Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.
[ hauras silkki | puhdistus | säilytys | tuhohyönteiset ]
Ikääntyneet tekstiilit eivät enää kestä samanlaista käsittelyä kuin nykyaikaiset käyttötekstiilit, ja jo vaurioituneiden tekstiilien käsittelyssä on oltava hyvin varovainen, sillä rikkinäiset kankaat repeytyvät helposti lisää.
[ tahrat | värinkesto | vesipesu | säilytys ]
Kotiompelijan kannattaa yleensä ainakin yrittää pysäyttää ryijyssä olevien reikien ja repeämien kasvaminen. Sopivan värisellä ompelulangalla voi ommella parsien tai harsien vauriokohtia umpeen, mutta ompeleita ei saa kiristää niin, että ryijykankaan langat katkeavat. Pidemmälle menevät korjaukset on syytä antaa asiantuntijan tehtäväksi, sillä oikein käsiteltynä vaurioitunut esine on yleensä mahdollista pelastaa, mutta väärin korjattu esine voi olla peruuttamattomasti vahingoittunut.
Ryijyn paras ripustuspaikka kotona on mahdollisimman varjoisa seinä, sillä auringonpaiste tai kirkas päivänvalo vahingoittaa lankoja ja haalistaa värejä. Myös loistelamput ja halogeenilamput ovat erittäin haitallisia tekstiileille. Tavallisen hehkulampun valo on kaikkein turvallisinta. Valon aiheuttamat vauriot ovat peruuttamattomia, joten ennaltaehkäisy on parasta hoitoa.
Ryijyn paras säilytysympäristö on tavallisissa kotiolosuhteissa, siinä lämpötilassa ja ilmankosteudessa, jossa talon asukkaatkin viihtyvät. Ullakolla ja kellarissa säilytettävät tekstiilit vaurioituvat vuodenaikojen vaihtelun mukaan joko liian kuumassa tai liian kylmässä ja kosteassa. Homehtumisvaaran lisäksi tekstiileitä uhkaavat tuhohyönteiset, yleisimmin koit ja turkiskuoriaiset, joskus myös isommat tuholaiset kuten hiiret.
Ryijyjä on ripustettu seinälle jopa suoraan kankaan läpi hakatuilla isoilla nauloilla. Hieman tavanomaisempi vanha ripustustapa on kuitenkin ollut tekstiilin yläreunaan ommellut messinkirenkaat. Koko tekstiilin paino on renkaiden varassa, ja kukin rengas kiinnittyy vain yhden tai kahden loimilangan kohdalle, joten yksittäiset langat joutuvat kovalle rasitukselle. Näin on syntynyt vaurio, jossa ryijyn kulmat ja yläreuna on venynyt epätasaiseksi aaltoreunaksi ja renkaiden kohdille on revennyt reiät, jotka suurenevat kunnes koko yläreuna repeää irti.
[ imurointi | tuuletus | pesu | erityistapauksia ]
Tavallisessa puhtaassa huoneilmassa ryijy säilyy pitkään puhtaana, joten tekstiilin vuosihuolloksi riittää säännöllinen, mutta kevyt pintapuhdistus imuroimalla. Voimakkaampia puhdistusmenetelmiä, yleensä vesipesua, tarvitaan harvakseltaan, esimerkiksi 10 - 20 vuoden välein, jos vielä silloinkaan.
Konservaattorit mielellään neuvovat ja opastavat esineiden hoitoon ja säilytykseen liittyvissä kysymyksissä.
Esineen ei aina tarvitse olla vanha ollakseen arvokas ja tarvitakseen erityiskäsittelyä. Pieni kysymisen vaiva saattaa säästää monelta murheelta.
Museon toteuttamat pienimuotoiset salkkunäyttelyt ovat kiertäneet jo pitkään ympäri Suomea. Lainattavat muistelusalkut ovat osa museon vanhustyötä.
Salkkuja voivat lainata niin vapaaehtoiset kuin ammattilaisetkin eläkeläisryhmiin, keskustelukerhoihin ja vanhusten hoitotyön yksiköihin ympäri maata. Muistelusalkut sisältävät esineitä, joita voi kokea monin aistein.
Muistelusalkkuja varataan verkkolomakkeen kautta: www.lyyti.in/muistelusalkut
Vahva muotokieli yhdistää nicaragualaisen keramiikan ja kansainvälisesti tunnetun keramiikkataiteilija Heini Riitahuhdan.
Suomen käsityön museo lähettää säännöllisesti tiedotteita ja menovinkkejä näyttelyistään ja tapahtumistaan.
Jos haluat saada tiedotteet ja menovinkit myös omaan sähköpostiisi, lähetä aiheesta viestiä museon viestinnästä ja markkinoinnista vastaavalle.
Yhteydenotot
Sari Koskinen, viestinnän asiantuntija
p. 050 413 9051, sari.k.koskinen [at] jyvaskyla.fi
Suomen käsityön museon tietosuojalausekkeita on kaksi, toinen rekistereistä ja toinen kokoelmanhallintajärjestelmän yhteisrekisteristä.
Museopalveluiden tietosuojaseloste - asiakasrekisterit (pdf)
Saat ajankohtaista tietoa museon näyttelyistä ja tapahtumista suoraan Suomen käsityön museon uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi.
