Pirun puristama, tulevaisuuden muotoilema – Visakoivu loistaa Suomen käsityön museossa kesällä 2026

 25.4.–30.8.2026 esillä oleva näyttely tarkastelee visakoivua sekä perinteen kantajana että tulevaisuuden mahdollistajana.

Visakoivun kauniit kiharaiset kuviot tekevät jokaisesta palasta ainutlaatuisen – se on suomalaisen luonnon ja muotoilun supermateriaali. Samalla se on enemmän kuin koristeellinen puu, sillä siinä kohtaavat niin kansanperinne, taide, käsityö, muotoilu kuin tieteellinen tutkimuskin. Se on kertomus sitkeydestä, identiteetistä ja muodonmuutoksesta. Visakoivun poikkeuksellinen kuvio syntyy rungon kasvuhäiriöstä, joka tekee puusta tiheää, kovaa ja ilmeikästä. Se on haastava mutta palkitseva materiaali, joka pakottaa tekijän tarkkuuteen.

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely kuljettaa tämän kerroksellisen historian tähän päivään. Vuosisatojen perinteitä kantava materiaali avautuu täysin uusille urille ja saa kävijän katsomaan koivua aivan uudella tavalla. Näyttelyn sydän onkin visakoivun biologian ja käyttöhistorian ohella Aalto-yliopiston Puustudion opiskelijatöissä. Nuoret muotoilijat ovat antaneet visalle uuden elämän – suunnittelemalla ja valmistamalla 26 kalustetta ja esinettä, joissa yhdistyvät käsityö, taide, digitaalinen suunnittelu ja tuore näkemys puumuotoilusta.

- Visakoivu on ollut poikkeuksellisen pitkä näyttelyprojekti, joka alkoi käytännössä jo syksyllä  2018. Aikatauluun ovat vaikuttaneet museoiden sovittujen näyttelyohjelmien lisäksi mm. koronapandemia sekä Suomen Metsämuseo Luston ydinnäyttelyn uudistustyö. Pitkän valmisteluajan ansiosta näyttelyn yhteistyökumppanit, sisältö ja muoto ovat vuosien varrella saaneet rauhassa kypsyä ja jalostua, kertoo Suomen käsityön museon intendentti Mikko Oikari.

Näyttelyssä visakoivu toimii kokeilualustana: esillä on tutkimuksia viilutustavoista, värjäyksestä ja siitä, miten valo käyttäytyy visan eläväpintaisella pinnalla. Materiaalin ominaisuuksia testataan kalusteissa, valoelementeissä ja sisustusratkaisuissa, joissa visan kuvio ei ole pelkkä koriste vaan osa rakenteellista ja esteettistä kokonaisuutta.

Näyttelyssä on mukana myös esineitä Suomen käsityön museon, Suomen Metsämuseo Luston, Keski-Suomen museon ja Lottamuseon ja Pielisen museon kokoelmista. Ne edustavat visakoivun perinteistä ja käytännöllistä käyttöä: puukkojen kahvoja, astioita ja pienesineitä, joissa materiaalin lujuus ja sitkeys ovat olleet ratkaisevia. Visaan on liitetty vahvaa symboliikkaa, ja sana visa on merkinnyt sitkeyttä ja vaativuutta – jotakin, jossa on voimaa, jopa yliluonnollista.

Suomen käsityön museon yli kolmensadan visakoivuesineen kokoelmasta nostetaan esiin vehkalahtelaisen Ville Suikkasen (1885–1959) valmistamat visatuotteet, jotka ovat Kotiseutuliiton vuonna 1930 järjestämän matkamuistokilpailun satoa. Kilpailun kautta etsittiin visa- ja loimukoivuisia pienesineitä, joita kaivattiin lisääntyneen matkailun tarpeisiin. Esille pääsevät myös museon kokoelmiin vastikään lahjoitetut sorvaajamestari Juhani Saimovaaran visakoivuesineet. 

2000-luvulla visakoivu nousi uudelleen esiin taidepuuseppä ja sisustusarkkitehti Markku Kososen (1945–2010) ansiosta. Hän palautti visan suomalaisen muotoilun keskusteluun ja näki siinä ajattoman suomalaisuuden symbolin. Vuonna 2018 käynnistynyt Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ja Pro Puu ry:n Visan uusi tuleminen -hanke puolestaan pyrki lisäämään visan käyttöä teollisessa mittakaavassa ja vahvistamaan sen asemaa suomalaisen muotoilun keskeisenä materiaalina.

Uutta muotoilua edustavia visakoivutuotteita ovat tuotannostaan näyttelyyn lainanneet Aarniwood Watch Company Oy, Puuppolan Suksi Oy sekä SHT-tukku Oy. 

Näyttelyn kumppaneina ovat Suomen Metsämuseo Lusto, Suomen käsityön museo, Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pro Puu ry ja Visaseura ry. Näyttely on ollut esillä 2025–2026 Suomen Metsämuseo Lustossa hieman erilaisena kokonaisuutena.

Näyttelyssä mukana olevat Aalto-yliopiston Puustudion opiskelijat ja Pro Puu ry:n jäsenistön muotoilijat 

Daniela Ala-Keturi, Anna-Karoliina Boele, Cyrienne Buffet, Paul Flanders Laura Johansson, Ella Kankaanpää, Melissa Kara, Ilona Kiviniemi, Hanna Klie, Elze Kurtinaityte, Ville Lumme, Waltter Mahlberg, Nhung Pham, Sesilia Pirttimaa, Sandra Prami, Mooses Pöysti, Iiri Repo, Satu Riikonen Ben Braim, Harvey Shaw, Emma Sjöholm, Suvi Tamminen, Nora Thorbjørnsen, Annika Tuovinen, Vilma Vanhanen.

Tapio Anttila, Tobias Feuerbacher, Simo Heikkilä, Mikko Paakkanen, Karoliina Sahi, Markku Tonttila. 

Näyttelyn tuottamista ovat tukeneet: Keskitien säätiö, Askon Säätiö, Huonekalusäätiö, Koneen Säätiö, MTK Säätiö ja Puumiesten Ammattikasvatussäätiö.

Lisätietoja

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo, [email protected], p. 050 553 3880.
Reetta Karhunkorva, tutkimuspäällikkö, Suomen Metsämuseo Lusto, 050 328 9644, [email protected]