7.1.2026
Jyväskylän museoissa riitti vilinää myös vuonna 2025
- Yhteisöt, yhteistyö ja yhteinen kehittäminen ovat olleet vuoden 2025 läpileikkaavia teemoja, jotka näkyvät myös museoiden kävijämäärissä. Tämä näkyy muun muassa taidemuseon erinomaisessa tuloksessa, joka on pitkälti yhteisöllisen Kotien taidetta-näyttelyn ansiota. Lisäksi Keski-Suomen museon pikkumuseoiden yhteinen kehittäminen näkyy hienosti kävijämäärissä. Yliopiston tiedemuseon vahva tulos kertoo osaltaan kansalaistieteen jalkautumisesta ja Aallon kulttuuriperinnön kiinnostavuudesta sanoo museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta.
- Kokonaiskävijämäärän kasvu museoissa on toki iloinen asia, mutta se ei mittaa kaikkea sitä työtä, mitä yleisötyö ja sen kehittäminen on. Kehittämistyö on pitkäjänteistä ja hidasta, tulokset näkyvät yleisölle usein vasta pitkällä aikavälillä.
| Museo | 2025 | 2024 | 2023 | 2022 |
| Aalto2-museokeskus | 50 379 | 52 913 | Aalto2-museokeskus 42 150 Keski-Suomen museo 1.1.–30.4. 11 671 | Keski-Suomen museo 28 200 |
| Grafiikka ja valokuvakeskus Ratamo | 7 373 | 7 334 | 8 534 | 6 917 |
| Jyväskylän taidemuseo | 43 281 | 38 190 | 52 094 | 38 767 |
| Jyväskylän yliopiston tiedemuseo | 39 400 | 36 067 | 36 100 | 35 172 |
| Keski-Suomen museon pikkumuseot | 22 603 | 19 120 | 20 597 | 22 045 |
| Suomen Ilmavoimamuseo | 32 764 | 32 459 | 30 304 | 25 511 |
| Suomen käsityön museo | 38 154 | 41 449 | 46 243 | 32 106 |
| yhteensä | 233 954 | 227 532 | 247 693 | 188 718 |
Kävijämääriä museoittain
Jyväskylän taidemuseossa ja Grafiikka- ja valokuvauskeskus Ratamossa kävijöitä oli yhteensä 50 654 (edellisvuonna 45 524).
Taidemuseon näyttelyissä ja tapahtumissa vieraili 43 281 henkilöä (edellisvuonna 38 190). Helmi-huhtikuussa Kotien taidetta ja Ajaton kauneus -näyttelyissä oli 12 376 kävijää. Kesänäyttelyt Kenen luonto – Yhteisillä poluilla ja Jonna Suurhasko – Dribble of Being tavoittivat 12 697 kävijää. 20.9. avautunut kansainvälisen Graphica Creativa -triennaalin 50-vuotisjuhlanäyttely oli tavoittanut vuoden loppuun mennessä 16 016 kävijää.
Kävijöitä riitti tasaisesti ympäri vuoden ja näyttelyt sekä tapahtumat saivat hyvää palautetta, mm. Ajaton kauneus puhutteli vanhalla taiteellaan, Graphica Creativa monipuolisella sisällöllään ja erinomaisella kuratoinnillaan. Keskisuomalaisten omia taideaarteita esitellyt Kotien taidetta toi yleensä rauhalliseen alkuvuoteen kävijäpiikin, kun tieto näyttelystä levisi viidakkorummun lailla kävijöiden keskuudessa.
Ilmaiskävijöistä suurin ryhmä oli lapset ja alle 24-vuotiaat nuoret, joita museossa vieraili oppilaitos- ja päiväkotiryhmissä sekä omatoimisesti 8 340.
Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamon kokonaiskävijämäärä oli 7 373 henkilöä (edellisvuonna 7 334), joista näyttelykävijöitä oli 5 573 (edellisvuonna 5 384) ja pajakävijöitä n. 1 800. Näyttelyistä kokoelmanäyttely Outi Heiskanen: Näkysilmä tavoitti eniten kävijöitä (856).
Jyväskylän yliopiston Tiedemuseossa (Avoimen tiedon keskus) ja sen järjestämissä näyttelyissä sekä tapahtumissa vieraili vuonna 2025 yhteensä huimat 39 400 kävijää (edellisvuonna 36 067 kävijää). Tiedemuseon kohteisiin, Luontomuseoon ja Näyttelykeskus Soihtuun, on ollut vuodesta 2014 lähtien kaikille vapaa sisäänpääsy. Tiedemuseo järjesti näyttelyitä myös yliopiston kirjasto Lähteessä.
