Näytönpaikassa on nähtävillä 26.4.2026 saakka Henna Paasosen teoksia.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi.
Voit hallinnoida evästeasetuksiasi klikkaamalla alla olevaa nappia.
Näytönpaikassa on nähtävillä 26.4.2026 saakka Henna Paasosen teoksia.
Halusimme tutkia, kuinka vierailijamme kokevat uudet perusnäyttelymme Kädenjälki – Taidon kertomaa ja Ajaton perinne – Suomalainen kansallispuku näyttelyiden avautumisen jälkeen. Palaute on ollut pääosin kiittävää, kuten otsikon vastaus, joka poimittu yhdeltä kyselyyn vastanneilta.
Hautamuistomerkiksi assosioidaan useimmiten ensisijaisesti hautakivi tai rautaristi. Muistomerkki voi kuitenkin olla myös yksilöllinen veistos, joka tallentaa sekä vainajan historiaa ja luonnetta että omaisten tunnetta edesmenneeseen.
Keskityn tässä kirjoituksessa kirkkojen metalliesineisiin, mutta samat asiat pätevät myös kaikissa muissakin kohteissa. Asianmukaisella hoidolla korjaustyötarvetta ja huoltovälejä voidaan pidentää vuosikymmeniä ja säästää huomattavia summia rahaa.
Vanha suomalainen sananlasku ”Parempi papin vihassa kuin sepän vihassa” kuvaa sepän merkitystä agraariyhteiskunnassa. Niin seppää kuin pappia on tarvittu, seppä hoitaa työkalut ja pappi sielun. Onnistunut maanviljely on ollut elinehto, mutta ihminen ei elä pelkästä leivästä.
Raanuihin törmää tasaisesti, ainakin jos kiertää kirppiksiä. Moni ei kuitenkaan osaa välttämättä kutsua kyseistä tekstiiliä juuri raanuksi. Puheissa tuntuvat herkästi menevän sekaisin raanut, ryijyt ja täkänät. Usein ihmiset puhuvatkin yksinkertaisemmin seinävaatteesta tai seinätekstiilistä.
Suomen käsityön museon tietopalveluun tulee aika ajoin kyselyjä, joissa tiedustellaan asiakkaan omistamaan esineen, esimerkiksi ryijyn, arvoa. Kysymyksen esittäjä on usein tilanteessa, jossa hän haluaa luopua tiedustelun kohteena olevasta esineestä, ja pohtii sen myymistä.
Ihan kaikkiin mutkiin en ole osannut varautua, mutta aina on löytynyt ratkaisuja. Löysin Tove Janssonin elämänkerrasta kannustavan lauseen: ”Kaikki on hyvin epävarmaa ja juuri se tekee minut levolliseksi.” Näin totesi aina järkevä Tuutikki Muumipeikolle omasta suhteesta elämään.
Suomen käsityön museolla on kiireinen kevät, johon mahtuu monenlaista. Yksi tärkeä asia keväässä on Jyväskylän alueen kaikkien kolmosluokkaisten, eli kolkkien, vierailut museolla.
Otimme Suomen käsityön museon verkkosivuilla pilotoitavaksi uuden keskustelubotin vuonna 2024. Toukokuun puolivälistä vuoden loppuun pilotoitun botin tavoitteena oli tehostaa ja nopeuttaa museon asiakas- ja tietopalvelua.
Löydät ne pdf-koosteina vuosittain kerättynä linkeistä.