Ommel ja kynä piirtävät vaikuttavia sarjakuvia Hanneriina Moisseisen retrospektiivisessä näyttelyssä

Näyttelyn erikoisuutena on sarjakuvia yhdistävä käsityöteema, joka ilmenee sekä materiaalivalinnoissa ja tekniikassa että aiheissa.

Sarjakuvia tekevät ompelemalla vain harvat, kenties tekniikan aikaa vievän luonteen vuoksi. Toisaalta ompelutekniikka sarjakuvissa herättää uteliaisuuden: miltä ommellut sarjakuvat näyttävät tilassa? Miten on mahdollista kertoa tarinoita ompelemalla? Miten ompelutekniikka vaikuttaa sarjakuvan lukutapaan verrattuna piirrettyyn kerrontaan ja miten tunteet välittyvät ommelluista kuvista?

Näyttelyssä on mukana mm. sarjakuvainstallaatio Liinatie, joka koostuu lyijykynällä piirrettyjen sarjakuvasivujen lisäksi käspaikoille kiinnitetyistä sarjakuvaoriginaaleista. Ommellut kuvat vievät kerronnan alitajuisemmalle, syvien tunteiden tasolle, piirrettyjen sivujen kertoessa tarinaa reaalitodellisuuden tapahtumien kautta.  

Näyttelyn ommeltuissa sarjakuvissa kahlataan läpi häpeäntunteita, kerrotaan tositarina isän selittämättömästä katoamisesta ja tarkastellaan ihmisten ja eläinten keskinäistä huolenpitoa ja selviytymistä sodan jaloissa sekä pohditaan sukupuolirooleja. Osa näyttelyn teoksista on toteutettu yhteistyössä E.L. Karhun ja Sanna Karlströmin kanssa.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Hanneriina Moisseinen

Hanneriina Moisseinen (s. 1978 Joensuu), on kuvataiteilijataustainen sarjakuvataiteilija ja taiteen maisteri. Moisseinen on julkaissut useita sarjakuvakirjoja omaperäisistä teemoista, jotka sijoittuvat henkilökohtaisen ja yhteisen muistin leikkauspisteisiin. Näistä tunnetuimpia ovat ihmisen selittämätöntä katoamista käsittelevä Isä (2013) sekä eläinten, nuoren evakkonaisen ja järkensä menettäneen sotilaan vaiheita jatkosodassa kuvaava Kannas (2016).