Hyppää pääsisältöön

22.12.2025

Kuva
Nainen fantasia-asussa, päässään Routa Designin Päivättären kruunu. Kuva Kirsi Vahtera
Metsän kruunu -näyttely jatkaa Routa Designin suomalaiseen mytologiaan pohjautuvien näyttelyiden sarjaa. Teoskokonaisuudessa on mukana suomalaisen luonnon kauneudesta inspiroituneita veistoksia, kansanperinteen hengettäriä, metsien asukkaita sekä nuotiotarinoiden taikaa. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja se on esillä Suomen käsityön museon Ikkunagalleriassa 10.1.–15.3.2026.

Routa Designin takaa löytyy lahtelainen seppämestari, muotoilija Kirsi Vahtera, joka hyödyntää raudan olemusta ja vahvaa luonnetta ilmaisunsa välineenä. Perinteiset tekniikat ja työvälineet ovat lähimpänä hänen sydäntään niiden pitkän historian ja mytologiaan kietoutuneen tarinallisuuden vuoksi, mutta hän hyödyntää myös moderneja työstömenetelmiä. 

- Aikanaan tulta hallitseva nokikasvoinen henkilö oli se, joka pelasti tilanteissa, joissa työkalut tarvitsivat korjaamista tai huono hammas poistamista. Nykyään sepän työ ja asiakkaiden tarpeet ovat hieman toisenlaisia, Vahtera kertoo.

Näyttely käsittelee luontoa sekä myyttien, että nykypäivän luontosuhteen kautta. Näyttelyn teokset avaavat näkökulmia metsiemme eri kerroksiin niin fyysisten kuin tarinallisten elementtien kautta.   

- Vuosien saatossa Kalevala ja suomalainen mytologia ovat muodostuneet yhä merkittävämmiksi osiksi työskentelyäni. Sepän työ on hyvin monipuolinen ja perinteinen elämäntapa. Tilaustöiden ohella pyrin keskittymään luovaan työskentelyyn raudan ja metalliveistosten rouhealla äänellä. Koen tärkeäksi tuoda esille taontakulttuuria ja käsityöläisten valmistamaa teknisesti laadukasta taidetta sekä ylläpitää osaltani katoavaa perinnekäsityöläisten ammattitaitoa. Metallin työstäminen takomalla on elämyksellistä ja alkuvoimaista, Vahtera kuvailee. 

Vahtera haluaa nostaa töissään esille suomalaisen ihmisen sekä metsät haltioineen ja henkineen. Erityisesti hän nostaa esiin vahvan naisen, joka kannatteli voimallaan yhteisöä, teki ruumiillista työtä ja kohtasi ne valtavat surut ja vastoinkäymiset, joihin miehillä ei ollut voimaa. Naiset torjuivat pimeyttä. He olivat läsnä elämän alkamisen ja päättymisen hetkinä. He hoivasivat perhettä ja työskentelivät sitkeästi rinta rinnan miesten kanssa elannon hankkimiseksi perheelle. Heidän arvonsa yhteiskunnassa oli kiistaton, vailla keinotekoista tasa-arvoisuuden leimaa.  

- Muinoin tieto siirtyi eteenpäin opettamisen, runonlaulajien ja tarinoiden keinoin. Tosivon voivani teoksillani tarjota jotakin samankaltaista: herättää taiteen keinoin näkemään lämmön ja vahvuuden juurissamme. Herättää tarinat eloon. Koskettaa sitä uinuvaa arvostusta omaa perintöämme kohtaan, Vahtera avaa.


Lisätietoja
Kirsi Vahtera, [email protected], p. 050 342 9648
Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo, [email protected], p. 050 553 3880
Museon info, [email protected], p. 050 311 8884