Luontomuseossa vuonna 2025 vieraili 32 228 kävijää (edellisvuonna 32 677 kävijää). Perintönä ympäristö -perusnäyttelyn lisäksi kävijöitä kiinnostivat vaihtuvat näyttelyt. Piilotteleva palokärki -näyttelyssä varsin haasteellisista kohteista otetut laadukkaat kuvat tekivät vaikutuksen kävijöihin. Osana Jyväskylän laajempaa näyttelykokonaisuutta (Luontokesä 2025) Tutkijankammio 3.0 kertoi yleisesti kansalaistieteen tekemisestä, sen merkityksestä tutkimukselle sekä Digitaalisella kansalaistiedekeskuksella käynnissä olevista kansalaistiedehankkeista. Aikuisia houkutteli jo perinteeksi muodostunut Vuoden luontokuvat -näyttely. Museon tapahtumien kohokohtana oli Luontomuseossa 3. kerran järjestetty koko perheen halloween-tapahtuma.
Näyttelykeskus Soihdussa ja Tiedemuseon järjestämissä kampusopastuksissa vieraili 4 669 kävijää (edellisvuonna 3 390 kävijää). Soihdussa kävijät pääsivät tutustumaan Oi kuvatuksia ja mielijuohteita -perusnäyttelyyn ja Tissarin taidekokoelmaan. Soihdun Kipinä-galleriaan etenkin lapsia houkutteli Lastenleikkiä-työpaja, jossa pääsi leikkimään Juho Jussilan leikkikalutehtaan puuleluilla. Lisäksi Soihdussa juhlittiin 125-vuotiasta Tiedemuseota Opiskelijoiden kotiseutuesineet ennen ja nyt -näyttelyn voimin. Kampusopastuksia pidettiin 53 kpl, ja niihin osallistui yhteensä huimat 768 henkilöä.
Lähteessä järjestettiin kaksi erilaista näyttelyä. Osana Jyväskylän laajempaa näyttelykokonaisuutta (Luontokesä 2025) järjestettiin Luonto ystävänä -näyttely, joka keräsi arviolta 1 000 kävijää. Näyttelyn teosten kautta lapset pääsivät kuvaamaan omaa luontosuhdettaan. Lisäksi Jyväskylän Kesän kanssa yhteistyössä pidetyssä Jyväskylän Kesä 70-vuotta -näyttelyssä vieraili noin 230 kävijää.
Lisäksi tiedemuseon kasvitieteellisessä puutarhassa järjestettiin 15 puutarhakierrosta, joihin osallistui yhteensä 239 henkilöä. Puutarhan muissa tapahtumissa vieraili 107 osallistujaa.
Aalto2-museokeskus tarjosi vuonna 2025 monipuolista tarjontaa ja kiinnostavia näyttelyitä laajalle yleisölle kotimaisia ja ulkomaisia kävijöitä. Kokonaisuudessaan museokeskuksessa vieraili vuoden aikana 50 379 (52 913 vuonna 2024) kävijää. Kansainvälisten vieraiden osuus kokonaiskävijöistä oli jopa 18 % ja selkeässä kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten turisteja saapui Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Ruotsista ja Espanjasta. Japanilaisten kävijöiden osuus kasvoi niin ikään edelliseen vuoteen verrattuna.
Pysyvien näyttelyiden lisäksi Aalto2:ssa oli esillä yhteensä kymmenen vaihtuvaa näyttelyä. Erityistä huomiota suomalaisten kävijöiden keskuudessa keräsi kesän päänäyttely Rantasipi – Tarinoita korpihotellien maailmasta, joka herätti muistoja 1960–1980 -lukujen lomakylistä ja sai erittäin positiivista palautetta useilta museokävijöiltä. Toinen merkittävän huomion saanut näyttely oli Näkyvästi taustalla – Artekin piirustustoimisto 1936–2004, joka toi esille Artekissa työskennelleen suunnittelijajoukon yli 60 vuoden ajalta.
Aalto2-museokeskus toimi vuonna 2025 yhteistyö- ja tapahtumapaikkana monelle kokoukselle, perhejuhlalle ja yritystilaisuudelle. Iltatilaisuuksista isoimpia olivat vuoden 2025 Matkailufoorumi ja ensimmäistä kertaa järjestetyn MuseoFestin iltabileet Jytää ja iskelmää tahtiin.
Pidempiaikainen näyttely- ja tapahtumayhteistyö Vedyn maailma, kiinnosti vuonna 2025 erityisesti opiskelijaryhmiä ja yritysvieraita. Yhteistyö Central Finland Mobility Foundationin (Cefmof) kanssa Valon Kaupunki -tapahtumassa sekä osana Vetyvarikko-tapahtumakokonaisuutta Secto Rally Finlandin aikana olivat suuri yleisömenestys koko Ruusupuiston alueella.
Muuratsalon Koetalolla kesä 2025 oli siltahaasteista ja bussiryhmien puuttumisesta huolimatta vilkas. Opastetuille kierroksille osallistui yhteensä 2 221 kävijää, joista huikea 62 % oli kansainvälisiä vieraita.
