Täysin uudistuneet pysyvät näyttelyt avautuvat Suomen käsityön museossa

Uusissa pysyvissä näyttelyissä tuodaan esiin kädentaitojen laaja kirjo, inspiraation ja materiaalivalintojen merkitys unohtamatta elävää kulttuuriperintöämme, katoavia taitoja tai käsityön hyvinvointia tuovia näkökulmia. Myös suomalaista kansallispukuperinnettä esittelevä näyttely voi yllättää kävijänsä, sillä kansallispuvutkaan eivät kehity tyhjiössä – mistä kaikkialta vaikutuksia on saatu, ja miten painokankaat voivat liittyä kansallispukuihin.  

Avajaispäivänä perjantaina 27.6. museoon on vapaa pääsy klo 11–18. Luvassa on museon asiantuntijoiden tietoiskuja niin näyttelyiden toteuttamisesta kuin näyttelyn kokoelmaesineistäkin. Klo 12 vuorossa on näyttelyiden avaajan puheenvuoro. 

Toisiaan täydentävät näyttelyt avaavat oven rikkaaseen suomalaiseen käsityön tarinaan. Kädentaidot ovat olennainen osa suomalaista kulttuuriperintöä. Onhan suomalainen koulukäsityöperinnekin maailman mittakaavassa ollut pioneeri. Näyttelyt herättävät myös pohtimaan taidon säilymistä sekä käsityön merkitystä nykymaailmassa. 

Museon edelliset pysyvät näyttelyt sulkeutuivat 30.8.2024 huiman 24 palvelusvuoden jälkeen.

  - Olemme halunneet kuulla asiakkaita ja käsityöalan toimijoita uusien perusnäyttelyiden suunnittelua varten. Toivomme, että näin olemme saaneet aikaiseksi erilaisia kävijöitä palvelevan kokonaisuuden. Innolla jo odotan uusien näyttelyiden avautumista, kertoo Suomen käsityön museon museonjohtaja Taina Rantala. 

Kädenjälki - Taidon kertomaa

Suomalainen käsityö ja sen tarinat heräävät eloon uudessa Kädenjälki – Taidon kertomaa -näyttelyssä. Se esittelee käsillä tekemisen perinnettä, joka on kulkenut sukupolvelta toiselle ja säilyttänyt asemansa suomalaisessa kulttuurissa. Näyttely tuo esiin, miten käsityöläisyys nivoutuu arkeen, juhlaan ja kulttuuri-identiteettiin. 

Näyttelyssä käsityön kokonaisvaltaisuus ja monimuotoisuus heräävät eloon. Käsityö alkaa ideasta, joka voi syntyä mistä tahansa – luonnosta, historiasta, taiteesta ja trendeistä. Materiaalit, kuten villa, puu, metalli ja savi, ovat keskiössä, ja näyttely kurkistaa myös tulevaisuuden materiaaleihin. Käsityötaito on osa kulttuuriperintöämme, ja näyttelyssä tuodaan esiin myös kädentaitojen vaalimista sekä tulevaisuuden käsityötaitoja. Myös kestävän käsityön kädenjälki ja ekologiset valinnat pohdituttavat. 

Näyttelyn kokoelmaesineisiin kietoutuu käsityön moniulotteisuus. Esimerkiksi vaatimattomassa kiskoituista päreistä valmistetussa esineessä näkyy useampi näyttelyssä esiin nouseva asia: kyseessä on tarve-esine, jonka valmistus vaatii taitoa ja materiaalituntemusta, ja jonka valmistustekniikka on päässyt elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Se on mainio esimerkki käsityötaidosta ja kestävyydestä. Harva esine on säilyttänyt käyttötarkoituksensa satoja vuosia, kuten pärekorit, mutta nykyään korien tekijät käyvät yhä harvemmiksi.  

Näyttely tarjoaa myös mahdollisuuden käytännön kokeiluihin ja aistimuksiin. Kokeilutilassa kävijä voi tutkia materiaaleja läheltä, kokeilla erilaisia käsityötekniikoita ja jättää oman jälkensä näyttelykokemukseen.

Ajaton perinne - Suomalainen kansallispuku

Suomen kansallispukukeskuksen uusi pysyvä näyttely Ajaton perinne – Suomalainen kansallispuku avaa oven kansallispukujen ja kansanomaisen käsityötaidon maailmaan. Kansallispuku on upea juhla-asu, joka yhdistää kansanperinteen ja korkeatasoisen käsityön. Näyttely esittelee pukujen historiaa, valmistuksen erikoistekniikoita sekä pukujen merkitystä osana suomalaista kulttuuriperintöä.

Kävijät pääsevät ihailemaan niin länsisuomalaisia kuin karjalaisiakin kansallispukuja ja tutustumaan niiden erikoispiirteisiin. Kansallispuvuissa näkyy 1700- ja 1800-lukujen talonpoikaisväestön juhlapukeutumisen loisto sekä alueelliset erot materiaaleissa, väreissä ja koristelussa. Puvun valmistaminen vaatii taitoa ja perehtymistä erilaisiin käsityötekniikoihin, kuten rekkokirjontaan ja tykkimyssyn kirjontaan, joita näyttely myös valottaa.

Ajaton perinne -näyttelyssä on esillä myös runsaasti painokankaita, joita on käytetty suomalaissa kansanpuvuissa runsaasti. Niistä tehtiin röijyjä, hameita, liivejä ja esiliinoja, jonka lisäksi ne olivat käytössä kaitaleina ja tilkkukoristeina. Tämä värikäs painokankaiden käyttö on siirretty kansallispukuihin, joissa on puuvillapalttinapohjalle painettuja alkuperäismallien mukaisia painokankaita. Monelle kansallispukuja tuntemattomalle painokankaiden käyttö kansallispuvuissa pääsee yllättämään, sillä ne liitetään usein paljon modernimpaan aikaan.