Vuoden käsityöläinen -valinnat 2008–2017
Vuosittain Taidon päivänä Suomen käsityön museo valitsi Vuoden käsityöläisen vuosina 2008–2017. Valinnalla tuotiin esille tämän päivän käsityöläisyyttä tai lähestyttiin käsityön taitajien osaamista uudesta näkökulmasta. Vuoden käsityöläisen tuotteita oli nähtävillä museon perusnäyttelyssä Käsityössä elämän tuntu edustamassa tämän päivän käsityöläisyyttä aina seuraavan käsityöläisen valintaan saakka. Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijat tallensivat vuosittain haastatteluin ja kuvaamalla Vuoden käsityöläisen toimintaa osaksi museon kokoelmia.
Koska käsityön rajat muuttuvat alati, päätettiin vuoden käsityöläisen valinnasta luopua vuoden 2017 jälkeen. Myös monet muut tahot valitsevat vuoden käsityöläisen. Tulevina vuosina museo nostaa esiin kokoelmista perinteisiä käsityötekniikoita. Tällä valinnalle museo tukee Taitoliiton Vuoden käsityötekniikka valintaa.
Vuoden käsityöläisiksi valitut vuoden mukaan
2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008
Vuoden käsityöläinen 2017
Vuoden 2017 käsityöläiseksi valittiin kansallispukuvalmistajan Soja Murto. Kotkassa syntynyt ja Imatralla toimiva kansallispukuvalmistaja Soja Murto on kasvanut kansallispukujen keskellä. Hänen vanhempansa ovat innokkaina kansantanssijoina valmistaneet kansallispukuja esiintymisasuiksi tanssijoille ja myös opettaneet pukujen valmistusta muille eri puolilla Suomea. Tärkeimpänä oppiäitinään Soja pitää äitiään Tuula Tanttula-Murtoa, joka ompeli ja kirjoi kansallispukuja työkseen 40 vuotta. Isältään hän on oppinut kankaankudonnan rytmin. Vuonna 2001 hän perusti oman yrityksen T:mi Soja Murto. Soja kutoo tilauksesta kansallispukujen kankaita ja -nauhoja, ompelee ja kirjoo kansallispukujen osia museoissa olevien esikuvien mukaan. Kansallispukujen valmistajan työskentelyä ohjaavat museoissa olevat kansannaisten ja miesten käyttämät juhlavaatteet, jotka ovat kansallispukujen esikuvia.
Vuoden käsityöläinen 2016
Vuoden 2016 käsityöläiseksi valittiin kengänkorjaaja Juho Erving. Suomen käsityön museo halusi nostaa esille korjauskäsityöläisen. Joitakin vuosikymmeniä sitten oli itsestään selvää, että esineet tehtiin kestävistä materiaaleista, niitä huollettiin ja korjattiin aina uudelleen ja uudelleen. Nyt Vintagekenkien korjaaja tarvitsee käytettyjen materiaalien ja vanhojen työtapojen ymmärrystä, jotta hyvin sisään ajetuista kengistä saadaan tänä päivänä toimivat menopelit. Tavallisesti suutarintyö koostuu kenkien kantalappujen vaihtamisesta, saumojen tikkaamisesta, vetoketjujen vaihtamisesta, avainten tekemisestä ja kenkien hoitotarvikkeiden myynnistä. Suutari Erving on erikoistunut tekemään vintagekenkien korjauksia ja suuritöisiä pohjauksia eli vaihtamaan kenkiin kokonaan uudet pohjat.
Vuoden käsityöläinen 2015
Vuoden 2015 käsityöläiseksi valittiin mediataiteilija Matti Niinimäki. Niinimäki edustaa maker-kulttuuria, johon kuuluu olemassa olevien esineiden korjaaminen, kokeellisten valmistustapojen kuten 3d-tulostuksen käyttäminen, yhteisöllisyys, tee se itse -asenne sekä kaikenlainen luova teknologian käyttö. Niinimäki työskentelee pääasiassa vuorovaikutteisten taideteosten parissa. Teoksissaan hän yhdistelee uusinta teknologiaa, kierrätysmateriaaleja sekä arkisia ilmiöitä ja eleitä luoden niistä uusia merkityksiä ja humoristisiakin yhdistelmiä. Niinimäen materiaalina on teknologia: koodi, elektroniikka, video, animaatio ja ääni taipuvat hänen käsissään taideteoksiksi, kokeellisiksi soittimiksi tai vuorovaikutteisiksi museoinstallaatioiksi.
Vuoden käsityöläinen 2014
Vuoden 2014 käsityöläiseksi valittiin parturimestari ja käsityöneuvos Bror Bäckström. Hän on erikoistunut pääasiassa miesten hiusten ja partojen muotoiluun. Jo vuodesta 1959 omassa liikkeessään työskennelleen Bäckströmin mielestä parturin työ on edelleen käsityötä, käden ja silmän yhteispeliä. Vain työvälineet ovat muuttuneet, nykyisin ne ovat ergonomisia ja käytettävät aineet testattuja sekä turvallisia käyttää.
Parturimestari Bror Bäckströmin taidosta parranmuotoilijana nähdään välähdys Sami Perttilän kuvaamassa videossa, joka pyörii Suomen käsityön museon Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelyn vitriinissä 9.4.2015 saakka.
