Hyppää pääsisältöön
Kuva
Vilminko-suksien valmistaja Esko Vilminko. Kuva Anni Ilves
Lumisena talvena riittää kysyntää metsäsuksille
Kuva
Vilminko-suksien valmistaja Esko Vilminko. Kuva Anni Ilves

Lumitilanne on talvikaudella 2023–2024 ollut poikkeuksellisen hyvä, mikäli mittarina on lumen suuri määrä. Monille meistä luminen talvi tuo harmia, paljon lumitöitä, lisäkuluja ja erityisesti paljon puheenaihetta. Syksyllä 2022 Suomen käsityön museolta kävimme tutustumassa Sotkamossa työskentelevään käsityöalan ammattilaiseen, Esko Vilminkoon, jolle luminen talvi on kuin taivaan lahja. Lumi ja sopivat pakkaset tuottavat suksitilauksia.

Puukkosepästä suksentekijäksi

Kaikki alkoi siitä, kun noin parikymmentä vuotta sitten Esko Vilminko haaveili puusuksista ja alkoi etsiä itselleen sellaisia. No eihän niitä helposti löytynyt. Vilminko tiedettiin käsistään käteväksi, olihan sepän opin ja puukkokursseja käynyt mies tehnyt ammatikseen puukkoja jo toistakymmentä vuotta. Niinpä Esko Vilminkoa kehotettiinkin tekemään itselleen sukset. Näin hän kertoo nykyisen yrityksen synnystä: 

 - Teinkin sukset itselleni ja siitä nousi idea, pitäskö tehä verstas ja alottaa ihan tuottamaan suksia. Näin se lähti alkuun. 

Tuotannon laajempaan aloittamiseen tarvittiin sopivat tilat, sekä koneet ja laitteet suksien valmistamiseen. Kodin Pihapiirissä Sotkamon Ohravaarassa oli ennestään puukkoverstas, mutta suksipajalle tarvittiin isommat tilat. Vilminko rakensi uudet tilat yhteistyössä isänsä Mauno Vilmingon kanssa. Oli myös mietittävä suksen valmistaminen vaihe vaiheelta, eli mitä ja miten tehdään. Monet työkalut oli suunniteltava itse, sillä valmiita ei ollut saatavilla. Myös työkalujen suunnittelussa apuna oli Mauno-isä, jolla oli taustalla teknisen alan koulutusta. Esimerkiksi suksien valmistuksessa käytettäviä erilaisia liimapuristimia ei löydy valmiina, oli siis tehtävä itse. 

Kuva
Vilminko-suksipajan tiloja. Kuva Anni Ilves
Vilminko-suksien valmistutiloja. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 

Laadukas kotimainen koivupuu 

Lähtökohtana suksen valmistamiselle on se, että puu raaka-aineena täytyy tuntea läpikotaisin. Metsässä hiihdettäviin suksiin käytetään yleensä koivua. Kotimainen koivu päätyi suksien raaka-aineeksi, sillä siitä saadaan sopivan jäntevä suksi, jossa terva pysyy pohjassa ja lumisessa maastossa sillä päästään mäkeä ylös. Hyvä ja luotettava puuraaka-aineen toimittaja löytyi Tohmajärveltä, Pohjois-Karjalasta. Jespuun-yrityksen Ilkka Jeskanen on ollut Vilmingon luottopuukauppias, jolta on saatu hyvää palvelua ja asiakkaalle on aina löytynyt tiheäsyistä, oksatonta ja sopivan kierteetöntä koivua pohjoiskarjalalaista lähipuuta. 

Kuva
Suksiin tulevia koivulautoja kuivatetaan suksisaunassa. Kuvassa Esko Vilminko. Kuva Anni Ilves
Suksiin tulevien koivulautojen kuivatus suksisaunassa. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 

Taitoa tarvitaan

Suksien valmistamiseen tarvittiin erityistaitoja, joita Vilminko opiskeli ensin itse suksia tekemällä. Lisäoppia täytyi lähteä hakemaan pitkän linjan ammattilaisilta, joita 2000-luvun alussa oli enää muutama. Perinteisten metsäsuksien tekijöistä Vilminko vieraili Paltamossa Fredrik Heikkisen suksiverstaalla ja Hankasalmella Erkki Ylösen luona. Molempien suksivalmistajien tiedot ja taidot olivat periytyneet sukupolvelta toiselle. Vaikka Vilminko oli hahmottanut ja luonut valmistuskokonaisuuden itse, näiltä pitkän linjan ammattilaisilta sai monia hyödyllisiä perusniksejä. 

