Suomalainen ja chileläinen puurakentaminen yhdistyy unenomaisiin asumuksiin pienoismallinäyttelyssä

Katutason näyttelyyn on vapaa pääsy, ja se on esillä 20.12.2025‒8.3.2026. 

Barrientos on rakentanut kolmiulotteisia ”kuvaelmia” vuosikymmenien ajan, ja näyttely esitteleekin läpileikkaavan valikoiman hänen tuotannostaan vuosilta 1989–2025. Vuosien saatossa teoksia on syntynyt kymmeniä. Barrentioksen pienoismallien ihastuttavat yksityiskohdat kumpuavat niin todellisista paikoista, kuin mielikuvituksen ja aiemmin nähdyn yhdistelmästäkin. 

  - Teokset yhdistävät alkuperäisen synnyinmaani Chilen ja pitkäaikaisen kotimaani Suomen puuarkkitehtuuria, ja pohtivat ympäristön vaikutusta asumisen kulttuuriin. Vaikka kyseiset maat sijaitsevat täysin eri puolilla maapalloa, niiden puuarkkitehtuurissa ja asumisen filosofiassa on paljon yhteistä. Myös Etelä-Chilen ja Suomen pohjoisten osien luonnossa on paljon yhtäläisyyksiä, vaikka alkuperäiset puulajit ovat eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla erilaisia, Ángel Barrientos kertoo. 

Puu materiaalina on ollut kautta aikojen asumisen tärkein peruste niin Suomessa kuin Chilessäkin. Puu on lämmin ja ystävällinen materiaali, jota niin olemme oppineet vuosisatoja sitten muotoilemaan ja käyttämään meitä palvelevalla tavalla. Lisäksi molemmissa maissa on alkuperäiskansoja, joiden suhde maahan ja myös kasvavaan puuhun on kunnioittava ja suojeleva. Sekä saamelaiset että Chilen eteläosissa asuva mapuche-kansa pitävät puita elävinä olentoina, joilla on oma luonteensa ja henkensä. Puut suojelevat meitä, jos me vain suojelemme puita.

  - Erityinen painopiste töissäni on Chilen eteläosassa sijaitsevan Chiloén saaren puuarkkitehtuuri, joka muistuttaa paljon Suomen saariston arkkitehtuuria. Chiloén kymmenien kirkkojen arkkitehtuurissa taas on paljon samaa kuin Karjalan kirkoissa. Chiloén puukirkot ovat Unescon maailmanperintölistalla. Täällä Suomessa olen tutkinut mm. Porvoon puisia makasiineja, joista aion vielä tehdä uusia kuvaelmia kokoelmaani. 

Lisätietoja
Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo, [email protected], p. 050 553 3880