Keski-Suomen museon pikkumuseoissa vuosi 2025 oli ennätyksellinen. Pelkästään Käsityöläismuseossa ja Museokauppa Sparvinissa kävi vuoden 2025 aikana enemmän ihmisiä kuin kaikissa pienmuseokohteissa yhteensä edellisvuonna ja Pienmäen talomuseon kävijämäärät yli kaksinkertaistuivat.
Toivolan vanhalla pihalla sijaitsevassa Keski-Suomen museon Käsityöläismuseon Kuparisepän talossa ja Museokauppa Sparvinissa vieraili vuonna 2025 huikeat 20 318 kävijää. Käsityöläismuseon opastusten lisäksi maksutonta toimintaa oli tarjolla Sparvinin talon työpajoissa, jotka pyörivät ympäri vuoden vaihtuvin teemoin.
Pienmäen talomuseo Hankasalmella oli avoinna 24.6.–9.8. tiistaista lauantaihin. Museossa järjestettiin myös suurta suosiota saavuttanut Kummituskierros syyskuun alussa. Lisäksi Hankasalmen koululaiset ja päiväkotilaiset pääsivät tutustumaan talomuseoon elokuussa. Yhteensä museossa vieraili vuoden aikana ennätykselliset 1 075 kävijää.
Heiskan taiteilijakodissa järjestettiin kesällä 2025 maksullisia opastettuja kierroksia 18.6.–28.8. keskiviikkoisin ja torstaisin. Lisäksi museossa järjestettiin avointen ovien päivät 13.6. ja 22.8. Kävijöitä oli yhteensä 472.
Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella oli avoinna 26.6.–7.8. torstaisin sekä elokuussa vaajakoskelaisille kouluryhmille. Kävijöitä museossa oli yhteensä 329.
Suomen Ilmavoimamuseo ja sen järjestämät tapahtumat kiinnostivat tasaisesti kävijöitä myös vuonna 2025. Kävijöiden määrä nousi hieman, ja oli yhteensä 32 764 (edellisvuonna 32 459), joista maksaneita kävijöitä oli 20 911. Museokortilla vierailtiin yhteensä 3 759 kertaa.
Kotimaan matkailijat ja etenkin lapsiperheet olivat kävijäryhmistä suurimmat. Perinteinen pienoismallitapahtuma ja lastentapahtumat olivat vuoden kävijävetonauloja.
Suomen käsityön museossa ja Suomen kansallispukukeskuksessa vieraili vuoden aikana 38 154 (41 449 vuonna 2024) kävijää. Kävijämäärään vaikutti uusien pysyvien näyttelyiden rakentaminen, jonka vuoksi koko pohjakerros oli suljettuna juhannukseen saakka, ja museon näyttely- sekä tapahtumatoimintaa supistettiin.
Alkuvuoden päänäyttelyssä Aistinvarainen ‒ Taiteilijat O vieraili 10 107 kävijää, jotka innostuivat kosketeltavista teoksista. Kesän päänäyttely Ryijy. Nyt. veti museoon 12 863 kävijää, ja herätti runsaasti keskustelua nykyryijyn olemuksesta. Syksyn päänäyttelyssä Pirinsininen ja muita värejä vieraili 8 027 muotoilija Markku Pirin urasta kiinnostunutta. Suomen kansallispukukeskuksen näyttelyssä Perinnettä yli rajojen vieraili 19 099 kävijää.
Museon tapahtumatoiminta säilyi monipuolisena, vaikka uusia pysyviä näyttelyitä rakennettiinkin. Useita tapahtumia myös striimattiin tai järjestettiin kokonaan verkossa, jotta osallistuminen olisi mahdollista ympäri Suomen. Suosituin tapahtuma oli edelleen perinteikäs Käsityöläisten joulutori, jossa palattiin vihdoin koronaa edeltäviin kävijämääriin, mutta myös Yläkaupungin Yö ja talvi- ja syysloman työpajat houkuttelivat yleisöä. Uusien pysyvien näyttelyiden Kädenjälki – Taidon kertomaa ja Ajaton perinne – Suomalainen kansallispuku avajaispäivä 27.6. houkutteli paikalle sadoittain yleisöä. Kansallispuvun juhlapäivää seurasi paikan päällä liki viisi sataa alan harrastajaa ja ammattilaista ympäri Suomen. Lisäksi muotoilija Markku Pirin taiteilijan näyttelykierrokset ja luennot kiinnostivat.
Lisätietoja
Aalto2-museokeskus: Heidi Länsisalmi, toimitusjohtaja, [email protected]
Jyväskylän taidemuseo: Leena Lokka, yli-intendentti, [email protected]
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo: Helmi Suvisaari, asiakassihteeri, [email protected]
Keski-Suomen museon pikkumuseot: Maria Kärkkäinen, museoassistentti, [email protected]
Suomen käsityön museo: Sari Koskinen, viestinnän asiantuntija, [email protected]
Suomen Ilmavoimamuseo: Susanna Vallius, näyttelyamanuenssi, [email protected]