kesän aikana yhteensä 252. Jyväskylän kunnallistekniikan museo Könkkölässä oli avoinna vain Könkkölän omien tapahtumapäivien aikaan ja kävijöitä museossa oli koko vuoden aikana yhteensä 654.

Suomen Ilmavoimamuseon kävijämäärä jatkoi kasvamistaan myös vuonna 2024. Kävijöitä oli yhteensä 32 459 (edellisvuonna 30 304), joista ilmaiskävijöitä 8 893. Kävijämäärä oli suurin sitten vuoden 1990. Museokortilla vierailtiin yhteensä 3 969 (edellisvuonna 2 740) kertaa. Kotimaan matkailijat ja etenkin lapsiperheet olivat kävijäryhmistä suurimmat. Perinteinen pienoismallitapahtuma ja lastentapahtumat olivat vuoden kävijävetonauloja. Myös Myrsky-hävittäjän entisöintiprojektin edistyminen kiinnosti yleisöä.

Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus kiinnostivat yleisöä myös vuonna 2024. Kävijöitä riitti vuoden aikana 41 449 (46 243 vuonna 2023). Ilmaisista perjantaista luopumisen jälkeen maksavien kävijöiden määrä ja varsinkin Museokorttia käyttävien määrä luonnollisesti kasvoi. Maksavia asiakkaita museossa kävi 15 772 (9 898 vuonna 2023), ja heistä Museokorttia vilautti 9 905 (6 268 vuonna 2023). Yksittäisiä turisteja vieraili museossa 1 761 (2 057 vuonna 2023).

Museossa kävijävirta pysyi tasaisena koko vuoden, mutta kesällä selvästi jälleen vilkastui. Heinäkuu oli museon vilkkain kuukausi 5 515 kävijällä (4543 kävijää v. 2023). Alkuvuoden päänäyttelyssä Kirjotut kannat vieraili 8 509 kävijää ja kevään päänäyttelyssä Ommeltuja sarjakuvia ‒ Hanneriina Moisseinen kävi 3 886. Kesän päänäyttely Jukka Rintala ‒ Unelmien matkassa kiinnosti 12 122 kävijää. Syksyn päänäyttelyssä Kuin rukous ‒ Helena Vaarin kirkkotekstiilejä vieraili 8 084 kiinnostunutta. Suomen kansallispukukeskuksen näyttelyssä Naisen kansallispuku Kaukolasta – puvun vaiheita vuosien varrelta vieraili 22 101.

Museon tapahtumatoiminta säilyi vilkkaana ja monipuolisena. Edelleen useita luentoja ja tapahtumia myös striimattiin, jotta osallistuminen olisi mahdollista ympäri Suomen. Suosituin tapahtuma oli edelleen perinteikäs Käsityöläisten joulutori 3 417 kävijällä, mutta myös Yläkaupungin Yö (866 kävijää) ja talvi- ja syysloman työpajat (154 + 156 kävijää) houkuttelivat yleisöä. Erityisesti myös muotitaiteilija Jukka Rintalan taiteilijatapaamiset kiinnostivat, ja niihin osallistui 475 kuulijaa. Kansallispuvun juhlapäivää seurasi paikan päällä 405 alan harrastajaa ja ammattilaista, ja netin välityksellä 143 kuulijaa.

Yksi merkittävä tapahtuma Suomen käsityön museon vuodessa oli pitkään palvelleiden perusnäyttelyiden sulkeutuminen elokuun 2024 jälkeen. Museo järjesti perusnäyttelyiden hautajaiset, joissa vieraili 356 kävijää. Uudet pysyvät näyttelyt avataan yleisölle kesäkuussa 2025.

Lisätietoja

Aalto2-museokeskus: Heidi Länsisalmi, toimitusjohtaja, [email protected]  
Jyväskylän taidemuseo: Leena Lokka, yli-intendentti, [email protected] 
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo: Helmi Suvisaari, asiakassihteeri, [email protected] 
Keski-Suomen museon pikkumuseot: Maria Kärkkäinen, museoassistentti, [email protected] 
Suomen käsityön museo: Sari Koskinen, viestinnän asiantuntija, [email protected] 
Suomen Ilmavoimamuseo: Susanna Vallius, museolehtori, [email protected]