Hyppää pääsisältöön
Kuva
Modistit - hattuja, asusteita ja ammattisalaisuuksia -näyttely Suomen käsityön museossa keväällä 2022. Kuva Suomen Muotiliikkeiden Liitto

Modistit – hattuja, asusteita ja ammattisalaisuuksia

Näyttely Suomen käsityön museon Aulagalleriassa 12.3.–15.5.2022

Museo auki ti-su klo 11-18. Poikkeuksia aukioloajoissa pyhäpäivisin. Poikkeavat aukioloajat omalta sivultaan.

Suomen käsityön museon näyttely Modistit – hattuja, asusteita ja ammattisalaisuuksia esittelee perinteistä, mutta tänä päivänä hiukan salaperäistä ammattiryhmää, modisteja. Suomen Muotiliikkeiden Liiton 80 vuotta suomalaisen muodin parissa juhlistava näyttely on esillä museossa 12.3.–15.5.2022. 

Ranskan kielen sanasta modiste, tuleva ammattinimike modisti tarkoittaa naisten muodikkaiden asusteiden, erityisesti hattujen suunnittelijaa, valmistajaa ja myyjää. Modisti ja hatuntekijä ovat perinteisesti olleet kaksi eri ammattikuntaa; modistit luovat naisten hattuja ja hatuntekijät miesten. 

Näyttelyssä on esillä modistien vuosikymmeniä käyttämiä työkaluja, -välineitä ja materiaaleja, sekä tietenkin liiton jäsenten valmistamia asusteita ja päähineitä, osa jo nostalgisilta vuosikymmeniltä. Modistien ammattisalaisuuksiin voi kurkistaa myös hattujen valmistuksesta kertovien videoiden välityksellä. Näyttelyn on koonnut Suomen Muotiliikkeiden Liiton jäsenistö modistimestari Fiona Timantin johdolla.

Modistin koulutus Suomessa kestää kaksi vuotta, mutta ammatin oppii kunnolla vasta työelämässä. Kädentaitojen lisäksi modistilta vaaditaan luovaa suunnittelukykyä ja idearikkautta, mikä on nähtävillä myös Modisti – hattuja, asusteita ja ammattisalaisuuksia -näyttelyn huikeissa hatuissa ja asusteissa. Työskentely hattujen, asusteiden ja turkispäähineiden parissa edellyttää väri-, muoto- ja tyylitajua sekä taitoa työskennellä eri materiaalien parissa. Pääasiassa päähineet ommellaan yksittäiskappaleina käsin, mutta ompelukoneen lisäksi modisteilla on edelleen käytössä monet perinteiset työkalut kuten hattutukit, kukkaraudat ja höyrytyslaiteet. 

Näyttelyssä on nähtävissä hattumuodin vuosikymmenet. 1960-luvulla muodin muuttuessa hattujen käyttö väheni ja suurien tupeeraattujen kampausten kanssa käytettiin huiveja ja pantoja. 1980-ja 90-luvuilla koettiin hattujen uusi tuleminen ja tunnettujen henkilöiden kuten Prinsessa Diana, hattutyylejä ihailtiin ja kopioitiin Suomessa asti. Vaikka Suomen Muotiliikkeiden Liiton jäsenmäärä on 2020-luvulla vähentynyt muutamaan kymmeneen, tulee alalle joka vuosi uusia lahjakkaita tekijöitä. He ovat intohimoisia alansa osaajia, jotka vaalivat perinteitä ja kehittävät alaa edelleen. Tänä päivänä modistit työskentelevät käsityöläisyyden ja taiteen välimaastossa, alueella, jolla modistit ovat kautta aikojen kukoistaneet.

Suomen Muotiliikkeiden Liitto

Syksyllä 1940 sota-aika tarkoitti myös pulaa melkein kaikesta, myös hattutarvikkeista. Säännöstely ja materiaalien saatavuuden heikkous kurittavat käsityöläisiä. Muotiliike Anrin omistaja Anni Rinne ryhtyy toimeen, ja Helsingin muotiliikkeiden yhdistys sai alkunsa. Ensimmäisenä vuonna jäseniä kertyy 50, seuraavana vuonna joukossa oli mukana jo 131 jäsentä. 

Yhdistys toi maahan materiaaleja, koulutti jäseniään, sopi liikkeiden yhteisistä aukioloajoista sekä yhteneväisestä hinnoittelusta. Yhteisiä pikkujouluja ja krapujuhlia unohtamatta. Näitä järjestämään valittiin huvitoimikunta, jonka jäsenenä toimi mm. puoli vuosisataa Albertinkadulla liikettä pitänyt modisti Mary Pelanne.

1946 yhdistyksen nimi muutettiin Suomen Muotiliikkeiden Yhdistykseksi, olihan ulkopaikkakuntalaisia jäseniä jo enemmän kuin helsinkiläisiä. 1958 nimi vaihdettiin muotoon Suomen Muotiliikkeiden Liitto. Parhaimmillaan liitolla oli liki 800 jäsentä. 

Ensimmäinen suuri, yhteinen näyttely järjestettiin liiton 40-vuotisen taipaleen kunniaksi Kyrönkosken Koskilinnassa 1980. 

Modistin koulutus

Suomen Muotiliikkeiden Liitto on aivan alkuajoistaan lähtien ollut aktiivinen uusien modistien koulutuksen suhteen ja osallistunut muun muassa ammatillisen koulutuksen uudistustyöhön monella vuosikymmenellä. Ennen modistikouluja uudet modistit oppivat ammattinsa menemällä modistin oppiin liikkeeseen. 1940-luvun lopulla yhdistys suunnitteli modistikoulun perustamista Helsinkiin. Yhteistyötä tehtiin Tukholmassa toimineen Modistien liiton kanssa. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet ja modistin koulutus alkoi 1958 Helsingissä Valmistavassa tyttöjen ammattikoulussa, nykyisessä Stadin Ammattiopistossa. Myös Ateneumissa toimineen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen yhteyteen kaavailtiin modistikoulutusta muotilinjan oheen, mutta idea jäi toteutumatta. Yhdistys kutsui vieraakseen ja jäseniään kouluttamaan modisteja muun muassa Ranskasta ja he kävivät jakamassa oppejaan myös Ateneumissa.

1980-luvulla modistiksi pystyi kouluttautumaan Helsingissä, Turussa, Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä. Tänä päivänä modistiksi voi valmistua suorittamalla toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon vaatetukseen suuntautuen. Modistilinjat löytyy vielä Hämeenlinnasta ja Helsingistä. 

Lisätietoja

Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo, mikko.oikari [at] jyvaskyla.fi 

Aulagalleria näyttelytilana

Aulagalleria on 50 m2 laajuinen näyttelytila, jossa esitellään alan ammattilaisten ja taiteilijoiden lisäksi ansioituneiden harrastajien ja harrastajaryhmien näyttelyitä. Katutason Aulagalleriaan on yleisöllä aina vapaa pääsy.