Vuoden käsityöläinen 2013
Vuoden 2013 käsityöläiseksi valittiin tamperelainen kakkutaiteilija Emma Iivanainen. Tampereen teknisessä yliopistossa teollisuustaloutta pääaineenaan opiskellut Iivanainen oli vaihdossa Malesiassa ja innostui siellä kakkutaiteesta ja kakkujen koristelemisesta. Sen jälkeen elämä on liittynyt kakkuihin joko kakkuja tai koristeita suunnitellen, kakkuja tehden, kuvaten valmiita kakkuja ja kakkublogia päivittäessä.
Kakkutaitelija Emma Iivanaisen kakkumaailma oli nähtävänä Suomen käsityön museon Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelyssä yhdessä vitriinissä 6.4.2014 saakka.
Vuoden käsityöläinen 2012
Vuoden 2012 käsityöläiseksi valittiin neulesuunnittelija Veera Välimäki Karjalohjalta. Veera Välimäki on nykyajan yrittäjä, joka on verrattavissa videopelien tekijöihin: tuotteet leviävät ympäri maailmaa asiaa harrastavien keskuudessa, mutta niiden tekijöistä suuri yleisö ei tiedä mitään.
Veeran neuleita ja kuvia neuleista oli esillä museon Käsityössä elämän tuntu –perusnäyttelyssä yhdessä vitriinissä syksystä 2012 lähtien 7.4.2013 saakka.
Vuoden käsityöläinen 2011
Vuoden 2011 Vuoden käsityöläiseksi valittiin neurokirurgian professori Juha Hernesniemi Helsingistä. Neurokirurgin valinnalla vuoden käsityöläiseksi halutaan nostaa esille koko kirurgikunta kädentaitoja vaativana ammattikuntana.
Käsityötaitojen hionta vaatii sitkeää harjoittelua ja työtä. Entisaikoina taitavaksi käsityöläiseksi kouluttauduttiin menemällä mestarille oppipojaksi. Vuosien päästä oppipoika saattoi päästä kisällinoppiin. Kisällin opintoihin kuuluivat myös kisällivuodet, jolloin kierrettiin eri mestareiden opissa. Hyväksi kirurgiksi kouluttautuminen vaatii samanlaisia vaiheita kuin oppipojasta käsityöläismestariksi.
Juha Hernesniemen ja hänen tiiminsä työskentelystä Töölön sairaalan neurokirurgian leikkaussalissa on esillä kuvia ja video museon Käsityössä elämän tuntu perusnäyttelyssä 14.4.2011 – 9.4.2012.
Vuoden käsityöläinen 2010
Tatuoija Antti Rossi Jyväskylästä on itseoppinut tatuointitaiteilija, jonka tatuointistudioon jonotetaan. Ennen tatuoinnit liitettiin vain alakulttuureihin, nyt tatuoinnin ottamisesta on tullut muoti-ilmiö, joka on pysyvä ja ikuinen.
Tatuoinnin tekemiseen tarvitaan hyvää piirustustaitoa ja näkemystä kuvien sijoittamisessa vartalolle sekä kuvan taitavaa teknistä toteutusta elävään ja herkkään materiaaliin – ihmisen ihoon. Antin mielenkiinto kuvan tekemiseen tekee tatuoinnista joka päivä yhtä kiinnostavaa: ”En mä ole 17:ään vuoteen tehnyt töitä – olen käynyt täällä piirtelemässä vaan.”
Museon perusnäyttelyssä Käsityössä elämän tuntu on 14.4.2010 – 10.4.2011 esillä kuvia Antti Rossin tatuoinneista ja ääninauha hänen haastattelustaan. Vuoden käsityöläiseksi valintaan liittyen Antti Rossin tatuointityönäytös oli 14.4.2010 klo 13-15 Suomen käsityön museossa.
Vuoden käsityöläinen 2009
Tekstiilisuunnittelija Helbe Pajari Vernum Oy:stä oli itsestäänselvä valinta Vuoden käsityöläiseksi. Hänen tuotteensa, käsintehty kuolinpaita on nykyaikana vieras ja kuitenkin ennen niin tavallinen.
Pajarin Paratiisipukumallisto sai mediassa runsaasti huomiota. Museon perusnäyttelyyn ostettiin Pajarilta kaksi kuolinpaitaa. Uusitussa Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelyssä on nyt esillä kaikenkaikkiaan kahdeksan Pajarin kuolinpaitaa: kuusi Vuoden käsityöläinen -vitriinissä ja kaksi Elämänkehä-vitriinissä.
Paratiisipukumallisto on esillä 7.4.2009–11.4.2010. Vuoden käsityöläiseksi valintaan liittyen Helbe Pajari luennoi kuolinpaitojen tekemisestä 7.4.2009 klo 14–15 Suomen käsityön museon luentosalissa.
Vuoden käsityöläinen 2008
Ensimmäinen Vuoden käsityöläinen on Anu Rinkinen Popper Design oy:stä. Valinnalla nostettiin esille jyväskylän alueella toimiva käsityöläinen, jonka tuotteita moni tietää mutta nimen vain harvat.
Anu Rinkisen käsityöyrityksen ideana on ollut perustamisestaan lähtien (1998) valmistaa värikkäitä, iloa tuottavia käsinmaalattuja sisustustekstiilejä ja tuotteita puuvillasta, villasta ja pellavasta.
Vuoden aikana Museokaupassa oli Rinkisen tuotteita myytävänä ja hän oli myymässä omia tuotteitaan Käsityöläisten joulutorilla. Suomen käsityön museon Joululahjavalvojaisissa valmistettiin Rinkisen ohjauksessa Heinäryijyjä.