Puusuksen valmistamisen työvaiheita

Esko Vilminko kertoo, että puusuksen eli hänen valmistamansa metsäsuksi vaatii noin 60 eri työvaihetta. Sukset valmistuvat aina pareittain, eli niiden on rakennuttava toisilleen sopiviksi. Kuitenkin suksia valmistuu aina useita pareja kerrallaan, parhaimmillaan viidenkymmenen parin sarjoissa.

Aluksi valitaan lautoja sopivan aikaan kaadetusta ja sahatusta koivusta. Tuotannon alettua valitut sopivan aikaa levänneet koivulaudat, kastellaan ja annetaan hautua yön yli tasaisen kosteaksi. Tämän jälkeen Vilmingon pihapiirissä sijaitsevassa, suksisaunassa lautoja kuivataan ilmavasti, sopivan tasaisessa lämpötilassa reilun kuukauden ajan. Verstaalle tuotu puu höylätään sopivaan paksuuteen. 

Kuva
Vilminko-suksien liimanlevitystä pensselillä. Kuva Anni Ilves
Liimanlevitystä pensselillä. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 
Kuva
Vilminko: Suksipuut puristimessa. Kuva Anni Ilves
Suksilaudat puristimessa. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 
Kuva
Vilminko: Sirkkelöityjä suksisäleitä. Kuva Anni Ilves
Sirkkelöityjä suksisäleitä. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 

Alkaa liimausprosessit, jossa neljä lautaa liimataan yhteen palkkiin ja tämä halkaistaan sirkkelisahalla eri vahvuisiksi säleiksi. Säleitä katkotaan yhdeksään eri mittaan. Ja niistä rakentuu suksipari. On jyrsintää ja monta muotoilun eri vaihetta. Hionnat eri valmistuksen vaiheissa ovat tärkeitä suksen onnistumisen kannalta. Karkeamman hiontapaperin käytöstä edetään aina hienoimpaan mahdolliseen. Esko Vilminko painottaa, että suksiparien valmistamiseen täytyy keskittyä. On oltava tarkkana, eikä miettiä mitään muuta. 

Kuva
Vilminko-suksien hionta viimeistellään käsin. Kuva Anni Ilves
Hiontaa vaaditaan hyvään lopputulokseen. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 
Kuva
Vilminko-suksien valmistuksen eri vaiheita. Kuva Anni Ilves
Suksenvalmistuksen vaiheita. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 

Kun päästään työvaiheeseen, jossa viimeistellään suksea värjäämällä ja öljyämällä, ollaan jo voiton puolella. Vilminko käyttää metsäsuksien suojaamisessa pellavaöljyä, kiinanöljyä ja kasvihartsia. Ainesosana kasvihartsin tehtävänä on kuivattaa sopivasti suksen pintaa. Myöhemmin pohja viimeistellään vielä tervaamalla. Vuosittaiseen huoltoon Vilminko suosittelee ihan perinteisesti tervan käyttöä. Jokainen Vilmingon valmistama suksipari viimeistellään silkkipainamalla niihin laadun takeeksi nimi – Vilminko. 

Kuva
Vilminko-suksien logo painetaan silkkipainolla. Kuva Anni Ilves
Silkkipainoseulalla painetaan logo suksiin. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 
Kuva
Valmiissa Vilminko-suksissa erottuu selvästi logo. Kuva Anni Ilves
Valmiita Vilminko-suksia. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 

Suksien ohella moni asiakas tilaa itselleen Vilmingon valmistamat sauvat.  Sauvojen kehittelyssä Esko Vilminko luottaa perinteeseen. Esikuvana ovat olleet toistasataa vuotta vanhat valokuvat, joissa umpihankihiihtäjillä on käytössä pitkät, jopa yli miehenmittaiset sauvat, ilman rannelenkkejä. Käytännön kautta hän on huomannut, että sauvat toimivat tukikeppeinä ja tasapainon antajina. Monikäyttöinen sauva toimii tarvittaessa myös metsästäessä aseen tukena. Vilminko kertoo, että somman leveys on tärkeää.  Sen on oltava halkaisijaltaan noin 15–16 cm. 

Kuva
Vilminko-suksien valmistajan Esko Vilmingon kädessä on suksisauvan katajainen sompa. Kuva Anni Ilves
Vilminko-suksiin kuuluvien sauvoihin tulee katajainen sompa, jollainen Esko Vilmingon kädessä. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 
Kuva
Suksisauvojen sompa-aihioita katajasta. Kuva Hannu-Pekka Auraneva
Sompa-aihioita. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 

Sommat Vilminko on valmistaa omasta pihapiiristä löytyneistä katajista. Saattaa olla, että materiaalia ei enää monia vuosia riitä ja sauvojen valmistaminen on lopetettava. Somman valmistaminen vaatii oman tarkan tekniikan, jonka Vilminko on kehittänyt vuosien mittaan. Kestäviähän näistä sauvoista tulee, mikäli tulevaisuudessa vielä materiaalia riittää, hän pohtii. Asiakkaan niin halutessa, Vilminko asentaa valmistamiinsa suksiin Kuusamon uistin-yrityksen valmistamat eräsiteet. 

Lumiset vuodet lisäävät menekkiä

Metsäsuksilla on paljolti vakio-ostajia, jotka ovat lähinnä ”moniruokaisia” luontoihmisiä, kuten retkeilijöitä ja metsästäjiä. Tilauksia tulee talven mittaan ja suksia on oltava varastossa odottamassa. Erityisesti lumisina talvina ostajia löytyy runsaasti. Sana kiertää ja samasta kaveriporukasta tai ammattiryhmästä saattaa tulla perättäisinä vuosina useampiakin tilauksia. Monilla on jo aiempaa kokemusta esimerkiksi Fredrik Heikkisen valmistamista suksista. Vilminko kertoo, että suksia ostetaan myös merkkipäivälahjoiksi, kun syntymäpäiväsankarin harrastukset tiedetään ja tunnettaan. 

Kuva
Vilminko-suksien eräsiteet ja päläs. Kuva Anni Ilves
Suksien eräsiteet ja päläs. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 
Kuva
Vilminko-suksia varaston seinällä. Kuva Anni Ilves
Vilminko-suksia varastossa. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 

Vilmingon valmistaman suksiparin hinta on muodostunut nykyiselle tasolle vuosien. Tarkkoja työtunteja ja niiden hintaa ei kannata laskea. Ostajat ymmärtävät käsillä tekemisen arvon ja laadukkaan materiaalin. Kun asiakas ottaa yhteyttä tilatakseen sukset, ei ole enää tinkimisen paikka, sillä ostopäätös on jo tehty. Yleensä palaute, jota asiakkailta tulee, on kiittävää. Vilminko kertoo myös tarvittaessa huoltavansa ja korjaavansa katkenneita suksia. 
Muutoksena aiempaan kaupantekoon Esko Vilminko kertoo Postin ja Matkahuollon heikentyneet palvelut. Suksia on lähes mahdotonta lähettää asiakkaille. Asiakkaan on joko haettava sukset Sotkamosta tai toimitukselle on löydettävä jokin muu tapa.

Kuva
Esko Vilminko ja valmis Vilminko-suksi. Kuva Anni Ilves
Esko Vilminko ja valmis Vilminko-suksi. Kuva: Anni Ilves/Suomen käsityön museo. 

Kun Vilmingolta kysyy, mikä työnteossa on parasta ja miltä tuntuu luovuttaa sukset uudelle omistajalle, hän pohtii: 

 - Puusuksihan on oikeastaan hienoimmillaan ennen kuin se on värjätty. Siinä vaiheessa suksi on hiottu ja puu on kauneimmillaan – hiontapinta ja kaikki. Sitä ihastelee. Kun sen värjää, niin sen antaa jo mielellään eteenpäin käyttöön uudelle omistajalle.

Ja asiakkailta hän kuulee mielellään kertomuksia suksien käytöstä.

Vilmingon suksista lisää tietoa löytyy www.vilminkosukset.fi
Erkki ja Eino Ylösen suksenvalmistusperinnettä jatkaa Hannu Laitala suksitehdasylonen.fi

Lähteenä Esko Vilmingon ja Mauno Vilmingon haastattelu 22.10.2022.

Teksti: Seija Hahl
Kuvat: Anni Ilves