Uutiskirje lähetetään noin 12 kertaa vuodessa. Lisäksi saat kutsut näyttelyiden avajaisiin ja tietoa museon tapahtumista.
Osoitetietoja ei luovuteta museon ulkopuolelle. Voit tutustua museon tietosuojalausekkeeseen verkossa. Uutiskirjeen voi peruuttaa milloin vain.
Tekstiilikonservaattori on tekstiilimateriaalien asiantuntija, joka toimii työssään erilaisten tekstiilien, kuten ryijyjen, pukujen, kirkkotekstiilien, lippujen, pitsien ja etnografisten tekstiilien säilyttämiseksi. Tekstiilikonservaattorin työssä yhdistyy silmän ja käden koordinaatio sekä työn esteettinen lopputulos.
Suomen käsityön museon historia yltää pitkälle ja on monipolvinen. Museon nimi on vaihtunut useaan kertaan ja sijaintikin on vaihtunut Helsingistä Jyväskylään.
Käsityölle omistetun museon perustamispäätös saatiin Keisarilliselta Senaatilta 14.12.1888 ja määräraha käsityömuseon toimintaa varten myönnettiin vuodesta 1890 alkaen. Alkuperäinen museo toimi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa Taideteollisuusmuseon yhteydessä.
Vuosina 1908–1926 museo toimi Helsingissä nimellä Valtion kotiteollisuusmuseo, Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa.
Työkokeiluun? Työharjoittelu- tai siviilipalveluspaikka haussa?
Oletko kiinnostunut käsityöalasta tai museon toiminnasta? Tai etsitkö työkokeilu- tai harjoittelupaikkaa? Tarjoamme kiinnostavia ja luovia harjoittelupaikkoja eri alojen opiskelijoille.
Suomen käsityön museo on osa Jyväskylän kaupungin palveluita. Jyväskylän kaupunki ja siten myös Suomen käsityön museo vastaanottaa vain verkkolaskuja.
Suomen käsityön museon verkkolaskuosoite:
Verkkolaskuosoite / OVT-tunnus: 003701746664600
Verkkolaskuoperaattori CGI välittäjätunnus 003703575029
Jyväskylän kaupungin y-tunnus: 0174666-4
VAT-tunnus: FI01746664
Viite: Suomen käsityön museo
Huomioithan, että sähköpostitse toimitettu lasku ei ole verkkolasku.
Ennen vesipesua värien irtoaminen tutkitaan vedellä ja pesuliuoksella. Vanhojen tekstiilien väriaineet voivat olla yllätyksellisiä. Myös tekstiilin ja pesuveden pH-arvolla eli happamuudella tai emäksisyydellä saattaa olla vaikutusta tekstiilin värien pesunkestoon.
Tekstiileitä ei tulisi säilyttää likaisina. Tahrat on helpointa poistaa heti tuoreeltaan, kun vielä tiedetään, mikä aine tahran on aiheuttanut. Erilaisille tahroille on niihin parhaiten tepsivät aineet ja menetelmät, joista kerrotaan mm. kodinhoito-oppaissa. Tahranpoistoaineita käytettäessä on huolehdittava hyvästä tuuletuksesta ja aineita on käytettävä huolellisesti ja varoen.
Vanhojen tekstiilien materiaalina on yleensä joku neljästä luonnonkuidusta: silkki, pellava, puuvilla, villa. Näiden ohella on varhaisia tekokuituja, esimerkiksi silla, joiden kestävyys ja käyttöominaisuudet ovat melko huonoja. Uudemmissa tekstiileissä on myös nykyaikaisia synteettisiä kuituja, joiden ominaisuudet poikkeavat luonnonkuiduista huomattavasti. Myös erilaiset lankojen ja kankaiden viimeistysmenetelmät vaikuttavat tekstiilien ominaisuuksiin.
Konservaattorit mielellään neuvovat ja opastavat esineiden hoitoon ja säilytykseen liittyvissä kysymyksissä.
Esineen ei aina tarvitse olla vanha ollakseen arvokas ja tarvitakseen erityiskäsittelyä. Pieni kysymisen vaiva saattaa säästää monelta murheelta.
"Esineet ovat osa maailman muistia!"
Konservointikeskuksesta saat neuvoja ja ohjeita arvokkaiden ja rakkaiden tekstiilien säilyttämiseen. Konservointikeskus palvelee niin yksityisiä ihmisiä kuin museoita, eri laitoksia ja yhteisöjä. Konservaattorit neuvovat ja opastavat mielellään esineiden hoitoon ja säilytykseen liittyvissä kysymyksissä.
Kysy asiantuntijalta – kysy konservaattorilta!
Suomen käsityön museossa vaihtuu vuosittain niin päänäyttelyt kuin pienemmätkin gallerianäyttelyt useaan kertaan.
Klikkaa vuotta, jonka näyttelyitä haluat selata.
Suomen kansallispukukeskuksen asiantuntijaelimenä toimii kansallispukuraati, joka koostuu kansallispukukulttuuriin perehtyneistä asiantuntijoista. Raadissa on 12 jäsentä. Raatiin kuuluvilla on laaja tietämys kansan- ja kansallispuvuista sekä pukuhistorian että valmistamisen osalta. Tehtävänä on hoitaa ja selvittää pukuihin ja pukukulttuuriin liittyviä ja esille tulevia kysymyksiä.
Kansallispukuraadin tehtäviin kuuluu:
